Oletteko tietoisia siitä, miten teistä puhutaan? Eikä se ole mitenkään mairittelevaa teille. Aiheutatte erittäin pahoja oloja ja sairaslomia aborttiin päätyneille ihmisille.
Elämässä on olemassa asioita, yksityisiä ja vaikeita, joista on otettava vastuu koko loppuelämäkseen. Kuinka kukaan voi osoitella sormella toista hänen valinnoistaan? Mikä antaa Sinulle sen oikeuden?
Oletko koskaan ollut tytön/naisen kanssa huolehtimatta ehkäisystä? Oletko koskaan ollut tyttö/nainen, jota on rakasteltu ilman ehkäisystä puhettakaan? Jos vastaat myöntävästi olet ainakin rehellinen.
Minun lapseni ehkäisi tullessaan raskaaksi ja vaikka ei olisikaan niin tehnyt, olen ylpeä hänen vastuuntunnostaan ja rakkaudesta omaa elämäänsä kohtaan.
Jos itse olet aborttia vastaan niin ole. Minäkin olin joskus kauan aikaa sitten, ja tilanteesta riippuen olen vieläkin. Olen itse au-lapsi, yh. Enkä voinut vaikuttaa kumpaankaan asiaan.
Toivon että lapsesi elämään tulee hetki jolloin hän tulee luoksesi, opiskelut ovat kenties kesken, köyhänä, hädissään ja rikkonaisena. Sinulla on muutamia päiviä aikaa päättää valitsetko syntymättömän lapsenlapsesi elämän vaiko tyttäresi/poikasi elämän. Sitä kuvittelee helposti, että asia on helppo mutta ei se ole. Kumpaa valintaa tuet?
Minä tuin aborttia. Menin mukaan, istuin koko ajan sairaalassa ja voin pahoin. Tiesin sen kuitenkin olevan siinä elämäntilanteessa oikea ratkaisu. Pieni olisi kärsinyt enemmän kuin aavistattekaan ja niitä syitä en täällä ruodi. Tuin täysillä lapseni silloista valintaa, itseasissa tukeni olisi muuttanut hänen päätöstään, hän olisi pitänyt tuellani lapsen, olen siitä vieläkin varma. Otan vastuun harteilleni.
Kuinka moni teistä hyväksyy jälkiehkäisyn?
Nyt on asiat toisin. Olemme selviytyneet monista vaikeuksista, sairauksista ja menetyksistä. Vieläkin on vaikeaa kuten jokaisella toisinaan mutta selviämme. Minulla on pieni lapsenlapsi, vajaa 2-vuotias. Hän voi hyvin ja kehittyy upeasti. Pienellä on koti, turva, lelut ja tarpeelliset tavarat. Hänellä on mitä ilmeisimmin hyvä olla. Äiti voi olla lapsen kanssa kotona ja aikoo ollakin mahdollisimman pitkään. Emme ole rikkaita mutta olemme keskenämme rakkaita. Äiti ja lapsi voivat hyvin. Luulisin että isäkin.
Tottakai, niinkuin jokaisen abortin tehneen mielessä käy minullakin mielessä mitä on menettänyt keskeyttäessään jotakin niin suloista ja viatonta, sitä laskee mielessään kuinka vanha hän olisi, koska menisi kouluun, mitä jos....
Mitähän oman lapseni mielessä käykään, sitä en uskalla kunnolla ajatellakaan?
Raskaaksi tulee muutoinkin kuin kännissä ja holtittomana. Kaikille ei käy ehkäisypillerit ja kondomiin on helppo väsätä reikiä jos mies tahtoo nuoren tytön koukkuun. Sillä tavalla se menee.
Kukapa meistä ei olisi joskus "ollut sillai" ilman ehkäisyä, käsi sydämellä. Ei edes siellä maalla, ladon takana, mistä useimmat syyttävät sormet ja kauheimmat herjat tulevat, ole niin täydellistä että abortit tilastoissa olisivat 0. Iän kaiken abortteja on tehty, niihin on usein kuoltukin.
Miehet ovat maailman sivu olleet abortin maksavina avittajina, eikö?
Tänään olen onnellinen iso-äiti. Nyt voin tukea perhettä, lelliä suloista ipanaani, auttaa lapsenhoidossa, olla rinnalla ja lähellä. Perhe voi kutakuinkin hyvin. Pärjäämme kyllä. Lapsi saa sen mitä kuuluukin niistä päällimmäisenä terveen äidin huolenpidon, rakastavan lähisuvun ja siistin ympäristön kasvulleen.
Lapseni ei käytä mielialalääkkeitä, alkoholia, ei tupakoi eikä juhli. Joskus käyvät miehensä kanssa syömässä ja ulkona tuulettumassa mutta silloin olen minä paikalla.
Mietihän, kun kylvät pahaa mieltä täällä seuraavan kerran lähimmäisiisi, mikä on kaiken tarkoitus? Ovatko ihmiset Suomessa näin pahoinvoivia jo nuorena ja jos ovat, niin mikä on mennyt vikaan? Olen vakavissani sitä mieltä, että etsikää oma elämä ja suvaitkaa erilaisuutta, erilaisia ratkaisuja ja kunnioittakaa toistenne yksityisyytta jokaisessa elämänvaiheessanne. Koskaan ei tiedä milloin on aika tehdä omia kovia päätöksiä, ja silloin tarvitsee tukea ja huolenpitoa eikä vainohullujen, usein maalaisihmisten ja uskovaisten, syyttelyä.
Olen ylpeä MUMMI, voikaa kaikki hyvin ja onnellista kesää 2007 kaikille.
Elämässä on olemassa asioita, yksityisiä ja vaikeita, joista on otettava vastuu koko loppuelämäkseen. Kuinka kukaan voi osoitella sormella toista hänen valinnoistaan? Mikä antaa Sinulle sen oikeuden?
Oletko koskaan ollut tytön/naisen kanssa huolehtimatta ehkäisystä? Oletko koskaan ollut tyttö/nainen, jota on rakasteltu ilman ehkäisystä puhettakaan? Jos vastaat myöntävästi olet ainakin rehellinen.
Minun lapseni ehkäisi tullessaan raskaaksi ja vaikka ei olisikaan niin tehnyt, olen ylpeä hänen vastuuntunnostaan ja rakkaudesta omaa elämäänsä kohtaan.
Jos itse olet aborttia vastaan niin ole. Minäkin olin joskus kauan aikaa sitten, ja tilanteesta riippuen olen vieläkin. Olen itse au-lapsi, yh. Enkä voinut vaikuttaa kumpaankaan asiaan.
Toivon että lapsesi elämään tulee hetki jolloin hän tulee luoksesi, opiskelut ovat kenties kesken, köyhänä, hädissään ja rikkonaisena. Sinulla on muutamia päiviä aikaa päättää valitsetko syntymättömän lapsenlapsesi elämän vaiko tyttäresi/poikasi elämän. Sitä kuvittelee helposti, että asia on helppo mutta ei se ole. Kumpaa valintaa tuet?
Minä tuin aborttia. Menin mukaan, istuin koko ajan sairaalassa ja voin pahoin. Tiesin sen kuitenkin olevan siinä elämäntilanteessa oikea ratkaisu. Pieni olisi kärsinyt enemmän kuin aavistattekaan ja niitä syitä en täällä ruodi. Tuin täysillä lapseni silloista valintaa, itseasissa tukeni olisi muuttanut hänen päätöstään, hän olisi pitänyt tuellani lapsen, olen siitä vieläkin varma. Otan vastuun harteilleni.
Kuinka moni teistä hyväksyy jälkiehkäisyn?
Nyt on asiat toisin. Olemme selviytyneet monista vaikeuksista, sairauksista ja menetyksistä. Vieläkin on vaikeaa kuten jokaisella toisinaan mutta selviämme. Minulla on pieni lapsenlapsi, vajaa 2-vuotias. Hän voi hyvin ja kehittyy upeasti. Pienellä on koti, turva, lelut ja tarpeelliset tavarat. Hänellä on mitä ilmeisimmin hyvä olla. Äiti voi olla lapsen kanssa kotona ja aikoo ollakin mahdollisimman pitkään. Emme ole rikkaita mutta olemme keskenämme rakkaita. Äiti ja lapsi voivat hyvin. Luulisin että isäkin.
Tottakai, niinkuin jokaisen abortin tehneen mielessä käy minullakin mielessä mitä on menettänyt keskeyttäessään jotakin niin suloista ja viatonta, sitä laskee mielessään kuinka vanha hän olisi, koska menisi kouluun, mitä jos....
Mitähän oman lapseni mielessä käykään, sitä en uskalla kunnolla ajatellakaan?
Raskaaksi tulee muutoinkin kuin kännissä ja holtittomana. Kaikille ei käy ehkäisypillerit ja kondomiin on helppo väsätä reikiä jos mies tahtoo nuoren tytön koukkuun. Sillä tavalla se menee.
Kukapa meistä ei olisi joskus "ollut sillai" ilman ehkäisyä, käsi sydämellä. Ei edes siellä maalla, ladon takana, mistä useimmat syyttävät sormet ja kauheimmat herjat tulevat, ole niin täydellistä että abortit tilastoissa olisivat 0. Iän kaiken abortteja on tehty, niihin on usein kuoltukin.
Miehet ovat maailman sivu olleet abortin maksavina avittajina, eikö?
Tänään olen onnellinen iso-äiti. Nyt voin tukea perhettä, lelliä suloista ipanaani, auttaa lapsenhoidossa, olla rinnalla ja lähellä. Perhe voi kutakuinkin hyvin. Pärjäämme kyllä. Lapsi saa sen mitä kuuluukin niistä päällimmäisenä terveen äidin huolenpidon, rakastavan lähisuvun ja siistin ympäristön kasvulleen.
Lapseni ei käytä mielialalääkkeitä, alkoholia, ei tupakoi eikä juhli. Joskus käyvät miehensä kanssa syömässä ja ulkona tuulettumassa mutta silloin olen minä paikalla.
Mietihän, kun kylvät pahaa mieltä täällä seuraavan kerran lähimmäisiisi, mikä on kaiken tarkoitus? Ovatko ihmiset Suomessa näin pahoinvoivia jo nuorena ja jos ovat, niin mikä on mennyt vikaan? Olen vakavissani sitä mieltä, että etsikää oma elämä ja suvaitkaa erilaisuutta, erilaisia ratkaisuja ja kunnioittakaa toistenne yksityisyytta jokaisessa elämänvaiheessanne. Koskaan ei tiedä milloin on aika tehdä omia kovia päätöksiä, ja silloin tarvitsee tukea ja huolenpitoa eikä vainohullujen, usein maalaisihmisten ja uskovaisten, syyttelyä.
Olen ylpeä MUMMI, voikaa kaikki hyvin ja onnellista kesää 2007 kaikille.
Vastaukset 30
Vanhimmat
Kiitos ymmärtävästä kirjoituksestasi. Olen täysin samaa mieltä kanssasi.
Jo elämää nähneenä ihmisenä olet kerinnyt harkisemaan asioita monelta kantilta, se kuuluu puheestasi. Rehellisyys on myös se, joka ajan hampaasta jää jälelle kun muu murenee pois.
Ihmiskohtaloita on yhtämonta kuin ihmisiä.
Kukin tuomitkoon itse itsensä.
Kaunista kevättä Sinulle myös iso-äiti. Olkoon päiväsi täynnä onnellisia tapahtumia, pysyköön mielesi positiivisena.
Oikeasta elämästä, laaja-alaisuudesta ja mahdollisuuksista. Elämä ei pääty aborttiin, vaan sen on jatkuttava.
"...Minä tuin aborttia. Menin mukaan, istuin koko ajan sairaalassa ja voin pahoin..."
Siinäpä se. Tehty mikä tehty vaikkka vastoin luontaankin.
Kielsit vauvan elämän tavoitellaksesi jotakin muuta. Harkitsit asian tyttäresi puolesta. Et voi enää harkinta uudelleen. Vauva on läsnä vain mielessänne.
Harmittava esimerkki moneltakin kannalta.
Kuitenkin suurin osa aborteista tehdään aivan normaaleissa parisuhteissa eläville ja parhaassa iässään oleville naisille. Suurin osa aborteista tehdään "koska ei huvita".
Ratkaisu elämän ongelmiin ei ole abortti, vaan järjestelyt elämänhallinnnan tavoittamiseksi. Esiinnyt vanhemman ihmisen äänellä. Aborttien edistämiseen eivät valitettava esimerkkisi tai ikäsi anna auktoriteettia.
"Mitähän oman lapseni mielessä käykään, sitä en uskalla kunnolla ajatellakaan?"
Siinäpä se. Tämä ei ole peruste lopettaa aborttikeskustelua. Päinvastoin se on jokaiselle velvollisuudentuntoiselle ihmiselle syy pyrkiä välttämään abortteja. Ei ole syytä pyrkiä yhteiskuntaan jossa lapsia abortoidaan hiljaisuudessa ja ihmiset sitten kantavat huokauksin raskaita kokemuksiaan.
Emme voi kääntää ajan ratasta taaksepäin niiden onnettomien osalta, jotka ovat jo abortiin ajautuneet. Ei näiden ihmisten tuomitseminen ole järkevää eikä mitenkään tarpeellista. Kukapa siihen pyrkisi?
Tietenkään aborttia ei pidä tekona hyväksyä. Esimerkkinä muille se on tuomittava. Jos haluat tarjota aborttia ratkaisuksi ihmisten ongelmiin, olen kanssasi eri mieltä. Abortti merkitsea aina lapsen eliminointia, jonka seuraukset osallisten mieleen näyt tunnistaneen.
Keskustelun ogelma on se, että asia on abortin tehneille niin omakohtainen ja kipeä, että abortista selkeästi puhuminen johtaa siihen, että he tuntevat syyllisyyttä. Tästä sietämättömästä syyllisyydestä syytetään tietysti muita.
Asiasta ei pidä vaieta eikä tuudittautua puolitotuuksien verkkoon. Voimme pyrkiä estämään tulevia abortteja ja tukemaan äitejä lapsineen Siinäpä olisi hyssyttelyn sijaan tarjolla tähdellisempää puheenaihetta.
enkä nyt sano tätä hattuilakseni. Todella sai keskittyä miettimään mitä tarkoitit milläkin.
Ihan otsikosta lähtien.
aivan tahallista "väärin ymmärtämistä" alkuperäisen tekstiin, kuten:
Jos haluat tarjota aborttia ratkaisuksi ihmisten ongelmiin,----mistä moisen assosiaation mahtoi kirjoittaja saada? ei auennut minulle? päin vastoin maton alle lakaisteaanko itse tarjoaa lapsen pitämistä ratkaisuna ihmisten ongelmiin, vaikkei ole missään arvostelu asemassa siihen miten ihmiset asioitaan ratkovat.
Lukisitpa sinäkin joskus ihan AJATUKSEN JA YMMÄRRYKSEN kanssa, niin voisit oppia aika paljon elämästä sinäkin.
Mutta sehän on niin hienoa että sinä tiedät toisten elämäntilanteet paremmin kuin he itse!
Kun abortin kannattajilla (eli lasten surmaamisen kannattajilla) ei ole mitään asia-argumentteja, aletaan kirjoittaa tuollaisia naurettavia nyyhkytystekstejä. Mutta virhe on aivan sama kuin aina muulloinkin: huomio kiinnitetään naiseen, joka tekee abortin, eikä lapseen, joka tapetaan. Abortissa EI OLE kyse ensisijaisesti naisen asiasta vaan lapsen asiasta. Missä oli tässä tekstissä lapsen oikeuksien puolustaminen ja oikeus elämään? Kyllä kovasti puolusteltiin äidin oikeutta tappaa lapsi kohtuunsa, mutta eipä lapsen oikeudesta elämään.
Kuulehan, arvoisa aloittaja, miksi sinun mielestäsi lapsten murhaamista ei saa vastustaa? Siksikö, että murhaajalle voi tulla paha mieli ja masennusta? Siinä tapauksessa kaikki maailman ihmisoikeusjärjestöt pitäisi lopettaa heti paikalla, koska aiheuttavat mielipahaa murhaaville diktaattoreille kirjeillään ym. Eikö ole tullut mieleen, että lasten tappamista pitääkin vastustaa! Siinä ovat äidin masennukset höyhenen kevyitä, kun toisessa vaakakupissa on lapsen henki.
Puhutaan paljon siitä, että pitäisi olla oikeus valita. Kyllä niin, mutta ne valinnat on tehty jo ennen raskausta eikä raskaaksi tultua enää tehdä valintoja, koska äidillä on jo lapsi. Raskaaksi tulemisen jälkeen kyse on enää sellaisista asioista, haluanko lapseni hengiltä vai en. Tällaisissa asioissa kenelläkään ei saa olla valinnanvapautta! Murha ei ole hyväksyttävä valinta, ei vaikka äidistä tuntuisi sisäisessä maailmassa miltä!
*huokaus* onpas taas kapeakatseista kirjoitusta...
Alkuperäinen kirjoitus oli hieno. Asiallinen ja nimenomaan tätä päivää ........
Mutta tämä sinun kirjoituksesi oli täynnä virheitä ja vääriä termejä.
Muutama lainaus:
"miksi sinun mielestäsi lapsten murhaamista ei saa vastustaa?"
Meistä aborttioikeuden puolustajista jokainen vastustaa lapsen murhaa, mutta abortissahan on puhetta alkiosta ja sikiöstä. Se on faktaa ! Se on laki !
Minua ei voisi kiinnostaa esim. sinun (sairaat) mielipiteesi ollenkaa, toisin sanoen sairasta tekstin vääntämistä !
Näitä juttuja ei edes jaksa enää kommentoida, koska se sama levy vaan soi ja soi ja soi ja soi ja soi....
mutta lienee syytä tarkistaa mitä murhalla/ tapolla/ surmalla tarkoitetaan ja miten ne laissa määritellään, mikäli näitä sanoja käyttää ihmisiä puhutellessaan tai heistä kirjoittaessaan.
Mietin, josko olisin valmis uhraamaan oman elämäni minulle tuntemattoman ihmisen vuoksi. Tuskin. Omaan lapseen tutustuminen alkanee vasta lapsen synnyttyä? Siihen saakka lapsi on tuntematon. Verisukulaisuus ei vaikuta asiaan.
Siispä kuvittelisin niin, että voisin keskeyttää raskauden lain puitteissa, mikäli se olisi tahattomasti alkanut. Kyseessä voisi olla vastakkain oma elämänlaatuni ja tuntemattoman ihmisen elämä. Valitsisin omani.
Jos voisin pelastaa yhden nälkää ja kurjuutta kokevan vieraan uhraamalla oman hyvinvointini, en tekisi niin.
Nämä vain ajatusten pyörittelynä yleensä. Erilaista perspektiiviä.
Olen 16-vuotiaan pojan ja 11-vuotiaiden kaksostyttöjen äiti.
Isän vastuu lapsen syntymästä?
alaosastoksi. Se ei ollenkaan sovi Äidit ja isät- otsakkeen alle. Abortin lääketieteellinen puoli taas kuuluisi naisten taudit osaston yhteyteen terveys-palstoille. Pitää ehdottaa ylläpidolle palstan siirtämistä toiseen osastoon. Minusta ihmisillä on oikeus pohtia aborttia sekä eettiseltä että lääketieteelliseltä kannalta.
Sinua ihmettelen. Vanhempien ikävä velvollisuus on opettaa lapsilleen, mikä on oikein ja mikä väärin, eikä tukea vääriä valintoja. Abortin tehnyt panee pään pensaaseen eikä opi mitään, ja hups kohta ollaan toista aborttia hakemassa!
On niin monia "oikeita ja vääriä" asioita joita lapsille tulisi opettaa heidän elämänsä aikana. Ehkä olen kasvattajana jotain muuta kuin Sinä.
En ole tulevaisuuden ennustaja, tietenkään. En tiedä lunastanko taivaspaikkaani aikanaan vai joudunko kolkuttelemaan helvetin ovea.
Jos haluat käyttää termiä murhaaja niin sitten pitänee katsella sukuhistoriaasi taaksepäin? Sieltä varmaan löytyy murhaaja ehkä parikin. Sotaveteraanit, murhaajiako? Punaiset, valkoiset?
En edelleenkään käy täällä läpi syitä ratkaisuumme, mutta pyydän itse kutakin miettimään luonansa, minkälaiset syyt voivat johtaa päätökseen pitää lapsi - tahi olla ottamatta häntä vastaan.
Menestystä elämääsi sinä jonka mieli on alamaissa tulevan tai tehdyn ratkaisun myötä. Onnea paljon niille jotka vaikeuksissakin pitävät vauvansa ja uskovat huomiseen, tuli mitä tuli. Päätös on kuitenkin oma ja vastuu siitä on kannettava niin tänään kuin huomennakin.
Jaoin oman elämäni ehkä vaikeimman päätöksen kanssanne ja kiitän vastauksista, ymmärrän myös "ei niin myötäelävät" kommentit, lopetan osaltani tähän.
tasan yhden vastauksen tähän aloitukseen. Sanoin vain, että minusta ihmisillä pitää olla oikeus pohtia aborttikysymystä myös eettisestä näkökulmasta. Turhaan sinä palstalaisia haukut. Eivät he ole mitenkään syyllisiä perheenne ongelmiin. Tämä on mielipide palsta. Jos terapiaa tarvitset, mene muualle!
Se koira älähtää johon kalikka kalahtaa. Hau hau!
"Sinulla on muutamia päiviä aikaa päättää valitsetko syntymättömän lapsenlapsesi elämän vaiko tyttäresi/poikasi elämän. Sitä kuvittelee helposti, että asia on helppo mutta ei se ole. Kumpaa valintaa tuet?"
Minun äitini valitsi molemmat ja esti minua tekemästä nuoruuden hätiköinneissä elämäni virhettä. Totesi ihan päin naamaa että kuule, abortti on murha. Hyvä että totesi. Pääsi selittelyistä ja turhista oikeuttamisista joita muuten oisin joutunu jatkaan tod.näk hamaan hautaani. Samoin tekisin tyttäreni kohdalla.
"kondomiin on helppo väsätä reikiä jos mies tahtoo nuoren tytön koukkuun. Sillä tavalla se menee."
Eiköhän se oo yleensä ne naiset jotka näin toimii tai sit "unohtaa" pillereitä...
"Minulla on pieni lapsenlapsi, vajaa 2-vuotias. Hän voi hyvin ja kehittyy upeasti."
Nyt olet mummo mutta mietippäs miltä se pienen elämän riisto tuntuisi siinä tapauksessa että et enää koskaan olisi toista tilaisuutta mummoksi pääsystä saanutkaan?
Ja se oli sinun ratkaisusi, toiset päätyivät toisenlaiseen ratkaisuun.
Katsos kun elämäntilanteet ja ihmiset ovat erilaisia, joten koskaan ei voi mennä sanomaan, että kun minä tein ja toimin näin ja niin sinunkin olisi pitänyt toimia näin.
Ei miltään, kun en toivonut tätäkään raskautta mutta nyt hän on olemassa ja hyvin rakastettu ja huolehdittu.
Tähämpä ei ole mitään lisättävää.
Toivon sydämestäni teille kaikille hyvää kevättä ja tulevaa kesää.
Olen jonkun aikaa palstaa seurannut joskus ihmetellen, joskus nauraen, melkeimpä itkien.
Tähän sinun kirjoitukseesi on hyvä lopettaa tämän palstan seuraaminen.
Kiitos myös oikeasta näkökulmasta katsottuna olevasta asiasta tänä itsekkyyden aikana.
Minä äitinä ainakin aijon seisoa tyttäreni rinnalla ja jos "vahinko" tapahtuu, niin varmasti tuen häntä niin paljon kuin apua tarvitsee enkä kannusta vieressä istuen lastani tappamaan omaa lastaan. Niinkuin joku sanoi, että moni katuu aborttia, mutta tuskin kukaan sitä synnytettyä lasta.
"aijon seisoa tyttäreni rinnalla ja jos "vahinko" tapahtuu, niin varmasti tuen häntä niin paljon kuin apua tarvitsee enkä kannusta vieressä istuen lastani tappamaan omaa lastaan"
Todella kannustavaa, eli jos tyttäresi ei vahingon sattuessa halua lasta (tai on esim 15 v) ..... niin kannustat häntä tekemään NIIN KUIN SINÄ HALUAT !
Onneksi et ole minun äitini !
on kysymys pahasta ja väärästä teosta. Sellaiseen ei kukaan vanhempi saa kannustaa lastaan. Lastaan rakastava vanhempi auttaa häntä tekemään oikein.
Totta sinänsä: lastaan rakastava vanhempi auttaa lasta tekemään oikein !
Eli vaikka lapsesi olisi raiskattu tai hän odottaisi vaikeasti sairasta lasta niin pääasia, että hän tekee juuri niin kuin sinä haluat !
Jos abortti olisi paha ja väärä teko sitä ei Suomen laki sallisi.
...olet päättämään etteikö vammainen lapsi olisi yhtä rakas lapsi kuin terve. Ja varmaan en pakottaisi pitämään lasta(hän tekee omat päätökset), mutta jos hän aprikoisi, niin varmasti kaiken tukeni lapsenhoidossa antaisin ja onhan aina mahdollisuus antaa lapsi adoptoitavaksi. Uskon kuitenkin lapseni kasvavan vastuuntuntoiseksi, lähimäisiä ihmisiä rakastavaksi näinollen en usko hänen edes harkitsevat aborttia.
Jos äiti kannustaa aborttiin, niin varmasti tytär sen tekee, mutta jos hän tarjoaa apua ja muita vaihtoehtoja, voi moni äiti ja isoäiti olla paljon onnellisempi. Lapsi kun tuo suurta iloa ja rakkautta elämään, kuin tietty myös huolia..
t: äiti, jolla oli vammainen sisko
kuuntelee öisin tyttärensä itkua hänen kaivatessaan pois annettua lastaan?
Tai kuuntelee öisin myös vauvan itkua tyttären itkiessä menetettyä nuoruuttaan?
hieno homma.
Kannustaisin ennemmin tekemään niinkuin tytär itse haluaa, enkä pakottaisi mihinkään.
***
aborteissa on hyvin harvoin kysymys siitä, että raskaus olisi alkanut raiskauksesta, tai että abortti tehtäisiin odotettavan lapsen vaikean vammaisuuden takia.
Pysytään vaan nyt ap:n kertomassa tilanteessa eikä oteta mitään ääriesimerkkejä. Kummallinen liioitteleva keskustelukulttuuri tällä palstalla!
On tosiaankin olemassa oikeita ja vääriä tekoja. Ne eivät ole mikään mielipidekysymys. Jos näin ei olisi, ei tätäkään keskustelua kannattaisi käydä. Moraali on kaikille ihmisille yhteinen asia. Ap:kin tietää sen ihan hyvin. Hän voi pahoin, kun joutui olemaan sairaalassa muka "tukemassa" aborttia tekevää tytärtään. Lait voivat olla vääriä. Jos laki on väärä, se on oikaistava!
ei saa olla mikään syy aborttiin. Vanhempien pitää auttaa ja tukea lapsiaan. Kunnon ihminen ei tee aborttia, eikä kannusta ketään muutakaan tekemään sitä.
Sen edestään löytää minkä taakseen jättää, niin sinä kuin myös minä.
vielä moneen kertaan. Otan osaa suuriin suruihisi jo etukäteen.