Meillä on kolme lasta, sovittiin jo heti, että minä hoidan lapset kotona sekä kotityöt. Mies käy töissä.
Ongelma on että mies ei juurikaan huomaa lapsiaan/vaimoaan. Olen antanut hänelle kaikkeni, viikonloppuisin hän saa rentoutua, että jaksaa painaa töitä jne...
Kotona hänen ei todellakaan tarvitse tehdä MITÄÄN.
Alkaa jo vanhimmat lapset reagoida "isättömyyteen", tekevät kaikkensa että saisivat isältä huomiota. Mies ehkä vastaa kahdella sanalla ja jatkaa elokuvan katsomista tai viinin juontia.
Kerran kysyin, mikä siinä on ettei oma-alotteisesti leiki/hoida lapsiaan. Vastaus oli, että on niin LAISKA!!!
Raha luonnollisesti on tiukassa, itselleni en osta oikein mitään, teen isoja annoksia ruokaa pakkaseen helpottamaan arkea. Mies puolestaan tuhlaa rahaa oikein sujuvasti. Ok, saa tuhlata, kun on tienannutkin, mutta joku tässä ei vaan mene oikein...
En voi pakottaa häntä huomioimaan perhettään. Ehkä eniten ihmetyttää, miten omat lapset ei kiinnosta???
Parhaani yritän kasvattamisessa tehdä, kuitenkin mies ilkeää arvostella minua, jos väsyneenä tiuskaisen pojalle. ("Ei ole ihme että lapset on tuollasia kun sinä huudat niille etkä osaa kasvattaa oikein...")
Arvostelemassa mies on, mutta ei itse tee mitään.
Esimerkkinä otettakoon, ettei hän ole elämässään KOSKAAN esim. imuroinut.
Mutta niinkuin sanoin, se käy minulle, että kotityöt on mun vastuulla.
Lähinnä ajan takaa miehen osallistumattomuutta. Olisi se kiva edes joskus tulla siivottuun kotiin, näin ylläri-mielessä.
Tai katsella kun mies peuhaisi lasten kanssa...
Miehet kommentoikaa vapaasti!
Ongelma on että mies ei juurikaan huomaa lapsiaan/vaimoaan. Olen antanut hänelle kaikkeni, viikonloppuisin hän saa rentoutua, että jaksaa painaa töitä jne...
Kotona hänen ei todellakaan tarvitse tehdä MITÄÄN.
Alkaa jo vanhimmat lapset reagoida "isättömyyteen", tekevät kaikkensa että saisivat isältä huomiota. Mies ehkä vastaa kahdella sanalla ja jatkaa elokuvan katsomista tai viinin juontia.
Kerran kysyin, mikä siinä on ettei oma-alotteisesti leiki/hoida lapsiaan. Vastaus oli, että on niin LAISKA!!!
Raha luonnollisesti on tiukassa, itselleni en osta oikein mitään, teen isoja annoksia ruokaa pakkaseen helpottamaan arkea. Mies puolestaan tuhlaa rahaa oikein sujuvasti. Ok, saa tuhlata, kun on tienannutkin, mutta joku tässä ei vaan mene oikein...
En voi pakottaa häntä huomioimaan perhettään. Ehkä eniten ihmetyttää, miten omat lapset ei kiinnosta???
Parhaani yritän kasvattamisessa tehdä, kuitenkin mies ilkeää arvostella minua, jos väsyneenä tiuskaisen pojalle. ("Ei ole ihme että lapset on tuollasia kun sinä huudat niille etkä osaa kasvattaa oikein...")
Arvostelemassa mies on, mutta ei itse tee mitään.
Esimerkkinä otettakoon, ettei hän ole elämässään KOSKAAN esim. imuroinut.
Mutta niinkuin sanoin, se käy minulle, että kotityöt on mun vastuulla.
Lähinnä ajan takaa miehen osallistumattomuutta. Olisi se kiva edes joskus tulla siivottuun kotiin, näin ylläri-mielessä.
Tai katsella kun mies peuhaisi lasten kanssa...
Miehet kommentoikaa vapaasti!
Vastaukset 10
Vanhimmat
Siivositko yksin myös ennen lapsia?? Jos näin oli, teit ison virheen, koska olet päästänyt miehesi niin helpolla. Juu eipä ketään voi pakottaa lapsien kanssa olemaan, ainoa vinkki mitä voin antaa, on että annat miehelle mahdollisuuden olla lasten kanssa ilman että sinä olet läsnä. Oletko aina kotona, silloin kun miehesikin on? Voi olla että tämä ei anna potkua yrittämään jos sinäkin olet paikalla. koska pääsee näin helpommalla. Kyllä mielestäni lapset tulisi olla kummankin vanhemman vastuulla ja näistä asioista on ehkä hyvä puhua ennen kuin lapsia hankitaan. Minä en tuollaista hyväksyisi, mielestäni lapset ja kotityöt ovat kotona olevan vastuulla ainoastaan sen ajan minkä tienaava osapuoli on töissä, sen jälkeen kaikki työt jaetaan molempien kesken. Varmaan miehesi ymmärtäisi jos vaihtaisitte osia, että sinä tienaat ja hän hoitaa kodin ja lapset.
ennen lapsia tosiaan tein silloinkin lähes kaiken, hyvin harvoin mies tiskasi jos tarpeeksi kauan pyysin.
Kerran heitti lautaset seinään, sen jälkeen en enää pyytänyt.
Asioista on puhuttu sekä ennen/jälkeen lapsien, mies ei joko muista, mitä on sovittu tai sitten muuttaa puheensa, hänellä kun on siihen oikeus, toisin niinkuin minulla.
Muutaman kerran olen ollut pois kotoa, silloinkin hirveä kiire kotiin, että miten se mies on lapset katsonut sillä aikaa, no, ihan hyvin mutta alkanut samalla juomaan...
Harvoin pääsen mihinkään ilman lapsia, ei mies ala katsomaan vaan lähtee mieluummin itse johonkin.
Kirjoitit:
"mielestäni lapset ja kotityöt ovat kotona olevan vastuulla ainoastaan sen ajan minkä tienaava osapuoli on töissä, sen jälkeen kaikki työt jaetaan molempien kesken. Varmaan miehesi ymmärtäisi jos vaihtaisitte osia, että sinä tienaat ja hän hoitaa kodin ja lapset. "
Tästä olen puhunut, että hänellä loppuu työpäivä kello se ja se, ja mun työpäivä vaan jatkuu...
Hän vetoaa siihen, että "sinähän olet kotona".
Ehkä se osien vaihtaminen tosiaan olisi ainut keino saada mies huomaamaan ongelman.
Kiitti viestistäsi!
Kuulostaa siltä että se on joko tai! Joko hoidat lapset ja kodin yksin ilman miestäsi ja tyydyt siihen tai sitten etsit sellaisen ukon joka osaa ottaa vastuuta. Selvästi miehesi ei halua ottaa vastuuta perheestään, muutoin kuin rahallisesti, jos sitäkään? Asiaa ei millään pakottamalla valitettavasti saa muutettua, koska se tahto olisi löydyttävä jokaisesta itsestään, muuttumiseen.
Oletko miettinyt onko miehesi siis nyt ollenkaan hyvä isä? Jos ei mitenkään muuten osallistu kuin käymällä töissä?
Itse olin näiden pohdintojen edessä edellisen mieheni kanssa, kun käytiin keskusteluja lasten hankkimisesta, molempien näkemykset olivat nimittäin aivan eri kulmasta.
Halusin kyllä lapsia hänen kanssaan mutta päädyimme sittenkin eroon mistä olen tänä päivänä kiitollinen. Miehellä oli ongelmia jotka eivät johtuneet minusta eikä parisuhteestamme vaan ylipäänsä hänen näkemyksestään asioihin ja elämään.
Samat ongelmat seurasivat häntä seuraavaan suhteeseen jossa oli jo yksi lapsi ja joka päättyi kahden vuoden jälkeen taas eroon.
Minä sen sijaan elän onnellisessa parisuhteessa jossa vastuullinen mies joka siivoaa ja hoitaa kotia aivan kuten minäkin, ja joka haluaa lapsia kanssani jakaakseen kaiken siihen liittyvän kanssani. Ja tämä halu on aitoa, koska mikään asia tai teko ei ole vielä osoittanut että se olikin vaan puhetta ilman tekoja.
Olen pahoillani tilanteestasi mutta kannattaa miettiä jaksatko elää näin pitkälle tulevaisuuteen? Varmasti on myös hyviä puolia miehessäsi mutta mielestäni juuri tuo perhe-elämä on se koko elämän suola, ei siitä pitäisi joutua toista huomauttamaan että voisitko ehkä olla lasten kanssa viisi minuuttia kun käyn asioilla jne, sehän on itsestäänselvyys!
No nyt meni hieman pitkäksi tämä vastaus mutta tsemppiä sinne, tilanteesi on todella vaikea ja ratkaisut vielä vaikeampia!
niin eihän häntä voi lasten kanssa keskenään jättääkään. Oisko masennusta ilmassa?
aikoinaan hän söikin masennuslääkkeitä, jolloin meillä menikin paremmin, ehkä tämä viini on nyt korvannut sen lääkkeen??
Taidankin viedä miehen viinivaraston pois, katsotaan kuinka käy, kun hän tulee töistä...
Jos ei puhe auta sittenkään auta...
Tässä kun aloin miettimään, niin samahan se tässä tilanteessa on, onko mies paikalla vai ei, jos ei muuhun kykene kuin tuomaan rahaa(?) niin maksakoon ne sitten elatuksina.
En usko että viinin pois ottaminen auttaa, jos ongelma ei ole pelkästään viininjuonnissa vaan elämänarvoissa.
Kannattaa varmaan kysyä mieheltäsi onko hän onnellinen suhteessanne, ehkä hänen toimintatapansa ovat osoitus jo siitä ettei ole.
Ja se masennus....Selvästikään miehesi ei ole ihan tasapainoinen vielä, ja käyttää tosiaan sitä viiniä tasoittaakseen mielialaansa. Ei vaikuta hyvältä!
Ehkä kannattaisi mennä hoitoon sen masennuksen takia ja sen jälkeen miettiä suhteenne tulevaisuutta.
kyllähän miehesi toisaalta kelpaa sinunlaisesi kanssa joka teet kaiken hänelle valmiiksi, hänen ei tarvitse tehdä kuin murto-osa siitä mitä miljoonat muut perheenisät tekevät läheistensä eteen!
Sinä ja lapset kärsitte hänenlaisensa takia ja lapsenne saavat kaikken kukkuraksi aivan vääränlaisen miesmallin isästään joka ei osallistu yhtään mihinkään eikä ole kiinnostunut mistään yhteisestä tekemisestä heidän kanssaan...
Kyllä alkoholi vaikuttaa juuri noin. Vastuuntunto katoaa, väsyttää ja haluaa olla omissa oloissaan. Itse olen selvinpäin mielelläni lasten kanssa ja osallistun kotihommiin. Lievässäkin humalassa mielenkiinto kaikkeen paitsi omiin juttuihin katoaa. Ei kotiäiteys sitä tarkoita että yksin pitää hoitaa kaikki vastuu perheestä ja kotityöt. Perhe on yhteinen yritys.
Mulla oli aivan,melkein samanlaista aikanaan kun sulla.En tiedä miten lohduttaisin.
Mulla oli tosi vaikeaa,itse hoidin aina kaikki kotityöt(siis todella kaikki).Mies ei todellakaan tehnyt ruokaa,ei imuroinut ikinä,ei pessy pyykkiä,ei tehny mitään auttaakseen mun joka päivästä arjen taakkaa.Eikä ollu lasten kanssa.Se oli kaikista kauheinta.Ajattelin ja sanoin hänelle monet kerrat,että lapset on vaan hetken pieniä,kohta kasvaa isoks eikä todellakaan halua isin kanssa leikkiä tms.Mutta ei,kaikki meni aina ulos saman tien kun asiani sanoin.Ja oluttahan juotiin,ei liikaa,humaltumiseen asti,mut lipitti kuitenkin koko illan.
Todella raivostuttavaa.Mutta toki,munkin tilanne on/oli niin,että itse tein kaikki kotityöt jo ennen lapsia.En pyytänyt miestä tekeen mitään.Muutimme yhteen ekaa kertaa molemmat lapsuudenkodin jälkeen ja mieheni äiti hoivas poikaansa kun vauvaa vielä aikuisenakin,eli ei mies oppinut koskaan mitään tekemään(ei kyllä tee isoveljensäkään).
Nää asiat on tosi harmittavia ja oon pahoillani sun puolesta.En tiä siis miten neuvoisin,kun meillä ei koskaan mun sanomiset menny "jakeluun" tai ei haluttu kuunnella.Ilmeisesti ei sunkaan kohdalla.Jotenkin tommoseen tarvis kyl puuttua.Ei nainen jaksa lopun ikäänsä elää noin.
"samaa mieltä"- kirjoitit:
""kyllähän miehesi toisaalta kelpaa sinunlaisesi kanssa joka teet kaiken hänelle valmiiksi, hänen ei tarvitse tehdä kuin murto-osa siitä mitä miljoonat muut perheenisät tekevät läheistensä eteen!
Sinä ja lapset kärsitte hänenlaisensa takia ja lapsenne saavat kaikken kukkuraksi aivan vääränlaisen miesmallin isästään joka ei osallistu yhtään mihinkään eikä ole kiinnostunut mistään yhteisestä tekemisestä heidän kanssaan... ""
Todella osuvasti kirjoitit, kärsiminen on oikea sana, huoh, alan itse väsyä tähän aivan henkisesti.
Ei se viinivaraston pois vieminen auttanut :(
Mies toi tullessaan lisää.
No, pientä edistystä, oli edes se, että hän syötti pienimmän lapsen (joo, muutama minuutti meni, mut se on häneltä paljon).
juoko miehesi lastenne nähden? Vanhempien alkoholin käyttö on lapselle erittäin traumaattista ja miehesi on todella tyhmä ja vastuuton jos näin tekee. Lähde lätkimään, löydät varmasti parempaa miehen mallia lapsillesi!