opiskelukaverille

Ja samoissa porukoissa joudutaan kulkemaan. Joskus oli jotain säpinää ja taisin luulla hänen flirtistä vähän liikaa.

mua hävettää kirjoitti:

Ja samoissa porukoissa joudutaan kulkemaan. Joskus oli jotain säpinää ja taisin luulla hänen flirtistä vähän liikaa.

Ei tuollaisia tarvi harmitella. No, omasta kokemuksestakin muistelen, että treffipyyntöjen ja tunnustusten jälkeen asiat eivät jatkuneet normaalisti... Mutta niin käy kaikille. Sellaista se on, elämä.

ujostella kirjoitti:

Ei tuollaisia tarvi harmitella. No, omasta kokemuksestakin muistelen, että treffipyyntöjen ja tunnustusten jälkeen asiat eivät jatkuneet normaalisti... Mutta niin käy kaikille. Sellaista se on, elämä.

Siis mielestäni on todella hienoa että uskalsit sanoa tunteesi häntä kohtaan, se vaatii jo paljon, älä turhaan häpeile, jos hän ei oo kiinnostunu niin häneltä menee aikaa käsitellä asia ja totuttautua normaaliin kaveri suhteeseen kanssasi ja kuten myös ihastuksesi menee varmasti ohi, mutta silti hienoa kun uskalsit sanoa :)

jeepss kirjoitti:

Siis mielestäni on todella hienoa että uskalsit sanoa tunteesi häntä kohtaan, se vaatii jo paljon, älä turhaan häpeile, jos hän ei oo kiinnostunu niin häneltä menee aikaa käsitellä asia ja totuttautua normaaliin kaveri suhteeseen kanssasi ja kuten myös ihastuksesi menee varmasti ohi, mutta silti hienoa kun uskalsit sanoa :)

että olisit jättänyt sanomatta, ja se olisi varmasti jäänyt vaivaamaan paljon pidemmäksi aikaa, vaikka vähän tässä naurattaakin tuo sun tilanteesi, mulle käy noin aina...:)mut enää en otakaan itseäni niin vakavasti, elämää tää vaan on ja se on liian lyhyt murehtimiseen.

Se nyt jää vaivaamaan loppuiäkseen jos ei kerro niitä tunteitaan. Ja mulla ainakin kävi niin, että ennen jos sattukin punastelemaan ihastuksen seurassa niin ei toki sen jälkeen kun on asiat selvittäny sille, sillonha eio enää mitään salattavaa joten ei tarvi ujostella. Siitä kai se punastuminen tulee jos pelkää toisen huomaavan että on ihastunu?