http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/id57562.html
Työpaikkoja johdetaan pelolla
Julkaistu 10.04.2007, klo 07.31 (päivitetty 10.04.2007, klo 11.32)
Pelolla johtaminen yleistyy suomalaisilla työpaikoilla, arvioi Tampereen yliopiston johtamistieteiden laitoksen professori Marja Eriksson.
Erikssonin mukaan esimiestyön keinoiksi työpaikoilla taipuvat nöyryyttäminen, tiedon panttaaminen tai jopa uhkailu. Aihetta tutkitaan osana Suomen Akatemian mittavaa Valta Suomessa -tutkimusohjelmaa.
Tutkijan mielestä väitteen todistavat paitsi tieteelliset, myös arkiset havainnot:
- Kun puhun tästä vapaamuotoisesti ihmisten kanssa kahviloissa ja junassa, niin joku aina sieltä viereisestä penkistä tulee ja sanoo, että ihan niin kun puhuisit meidän organisaatiosta, hän kertoo.
Erityisesti viime aikojen isot irtisanomiset näkyvät uhkana suomalaisessa johtamiskulttuurissa. Talouspoliittisen eliitin käymä keskustelu luo uhkakuvia, jotka yritysjohto joutuu ottamaan annettuina.
- Pelon ilmapiiri tulee ikään kuin yritysten, myös julkisten organisaatioiden ulkopuolelta, talouspoliittisesta ja poliittisesta eliitistä. Tietyllä tavalla meitä pelotellaan koko ajan.
Pelottelu keskittyy hierarkkisille työpaikoille
Pelottelua käytetään yleisimmin hierarkkisilla työpaikoilla. Näitä ovat muun muassa sairaalat, monet seurakunnat, yritykset ja yhtiöt, joissa eletään myllerrysten aikaa.
- Tämä on perinteinen machiavellilainen tapa, jossa tavallaan nöyryytetään, uhkaillaan, pelotetaan, hajotetaan ja hallitaan sitä organisaatiota. Ja se on aika tietoista, Eriksson sanoo.
Tutkijan mukaan pelolla johtaminen voi olla myös johdon osaamattomuutta, kun globalisaatiouhkien annetaan valua työntekijöiden niskaan.
Liiketaloudelliset tavoitteet ovat tunkeutuneet yritysten lisäksi myös julkisiin ja puolijulkisiin organisaatioihin.
- Taloudellisten tavoitteiden läpitunkeminen on kovaa. Ihmisiä ei huomioida, heitä ei oteta mukaan, Eriksson sanoo.
YLE Uutiset
Työpaikkoja johdetaan pelolla
Julkaistu 10.04.2007, klo 07.31 (päivitetty 10.04.2007, klo 11.32)
Pelolla johtaminen yleistyy suomalaisilla työpaikoilla, arvioi Tampereen yliopiston johtamistieteiden laitoksen professori Marja Eriksson.
Erikssonin mukaan esimiestyön keinoiksi työpaikoilla taipuvat nöyryyttäminen, tiedon panttaaminen tai jopa uhkailu. Aihetta tutkitaan osana Suomen Akatemian mittavaa Valta Suomessa -tutkimusohjelmaa.
Tutkijan mielestä väitteen todistavat paitsi tieteelliset, myös arkiset havainnot:
- Kun puhun tästä vapaamuotoisesti ihmisten kanssa kahviloissa ja junassa, niin joku aina sieltä viereisestä penkistä tulee ja sanoo, että ihan niin kun puhuisit meidän organisaatiosta, hän kertoo.
Erityisesti viime aikojen isot irtisanomiset näkyvät uhkana suomalaisessa johtamiskulttuurissa. Talouspoliittisen eliitin käymä keskustelu luo uhkakuvia, jotka yritysjohto joutuu ottamaan annettuina.
- Pelon ilmapiiri tulee ikään kuin yritysten, myös julkisten organisaatioiden ulkopuolelta, talouspoliittisesta ja poliittisesta eliitistä. Tietyllä tavalla meitä pelotellaan koko ajan.
Pelottelu keskittyy hierarkkisille työpaikoille
Pelottelua käytetään yleisimmin hierarkkisilla työpaikoilla. Näitä ovat muun muassa sairaalat, monet seurakunnat, yritykset ja yhtiöt, joissa eletään myllerrysten aikaa.
- Tämä on perinteinen machiavellilainen tapa, jossa tavallaan nöyryytetään, uhkaillaan, pelotetaan, hajotetaan ja hallitaan sitä organisaatiota. Ja se on aika tietoista, Eriksson sanoo.
Tutkijan mukaan pelolla johtaminen voi olla myös johdon osaamattomuutta, kun globalisaatiouhkien annetaan valua työntekijöiden niskaan.
Liiketaloudelliset tavoitteet ovat tunkeutuneet yritysten lisäksi myös julkisiin ja puolijulkisiin organisaatioihin.
- Taloudellisten tavoitteiden läpitunkeminen on kovaa. Ihmisiä ei huomioida, heitä ei oteta mukaan, Eriksson sanoo.
YLE Uutiset
Vastaukset 14
Vanhimmat
,toivon ja pelon täyttämällä nimikkeellä on ” pätkä työttömyys”, jota kunnat ja valtio etupäässä ovat käyttäneen häikäilemättä jo reilun vuosikymmenen hyväkseen. Selväähän on, että olevalla työllä luodaan toivoa ja elämänhalua, mutta taustalla oleva epävarmuus sitoo oman ja mahdollisen perhe elämän eteenpäin menemisen. Ei uskalleta investoida, rakentamiseen, eikä muuhunkaan normaaleihin elintason kohentamiseksi, ei uskalleta tehdä velkaa. Näin työstä on luotu epävarmuus tekijä, joka pitää ihmisen nöyränä ja pelokkaan. Tästä seuraa hyötyjäkin, esim. inflaation kurissapitämiseksi ja näennäisiä oletettuja säästöjä, siinä se on hyvä ase, jossa kuitenkin hyöty menee suurille rahavirroille, mutta huonoasia on, että suuri joukko ihmisiä on, joilla ei ole yhtään mitään, eikä valoa ole edes näkyvissä. Oletan tämän olevan tietämättömyyttä, tai tiedettyä määrätietoista politiikkaa.
"tiedettyä määrätietoista politiikkaa"
Ensinnäkin, onko pelolla johtaminen aivan erityisesti lieksalainen ongelma kun sen täällä otat esille. Jollain muulla foorumilla tekstilläsi voisi olla enemmän näkijöitä, koko Suomi.
Toisekseen, niinhän pitää ollakin. Tiedän johtamisesta sen verran, että jos pelkomomentti jää pois niin porukat keskitty makailuun ja lonkanvetoon. Lopputilin uhka perseen takana antaa mukavasti vauhtia laiskoihin duunareihin.
Ihminen valitsee aina helpoimman tavan tulla toimeen. Jos joku näkee, että raha tulee vaikkei mitään tekisikään niin 90 % duunareista valitsee tämän tien. Lieksalaiset ovat jopa enemmän luonnonlapsia kuin etelän perinteisillä paikkakunnilla asuvat, joilla on ehtinyt kehittyä teollinen perinne ja sen vaatima ajattelutapa.
pelolla johtaminen voi hyvinkin olla lieksalainen ongelma. Eli, se koira älähtää... etc. etc.
työtätekevät olemme tyystin duunareita, asemaan katsomatta. Lieksassa ei ole montakaan ylijumalaa jotka eivät ole riippuvaisia jostakin toisesta intressistä.
Yleisesti Pohjoiskarjalaiset, Lieksa siinä mukaan lukien, ovat arvostettua ja ahkeraa työväkeä, myös hyvin kysyttyä markkinatavaraa. Ei pidä sotkea ylemmyydentunnettaan / itsetunnonpuutettaan asioiden kulkuun.
>>>>Eli, se koira älähtää
vain toinen laiska soimaa toista laiskaksi.
täin olemaan ahkera ihminen. Esimiesten on oltava ahkeria ja niihin tehtäviin valikoituu ja nimetään vain ja ainoastaan ahkeria ja kyvykkäitä ihmisiä. Sinusta en sensijaan menisi takuuseen.
Pitäisin itseäni jopa suorastaan työnarkomaanina, joka sekään ei ole pelkästään hyvä ominaisuus. Joskus vaan alkaa potuttaa kun pitäisi saada valmista mutta duunarit vaan hakee koko ajan syitä ettei tarvitsisi mitään tehdä.
Jos ei oo selkä kipeänä niin sitten jalka tai takapuoli. Mikä millonkin, kunhan vaan pääsee olemaan rokulissa muutaman päivän.
vaihtaa mestaria.
Tuotan firmalle hyvin ja työntekijätkin ovat tyytyväisiä kun tietävät, että täällä on JOHTO. Ihmiset luottavat kun pomo on jämpti ja jämerä ja sanoo missä nurkassa kaappi seisoo eikä siedä laiskottelua.
Olen itse kokenut miten työntekijät muistelevat hyvinä johtajina niitä, jotka ovat olleet tiukkoja. Lepsuille lullukoille vain naureskellaan.
Näin se on ja kyllä sinäkin sen tiedät. Eikä Suomessa tai Lieksassa varsinkaan makailemalla ole ennenkään eletty eikä eletä nytkään. Ei ruoka suuhun juokse jos ei töppöset viuhu ja käsi käy.
ja sen kestävyydestä, arveluttaa hiukkasen. Yksinkertaisen tyhmä ja ahkera mestari ei ole yhteensopiva sovitelma.
Oletko tavannut minut, oletko älyni mitannut, häh???
Sinua näkemättä uskon olevani meistä kahdesta se älykkäämpi. Joka toista tyhmäksi nimittelee on itse melkosen pöhkö, suorastaan pohjasakkaa.
Et kyllä minun työmaallani pärjäisi päivääkään. Siellä on nimittäin vain älykkäitä ihmisiä ja tyhmiä ja laiskoja potkin p...lle.
Joku aika sitten sanottiin, että markka on paras konsultti, tai siperia opettaa.
Nytkö möröt johtaa työpaikoilla, MRÖÖÖÖH!!!
nynnytkään johtajina pärjää. Kovia ovat luottamusmiehet kokeilemaan kestääkö pomon pokka. Kiroten ja melskaten huoneeseen tullaan. Mutta ei kyllä minun huoneeseeni. Lakki kourassa on paras tulla tai sitten on parempi olla tulematta. Oon minä vielä senverran kova jätkä ja tarvittaessa herra ja hidalgo.
On noita raamejakin senverran että ei ihan variksenpoikasia tarvii pelätä.