Juttelinpas tuossa yks päivä keski-ikäisen työkaverini kanssa. Tuli puhetta molempien perheistä jne. Minulla on nelivuotias tytär ja täytän tänä vuonna ite "vasta" 22v.
Kyseinen työkaveri sitten kysyä töksäytti "No, onko sulla miestä?". Minua hymyilytti ja sanoin, että onpa hyvinkin. Seuraava kysymys kuului "Onko se sen lapsen isä?". Tuossa vaiheessa jo hieman pyrskähtelin nauramaan ja sanoin, että on. Työkaveri alkoi itsekin nauramaan ja sanoi, että "ei siis lähteny karkuun se sun mies, kun saitte lapsen". Naureskeltiin siinä sitten ja juteltiin, että tosi homma on, että ihmiset aina kyseenalaistaa, onko nuori äiti vielä sen lapsen isän kanssa. Moni ei vaan kehtaa ääneen kysyä.
Ihan totta on, että monet isukit lähtee lätkimään... Ihan vanhemmissakin isissä. Mutta aika jännää, että ihmiset miettii päässään minut nähdessään, olenko kenties yh vai ties kuinka monennen isäpuolen kanssa :)
Kyseinen työkaveri sitten kysyä töksäytti "No, onko sulla miestä?". Minua hymyilytti ja sanoin, että onpa hyvinkin. Seuraava kysymys kuului "Onko se sen lapsen isä?". Tuossa vaiheessa jo hieman pyrskähtelin nauramaan ja sanoin, että on. Työkaveri alkoi itsekin nauramaan ja sanoi, että "ei siis lähteny karkuun se sun mies, kun saitte lapsen". Naureskeltiin siinä sitten ja juteltiin, että tosi homma on, että ihmiset aina kyseenalaistaa, onko nuori äiti vielä sen lapsen isän kanssa. Moni ei vaan kehtaa ääneen kysyä.
Ihan totta on, että monet isukit lähtee lätkimään... Ihan vanhemmissakin isissä. Mutta aika jännää, että ihmiset miettii päässään minut nähdessään, olenko kenties yh vai ties kuinka monennen isäpuolen kanssa :)
Vastaukset 5
Vanhimmat
myöhemminkin. Viisi vuotta ei ole mikään pitkä suhde.
Siis kyllähän tottakai ap:n mies lähtee kävelemään. Eihän se missään tilanteessa voi jäädä eihän?
Suo toisille onni, ja ole heidän puolestaan onnellinen - ainakin yritä. Se tuottaa sulleki paremman mielen. :)
olen nyt sitten tuttavapiirissani lahes ainoa joka on raskaana JO 22 vuotiaana. Itse aina aikaisemmin mietin etta kehtaanko kysya lisaa "tutuilta" etta kuka on iska,ja miten tapasitte, ja ootteko viela yhdessa. Yhdeltakin kysyin ku sai toisen lapsen etta onko sama isa. Se ei kyl ollut paras tapa kysya asiaa, tai siis eihan mulle toisen elama kuulu, ja varsinkaan silloin jos ei ole hyva ystava. Ma olen vain utelias. Onneks mun poikaystava on aivan onnensa kukkulalla, vaikka vahinkoraskaus onkin. Ois kiva etta lapsi syntyis avioliiton sisapuolella. Mennaan naimisiin pian. Mies on kylla todella hyvin vastuunsa kantava. Hyvaa kevatta vaan sinne!
usein ovatko kaikki lapseni samalle miehelle. Olen ollut 35 vuotta naimisissa saman miehen kansa, ja hän on kaikkien viiden lapseni isä. Juju on siinä, että lapsillani on niin isot ikäerot vanhin on 34v ja nuorin vasta 10v. Kolmannen ja neljännen lapseni ikäero on 11 vuotta eli minulla on kaksi sarjaa lapsia. Siksi ihmiset luulevat minulla olleen useita miehiä. Sain vielä hopeahäiden jälkeen vauvan. Taitaa olla harvinaista.
Minulla on myös kaksi lapsenlasta. Nuorempi tyttöni on 21-vuotias pienen vauvan yksinhuoltaja. Hänen avomiehensä lähti kävelemään, kun ei kestänyt lapsiperheen arkea. Terveisiä kaikille nuorille äideille ja tsemppiä teille!
Sinulle nimimerkki "samoin": Onnea avioliitollesi ja synnytykseen! Teitte oikean ratkaisun. Avoliitot purkautuvat paljon useammin kuin avioliitot.
Ihan pakko kysya, kun on itseani paljon mietittanyt tuo esikoisen jalkeen tulevat muut lapset. Nykyisin monilla sisaruksilla on vain 1-3 vuoden ikaero. Aikamoista tahtia aidille olla raskaana lahes koko ajan, kroppakaan ei oikein keri levahtaa. Sunhan lapsilla on isot ikaerot, niin mietityttaa vaan, etta itseko paatit etta et halua lapsia ihan pian toisen jalkeen, vai tuliko muut lapset vahan niinkun puolivahingossa? On harvinaista etta lapsilla on niin uuret ikaerot. Mietin itse etta jos rahatilanne sallii niin olisi kiva saada lisaa lapsia muutaman vuoden kuluttua. Tosin voi olla etta synnytyksen jalkeen ja lapsen hoidon jalkeen ei mieli tee pitkaan aikaan lisaa lapsia.