Syytetyn ei tarvitse pysyä totuudessa rikosasiassa. Mutta, miten on asian laita koskien syytetyn avustajaa. Tiedän, että hän ei saa ottaa esille syytetyn kannalta epäedullisia asioita, mutta saako avustaja suoranaisesti valehdella eli kertoa esim. loppuyhteenvedossa asioita, jotka hän todistettavasti tietää vääriksi.
Tietääkö joku? Tai mistä saisi lisätietoa asiaan? Finlexistä ei löydy kovin selkeää vastausta asiaan.
Tietääkö joku? Tai mistä saisi lisätietoa asiaan? Finlexistä ei löydy kovin selkeää vastausta asiaan.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ihan maalaisjärjellä ajatellen yhteenvedossa tiivistetään ja painotetaan esitettyjä todisteita ja todistajanlausuntoja eikä varsinaisesti esitetä oikeudelle mitään uutta. Jos avustaja näin esittää tukeutuen syytetyn vääräänkin todistukseen niin hän voi sen kertoa.
Oikeudenkäymiskaaren 15 luvusta löytyy yleissäännös
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1734/17340004
10 a § (12.12.1958/497)
Jos asiamies tai avustaja osoittautuu epärehelliseksi, ymmärtämättömäksi tai taitamattomaksi taikka jos hänet havaitaan toimeensa muutoin sopimattomaksi, saa oikeus evätä häneltä vallan esiintyä siinä jutussa. Oikeus voi myös, milloin syytä on, kieltää häneltä oikeuden enintään kolmen vuoden aikana toimia siinä tuomioistuimessa asiamiehenä tai avustajana. Jos kysymys on asianajajasta, oikeuden on päätöksestään ilmoitettava yleisen asianajajayhdistyksen hallitukselle.
Milloin asiamieheltä tai avustajalta on evätty oikeus esiintymiseen, on hänen päämiehelleen, jollei tämä ole oikeudessa saapuvilla ja tahdo itse asiaansa ajaa, varattava tilaisuus hankkia kelpoisuusvaatimukset täyttävä asiamies.
Edellä 1 momentissa tarkoitettuun päätökseen saa asiamies tai avustaja hakea muutosta valittamalla, mutta on päätöstä valituksesta huolimatta heti noudatettava.
Todistajat, asiantuntijat ja muut valan/vakuutuksen tehneet on erikseen säädetty rangaistukseen rikoslaissa, 15 luku
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001?search[type]=pika&search[pika]=rikoslaki
mutta asiamiehiä siinä ei erikseen mainita.
Ilmeisesti em. rikoslain 36 luvun 1-3 §:t soveltuvat, edellyttäen, että asiamies tietää mitä tekee (subjektiivinen syyllisyys).
Asianajajia (asianajajaliiton jäseniä) sitoo tietysti hyvä asianajotapa (sovelletaan myös muihin lakimiehiin) mutta sillä ei sinänsä ole merkitystä muuta kuin asianajajien kurinpitomenettelyssä, mutta sitä kuitenkin oikeuksissa on käytetty eräänlaisena asiamiesten eettisenä säännöstönä.
http://www.asianajajaliitto.fi/asp/empty.asp?P=127&VID=default&SID=580452211263813&S=1&C=24987
Tietysti jos vahinkoa on aiheutettu, aina voi oikeudessa riidellä, jos rahkeet antaa myöten,
ja tästä saa joku viisaampi jatkaa.