moi.näin maksujen päivänä alkaa aina ajatteleen?
yleensähän yh:ta pidetään lähes hylkiönä ja yhteiskunnan varojen kuluttajana.itselläni ainoa jonka joku luettelee siihen ryhmään on korotettu lapsilisä.no ajatellaanpa näinpäin.yh:na on myös kaksin verroin tekemistä.pyykit ei peseydy itsestään,tiskit ei tiskaannu?,villakoirat ei lähde vaikka kuinka niitä potkis.ikkunatkin tars joskus pestä ja letti tehdä likalle tai neuloa ja nettihän pitää joka kodissa olla.listaa olis vaikka kuinka paljon.jos ajattelisin/löytäisin ystävän vierelleni niin olis yksi suu enemmän ruokapöydässä ja yksi vesimaksu lisää?? .mitäs luulette kumpi olis helpompaa?kaksi palkkaa talouteen vai yksi yh korotus lapsilisään????
yleensähän yh:ta pidetään lähes hylkiönä ja yhteiskunnan varojen kuluttajana.itselläni ainoa jonka joku luettelee siihen ryhmään on korotettu lapsilisä.no ajatellaanpa näinpäin.yh:na on myös kaksin verroin tekemistä.pyykit ei peseydy itsestään,tiskit ei tiskaannu?,villakoirat ei lähde vaikka kuinka niitä potkis.ikkunatkin tars joskus pestä ja letti tehdä likalle tai neuloa ja nettihän pitää joka kodissa olla.listaa olis vaikka kuinka paljon.jos ajattelisin/löytäisin ystävän vierelleni niin olis yksi suu enemmän ruokapöydässä ja yksi vesimaksu lisää?? .mitäs luulette kumpi olis helpompaa?kaksi palkkaa talouteen vai yksi yh korotus lapsilisään????
Vastaukset 7
Vanhimmat
Jos rahaa ei lasketa niin se toinen vastuullinen aikuinen jakamaan arkea ja juhlaa.
Turhaan ei sanota että "kaksin aina kaunihimpi" vaikka ei sekään niin itsestään selvää ole. Joka tapauksessa kahden ihmisen työpanos on enemmän kuin yhden. Ja kaksi palkkaakin on enemmän kuin yksi.
Eiköhän se kuitenkin ole se toinen aikuinen... onhan siinä muitakin näkemyksiä kuin esim. vesilasku...
Se niin tärkeä henkireikä jokaiselle.. toinen aikuinen jolle jutella, jakaa arkisia asioita, nauraa,mököttää, istua vaan ihan hiljaa.. tietää että se toinen on kuitenkin olemassa.
Ja jos hyvin käy niin jakaahan se vastuunkin :)
Ja omat tulot..
olet kuule aivan oikeassa:)))
olet aivan oikeassa......
Eipähän tarvita suurtakaan älykkyysosamäärää jotta voi todeta, kumpi vaihtoehto on parempi!!
Näinhän se monesti on, että juuri ne...ovat niitä parhaita asiantuntijoita jotka eivät asiasta tahi tilanteesta tiedä yhtään mitään.
Kovin helposti tuomitaan että, yksinhuoltajat ovat "yhteiskunnan avulla eläviä loisia".
Älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi....oiva neuvo monessa tilanteessa.
Tulipa mieleeni, että miksi monesti asioita ajatellaan rahassa? Onhan toki valitettava totuus, että raha tätä maailmaa pyörittää, mutta näissä asioissa pitäisi olla muitakin arvoja. Jos yksinhuoltaja sattuu löytämään uuden kumppanin, jonka kanssa eläminen tuntuu hyvältä ja luonnolliselta, onko tarpeen ajatella vain kustannuksia?
Jos otat miehen saman katon alle, lienee selvääkin selvempää että myös hän osallistuu yhteisiin menoihin. Ja kotitöiden taakankin luulisi puolittuvan, kun on toinen ihminen niitä jakamassa.
Itse olen ollut yksinhuoltaja vuodesta 1996, eikä sinä aikana ole toista ihmistä ollut arkea jakamassa, ainakaan saman katon alla. Toisinaan tuntuu raskaalta, mutta kuitenkin on mukavaa kun saa itse päättää mitä ja missä järjestyksessä tekee.
Olen useasti myös miettinyt, mitä kaikkea saisinkaan, kun hyväksyisin ne korkeammat päivähoitomaksut ja vesimaksut ja -200 pois lapsilisästä, jos elämässäni, arjessani olisi toinen aikuinen...