Monen ahdistuksen kautta!

mejuu, otit hyvän asian esille!
Kiitos siitä.

Luin juuri Kolossalaiskirjettä.
Tein vähän muistiinpanoja.
Tässä osa niistä.
Paavali muistuttaa kirjeessään, että Kolossan uskovien tulisi juurtua Kristukseen ja vahvistua uskossaan, että osaisivat välttää tulevat vaarat.

Kol. 2:6-8

2:6 Niinkuin te siis olette omaksenne ottaneet Kristuksen Jeesuksen, Herran, niin vaeltakaa hänessä,
2:7 juurtuneina häneen ja hänessä rakentuen ja uskossa vahvistuen, niinkuin teille on opetettu; ja olkoon teidän kiitoksenne ylitsevuotavainen.
2:8 Katsokaa, ettei kukaan saa teitä saaliikseen järkeisopilla ja tyhjällä petoksella, pitäytyen ihmisten perinnäissääntöihin ja maailman alkeisvoimiin eikä Kristukseen.
--

Kolossan uskovat olivat ottaneet vastaan Kristuksen Jeesuksen (6). Heidän on nyt aika juurtua Häneen ja vahvistua uskossaan (7) .

Olen tehnyt syksyn ja kevään aikana rinnepuutarhaa (Juttua tästä kuvineen kotisivuillani: http://kotisivu.dnainternet.net/tapiohar/puutar.htm )

Kuiva rinne on haaste erilaisille kasveille, joita olen sinne istutellut.
Suuremmille kasveille olen tehnyt ns. syväpenkkejä, jotta kasvien juuret voisivat helposti työntyä syvälle maahan ja näin saada tarpeeksi ravinteita ja vettä silloinkin, kun kuiva kausi yllättää.
(Kunhan kevät etenee, istutan yhteen syväpenkkiin päärynäpuutaimen.)

Meilläkin on elämässämme näitä "kuivia" kausia. Ellemme ole kunnolla juurtuneina Kristukseen ja hänen sanaansa, voi uskonelämämme kuihtua ja näivettyä kokonaan pois.

Maaperässä pieneliöt ja madot muokkaavat koko ajan maata, jotta se muuttuisi kasveille sopivaan muotoon, eli mullaksi. Niin Jumalakin muokkaa meidän sydämemme maaperää itselleen sopivaksi ja otolliseksi. Tässä hän joskus käyttää kovaakin kättä. Joudumme kärsimyksiin ja ahdistuksiin.

Kaiken takana on kuitenkin Jumalan hyvä tahto meidän parhaaksemme, jotta toteutuisi Matt.13. luvun jae 23, jossa Jumalan sanan siemen osuu hyvään maahan ja tuottaa paljon satoa:
"Mutta kylvö hyvään maahan kuvaa ihmistä, joka kuulee sanan ja ymmärtää sen. Nämä ihmiset tuottavat satoa; kuka sata, kuka kuusikymmentä, kuka kolmekymmentä jyvää".

Aivan kuin pienellä taimellakin on edessään omat vaaransa, niin myös Kristus-tielle lähtenyt joutuu alttiiksi monille vaaroille.
Ympäröivältä maailmalta ei tule ummistaa silmiään. Nämä vaarat on otettava todesta, jottei ” kukaan saa teitä saaliikseen järkeisopilla ja tyhjällä petoksella, pitäytyen ihmisten perinnäissääntöihin ja maailman alkeisvoimiin eikä Kristukseen” (8).

On hyvä, että näistä vaaroja tuodaan esiin tänäänkin, Paavalin tavoin.
Olisi tärkeätä, että seurakuntiemme paimenet ja opettajat pitäisivät laumastaan huolta.
Tästä muistuttaa seuraavat virren säkeet:

4. Suo, että etsisin vain sinun kunniaasi, laumaasi hoitaisin kalliisti ostamaasi. En etsi kiitosta, en pelkää maailmaa, kun epäuskosta pois autan hukkuvaa.

5. Hengellä vahvista, kun saarnaan totuuttasi, synneistä nuhdella suo sinun voimallasi. Varjele, Herrani, niin etten julista ihmisten mieliksi, vaan pysyn sanassa.

6. Kun sanan saarnassa tuon julki totuutesi, suo minun puhtaana se tuoda laumallesi. Saan kylvää sanaasi näin peltoon sydänten.
Sinulta, Herrani, kasvua rukoilen.
(Virsi 252)

vapautti meidät ja uskosta seuraa vapaus, jos sen oikein ymmärtää, eli uskoo.
On totta, että ennen kuin ymmärrys on kasvanut, eli on vielä lapsenasteella uskossa, kulkee usein ahdistuksen tietä, mutta silti saa olla varma, että ne ahdistukset koettelevat uskovaista ja vahvistavat uskoa ja vievät viimein Jumalan valtakuntaan, jo tässä ajassa, sillä se valtakunta on sisäisesti uskovaisissa ja siinä valtakunnassa on rauha.
Room. 14:17
sillä ei Jumalan valtakunta ole syömistä ja juomista, vaan vanhurskautta ja rauhaa ja iloa Pyhässä Hengessä.

Kiitos ! Ja kiitokset myös Tapiolle ja (kukas se nyt oli) no jollekin sekamelskalle. Hyvät kirjoitukset. Kyllä nuo kirjoituksenne rohkaisevat minua, että kaidan tien kulkijoita ja Jumalan Sanaa ymmärtäviä ihmisiä tämän kaiken metelin ja kaaoksen keskellä kuitenkin on; jalat maassa ja sydän taivaallisissa (tunteet ovat sitten toinen asia, mutta me seisomme Lunastuksen kalliolla ja se kallio on Kristus).
Näin ahdistuksen päivinä ja niinä päivinä, kun Hän vie ahtaasta avaralle. Varautukaamme kuitenkin siellä avarallakin keitaalla uusiin erämaakokemuksiin, sillä sekä Sana että kokemukset osoittavat Jumalan tien kulkevat useimpien kohdalla tällaisia latuja. Mutta ei hylkää Herra.

Ihmisten pitäisi kasvattaa uskoaan ja luottamustaan Jumalaan sekä raamatun tuntemusta ja sen soveltamista käytännön elämässä. Karkelointi ja viihde ei tässä auta.

Tyhjää myyvillä firmoilla joita myös uskonnoiksi kutsutaan on aina tuskan ahdistus keksiä keinoja kuinka päästä käsiksi asiakkaidensa rahoihin.

Rauhaisa olo on vain niillä harvoilla firmoilla jotka ovat onnistuneet kiemurtelemaan siihen asemaan että muut firmat maksavat heille pakkoveroa.

ja itkekää itkevien kanssa.
Ihmisiä on koko ajan monessa eri kasvunvaiheessa ja siksi meidän tulee mennä ihmisen rinnalle ja kertoa itkevällekin, että itku muuttuu iloksi.

Ei ole syytä epäillä heidän pysyvää rauhaa ja iloa, jotka ovat jo ahdistusten kautta kulkeneet Jumalan valtakuntaan, vaan heidän puolestaan tulee iloita, sillä heidän vaelluksensa antaa toivon monille.

Eivät he ole menestysteologiasta onneaan saaneet, vaan sen on Jeesus heille ristintyöllä ansainnut.

Heitä todella on, jotka todistavat rauhasta ja ilosta, jonka he ovat Jumalalta saaneet ja kertovat totuudellisesti kärsimyksistä missä he olivat ennen, kuin he pääsivät Jumalan valtakuntaan.
Monen ahdistuksen kautta he ovat saaneet vapauden ja onnen.