Hei! Olen vähän päälle parikymppinen tyttönen. Yläasteella kielsin uskoni julkisesti, mutta jo ala-asteella olin sitä mieltä, että se, mitä minulle opetetaan ei voi pitää paikkaansa, koska mihinkään ei löytynyt selitystä. Vanhemmiltani, tai sisaruksiltani en halua kysyä, koska he otteisvat sen varmaankin hyökkäävänä käytöksenä..
Eli, en voi ymmärtää sitä, että miksi maailmasta pelastuu vaan muutama sataa tuhatta ihamistä, vaikka meitä ihmisiä on niin paljon? Eli miksi suurin osa pelastuneista olisi juuti suomalaisia ja lähes kaikki vielä Oulunläänistä? Miksi Jumala ei halua pelastaa enempää ihmisiä?
Miksi hiuksia ei saa värjätä, mutta saa ottaa permanentin ja hampaatkin saa valkaista? Mitä eroa niillä on?
Onko todellakin niin, että on tärkeämpää olla kuuntelematta poppia, ku auttaa nälkään kuolevia lapsia? Tarkoitan tällä sitä, että en ole koskaan kuullut, että uskovaisten pitäisi auttaa esim. Unicefin kautta hädässä olevia, mutta jos kuuntelee poppia, ni joutuu Helvettiin. Miksi?
Omat vanhempani ja sisarukseni eivät kuulu mihinkään hyväntekeväosyysjärjetöihin, vaikka heillä todellakin olisi siihen varaa. En voi ymmärtää miten he kehtaavat sen jälkeen tulla arvostelemaan minun elämäntapojani.
Tunnen useita "hyviä"uskovaisia, jotka ajavat jatkuvasti ylinopeutta, eivätkä pidä sitä syntinä. Aivan käsittämätöntä. Sehän on laitonta ja vaarantaa samalla sekä itsensä, että muiden tiellä liikkujien terveyden ja hengen.
Myöskään sitä en ymmärrä, että miksi uskovaiset hermiostuvat siitä, jos niiltä kyselee niiden vakaumuksesta. Jos on vahvasti jotain mieltä, ni luulisi, että ne asiat osaa perustella. Monesti minulle on sanottu, että ne on uskonasioita, eikä niitä voi selittää. Todella hatara perustelu.
Eli, en voi ymmärtää sitä, että miksi maailmasta pelastuu vaan muutama sataa tuhatta ihamistä, vaikka meitä ihmisiä on niin paljon? Eli miksi suurin osa pelastuneista olisi juuti suomalaisia ja lähes kaikki vielä Oulunläänistä? Miksi Jumala ei halua pelastaa enempää ihmisiä?
Miksi hiuksia ei saa värjätä, mutta saa ottaa permanentin ja hampaatkin saa valkaista? Mitä eroa niillä on?
Onko todellakin niin, että on tärkeämpää olla kuuntelematta poppia, ku auttaa nälkään kuolevia lapsia? Tarkoitan tällä sitä, että en ole koskaan kuullut, että uskovaisten pitäisi auttaa esim. Unicefin kautta hädässä olevia, mutta jos kuuntelee poppia, ni joutuu Helvettiin. Miksi?
Omat vanhempani ja sisarukseni eivät kuulu mihinkään hyväntekeväosyysjärjetöihin, vaikka heillä todellakin olisi siihen varaa. En voi ymmärtää miten he kehtaavat sen jälkeen tulla arvostelemaan minun elämäntapojani.
Tunnen useita "hyviä"uskovaisia, jotka ajavat jatkuvasti ylinopeutta, eivätkä pidä sitä syntinä. Aivan käsittämätöntä. Sehän on laitonta ja vaarantaa samalla sekä itsensä, että muiden tiellä liikkujien terveyden ja hengen.
Myöskään sitä en ymmärrä, että miksi uskovaiset hermiostuvat siitä, jos niiltä kyselee niiden vakaumuksesta. Jos on vahvasti jotain mieltä, ni luulisi, että ne asiat osaa perustella. Monesti minulle on sanottu, että ne on uskonasioita, eikä niitä voi selittää. Todella hatara perustelu.
Vastaukset 7
Vanhimmat
jos ihminen tekee näin onko hän uskomassa? JOs hän elää pellossa ja kohtelee lähimmäistään halpa-arvoisesti voidaan miettiä kuinka hyvin uskon perusteet ovat sisäistetty.
Mikis näitä mainitsemiasi asiota pitää noudattaa?
Niistä on tehty uskomisen ja ennen kaikkea yhteisössä pydymiesen ehtoja. Ne on asioita joita uskovaisen tulee noudattaa onpa ne syntiä tai ei. Näille ihmisopeille vaaditaan tänäkin päivänä kuuliaisuutta ja jos et ole niille kuuliainen niin...
Ihmisoppeja on ollut kristinuskossa mailman sivut. Tänä päivänä ne kuitenkin on sekä hiljaisesti hyväksytty että myös niiden noudattamisesta on tullut "lain kirjaimia".
Jumalan suunnitelmista emme tiedä ja lähtemällä luettelemaan sinä pelastut sinä et tyyliin sorrume siihen mistä raamattu meitä vasiten kieltää. Ihmisellä ei ole tuomiovaltaa ja ihmisen oikeus ei ole piirtää Jumalan valtakunnan rajoja.
Sinun pitäisi tutustua tämän palstan arkistoon...
Voisit haeskella sieltä hoitokokouksia syntilistoja uskomisen ehtoja mm..
Tiedätkö että kun täällä kysyy ihmisten uskosta niin vastauksena on liian monta kertaa mene seuroihin ja kysy joltain puhujalta.
Olen tosi heikosti mukana vl-toiminassa mutta vastaanpa silti omasta puolesta.
"..se, mitä minulle opetetaan ei voi pitää paikkaansa, koska mihinkään ei löytynyt selitystä."
Mielestäni usko on luonteeltaan sellainen, ettei sitä voi verbaalisesti selittää, mutta koska sanat ovat periaattessa ainut keino kertoa asioita on niihin tyydyttävä. Jos olet väkisin yrittänyt selittää jotain uskosta, niin joku toinen on luultavasti yrittänyt väkisin selittää sinulle jotain uskosta.
"Eli, en voi ymmärtää sitä, että miksi maailmasta pelastuu vaan muutama sataa tuhatta ihamistä, vaikka meitä ihmisiä on niin paljon? "
En minäkään sitä ymmärrä. Mutta ehkä kysymyksenasettelu johtuu vain tämän päivän individualismista. Mielestäni suurin osa vl:stä uskoo, että ihminen voi pelastua vaikka ei olisi ikinä kuullutkaan vl:stä (joku voinee korjata jos olen väärässä).
"Miksi hiuksia ei saa värjätä, mutta saa ottaa permanentin ja hampaatkin saa valkaista? Mitä eroa niillä on?"
Ne ovat vain tapoja yhteisössä. Tosin monet nämä tavat ovat mielestäni perusteltuja, esim. meikkaamisella estetään se, että alettais kilpailla ulkonästöstä. Jokainen ihminen on kaunis sellaisena kun on, kauneuttahan olisi tyhmä peittää? Tuskin kukaan vl oikeasti uskoo, että joutuu helvettiin jos esim. meikkaa, mutta voidaan kysyä mikä sai hänet meikkaamaan?
"Onko todellakin niin, että on tärkeämpää olla kuuntelematta poppia, ku auttaa nälkään kuolevia lapsia? Tarkoitan tällä sitä, että en ole koskaan kuullut, että uskovaisten pitäisi auttaa esim. Unicefin kautta hädässä olevia, mutta jos kuuntelee poppia, ni joutuu Helvettiin. Miksi?"
"Tunnen useita "hyviä"uskovaisia, jotka ajavat jatkuvasti ylinopeutta, eivätkä pidä sitä syntinä. Aivan käsittämätöntä. Sehän on laitonta ja vaarantaa samalla sekä itsensä, että muiden tiellä liikkujien terveyden ja hengen."
Itse uskon että "hyvillä teoilla" ei tule uskoon, mutta usko voi saada ihmisen tekemään "hyviä tekoja". Se, että joku tahallaan ajaa ylinopeutta tai jättää auttamasta todella hätääkärsiviä on kyllä ihan terveen järjen puutetta, oli sitä uskomassa tai ei. Uskon tehtävänä ei kuitenkaan ole jakaa "tervettä järkeä", sitä saa hakea muualta.
70-luvulla samanikäinen poikanen.
Mietin aivan samoja kysymyksiä silloin kohdallani.
Miksi läheiset sukulaiseni joutuvat helvettiin, vaikka tekevät lähetystyötä ulkomailla, ja ovat aivan varmasti paremmin perillä Raamatusta ja muista pyhistä kirjoituksista, ja he selvästi ovat aidosti hartaampia uskovaisia kuin minä. Ja minä vain pääsen taivaaseen, kun käyn täällä seuroissa kuuntelemassa näitä samoja juttuja joka viikko.
Jos pyhänä menin lähirantaan ongelle, niin helvetti kutsui.
Kuitenkin hiihtämässä tai lenkillä saattoi käydä pyhänäkin. Mikä nämä toiset harrastukset erotti synnittömäksi?
Juttelin vl-tuttavani kanssa jokin aika henkeviä, ja siinä sivuttiin myös vl-oppia.
Kun kerroin oman nykyisen uskoni perustan, niin ystäväni kommentti oli; oletpa sinä katkera.
Keskustelu uskosta loppui siihen, perusteita asioille ei tullut, mutta erilaiset käsitykset olivat katkeruutta.
Noista muistakin kysymyksistä olen tismalleen samaa mieltä kanssasi.
Olin jokin aika sitten vl-bussikuskin kyydissä 300km. Toiset kyydittävät minua lukuunottamatta olivat vl:ia.
Kuski ajoi miltei koko matkan huomattavaa ylinopeutta ja teki jatkuvasti ohituksia, vaikka meillä ei ollut mitään kiirettä.
Ajattelin, että tuo lain noudattaminen ei taida olla tänään niin tärkeää kuin joskus ennen oli, ja minullekin opetettiin.
Lisäisin tuohon listaan vielä tupakan polton, sitä ihmettelen myös. Kun vuosittain yli 5000 ihmistä kuolee tupakkaan, niin eikö siinä olisi raittiilla elämäntavoilla merkitystä?
Kirjoituksestasi tulee mieleen kuinka moni vl perheessä kasvanut todellakin "kieltää" uskonsa vl-yhteisön tapojen vuoksi. Ilmeisesti on niin, että nämä vl-tavat katsotaan tieksi autuuteen (tekojen kautta autuaaksi). Olen toki itsekkin törmännyt siihen, ja ihmetellyt samoja asioita kuin te. Kuitenkin yksi tärkeä piirre vl:a on että muita ei tuomita, eikö? Jos jossain näin tehdään se tuskin on hyvien vl tapojen mukaista.
Kuitenkin jokaisella yhteisöllä on tapansa ja vl on aika eristäytynyt joten tavat ovat suhteellisen tiukkoja.
Jos välttämättä haluaa verrata vl-elämää "normaaliin" elämään, voi tuntua siltä tässä jää paljosta paitsi, ja pettyy itseensä. Itse ajattelin näin, mutta vuosien etsimisen jälkeen en löytänyt muuta kuin tyhjää ulkopuolelta. Ihmiset ovat kaikki erillaisia olivat ne vl tai ei, on iloisia, katkeria, vihaisia jne.
Täytyy tunnustaa, että vaikka olen periaatteessa vl, en tykkää monistakaan vl piirteistä. Esim. seuroihin pakottaminen on todella ikävää. Ja vaikka pidän suurista perheistä, on tyhmää tehdä se pakosta. Toisesta ihmisestä välittäminen ei mielestäni ikinä voi olla syntiä.
En kuitenkaan näe, että tässä olisi syytä eristäytyä vl:stä, sillä ei tavat sillä parane, että me kaikki "kriitikot" eroamme katkerina.
Tämä kohta mielestäni oli erittäin ratkaiseva, kun irrottauduin vl-uskosta. Ry:llähän nimenomaan toitotetaan sitä, että jotka ajattelevat toisin, niin he ovat silloin tuomittu jo kadotukseen.
Minun piti olla tuomitsemassa helvettiin näitä läheisiä sukulaisia, jotka näin paljon parempina uskovaisina kuin minä ja kaverit olimme. Olemalla mukana vl-yhteisössä, olin myös samalla tuomitsemassa kaikkia toisia kadotukseen.
Tämä kohta ei enää mennyt minun tajuntaani, ja siitä alkoi pikkuhiljaa kasvaminen erilleen vl-uskosta.
>
Tämä ulkopuolella oleminen onkin sitten hyvin henkilökohtainen asia. Jotkut menevät ääripäähän, alkavat ryyppäämään ja tekevät kaikkea sitä, mitä vl:t eivät saa tehdä.
Siinä menee ihmissuhdeverkosto ja sukulaiset samalla, jos on vl-suvusta lähtöisin.
Voi olla, että jonkin aikaa rellestettyään sitä huomaakin, että nämä nautinnolliset puolet ovatkin vai pieni osa ihmisen perustarpeista, ja silloin voi ruveta tuntumaan tyhjältä, jos ei ole onnistunut luomaan ympärilleen uutta ystäväpiiriä.
Mutta onko se oikea syy palata takaisin vl- joukkoon? Seuroissa tietysti tapaa paljon samoin ajattelevia ystäviä ja sukulaisia. Olo on hyvin turvallinen, on ikään kuin olisi selkänoja tuolissa. Kuitenkin nämä Srk:n taholta tulevat Raamatun lisälehdet täytyy myös allekirjoittaa, jos meinaat olla oikein siellä sisällä. Roikkuminen sekä - että tilanteessa ei anna kenellekään lopullista rauhaa.
"Olemalla mukana vl-yhteisössä, olin myös samalla tuomitsemassa kaikkia toisia kadotukseen."
Meille on taidettu opettaa eri tavalla.
"Voi olla, että jonkin aikaa rellestettyään sitä huomaakin, että nämä nautinnolliset puolet ovatkin vai pieni osa ihmisen perustarpeista, ja silloin voi ruveta tuntumaan tyhjältä, jos ei ole onnistunut luomaan ympärilleen uutta ystäväpiiriä."
Tyhjältä tuntumisella tarkoitin lähinnä uskonnollisesti.
"Mutta onko se oikea syy palata takaisin vl- joukkoon?"
Oikeastaan ainut este takaisin palaamiseen oli se, että vaikka itse hyväksyn vl tavat niin mitä jos ne vaihoingoittavat jotain muuta? Oikeassa uskossa elävienhän ei tulisi uskollaan vahingoittaa muita. Tähän mennessä en kuitenkaan ole nähnyt, että vl:set tuomitsisivat muita tekojen takia. Tosin tällä palstalla ilmeisesti esiintyy sitä jonkin verran (tai sitten joku haluaa vasiten mustamaalata vl).
Ihmisen tärkeimmäksi ihmissuhteeksi sanotaan vanhempien ja lasten välistä suhdetta. Kun itse kielsin uskoni, meni siinä välit isäni kanssa täysin ja lähes neljä vuotta asuttiin saman katon alla juurikaan puhumatta toisillemme. Kuulin häneltä jatkuvasti herjauksia ja murkkuikäisenä tietysti vastasin samalla mitalla takaisin. Siihen asti olin ollut isäni lempilapsi. Aivan älytöntä, että kaikki oli kiinni vain siitä, että onko uskovainen vai ei. Myös äitiltäni olen saanut todella alentavia kommentteja kuulla itsetäni, eikä hänkään ole pitänyt minua minään sen jälkeen, ku päätiin muuttaa suuntaa elämässäni. Voiko lapsen elämänlatsomus olla itse lasta tärkeämpi??? Tänä päivänä olen vanhempieni kanssa hyvissä väleissä, mutta jos alamme puhumaan syvällisempiä juttuja, koko homma menee tappeluksi ja syyttelyksi.