"...Harvassa on ne ihmiset, jotka toisiin ihmisiin pystyvät suhtautumaan noin empatiakyvyttömästi kuin nuo äärivastustajat täällä tekevät..."
Aborttiväki väittää, ettei heihin suhtauduta empaattisesti. Väite on outo.
Aborttia kritisoivat ja elämää puolustavat puhuvat pääsääntöiseti lapsesta - eivät abortin teettäneistä. He ymmärtävät, että aborttiin ajautuva on onneton, säikähtänyt, pelokas, vieraantunut, ulkoa ohjattu, elämänhallinnan kadottanut jopa aborttiin painostettu. Sanalla sanoen sääliä ansaitseva ihminen. Tietysti he haluavat lisää empatiaa.
Ettei tässä valituksessa kuitenkin olisi myös astian makua?
Millaista empaattisuutta abortin tekijä osoittaa lapselleen?
Olisiko juuri niin, että ulkopuolisten syyttelyllä ja säälin keräämisellä pyritään peittämään se ammottava aukko, joka omaa lasta kohtaan kuuluvassa empaattisuudessa on päässyt repeämään?
Aborttiväki väittää, ettei heihin suhtauduta empaattisesti. Väite on outo.
Aborttia kritisoivat ja elämää puolustavat puhuvat pääsääntöiseti lapsesta - eivät abortin teettäneistä. He ymmärtävät, että aborttiin ajautuva on onneton, säikähtänyt, pelokas, vieraantunut, ulkoa ohjattu, elämänhallinnan kadottanut jopa aborttiin painostettu. Sanalla sanoen sääliä ansaitseva ihminen. Tietysti he haluavat lisää empatiaa.
Ettei tässä valituksessa kuitenkin olisi myös astian makua?
Millaista empaattisuutta abortin tekijä osoittaa lapselleen?
Olisiko juuri niin, että ulkopuolisten syyttelyllä ja säälin keräämisellä pyritään peittämään se ammottava aukko, joka omaa lasta kohtaan kuuluvassa empaattisuudessa on päässyt repeämään?
Vastaukset 2
Vanhimmat
olla empaattisia abortin puoltajia kohtaan, abortin tekijöitä tai teettäjiä kohtaan?
Haluamme osoittaa kuinka moraalittomia abortteihin hyvinvointivaltioissa turvautuvat ovat ja kuinka naurettavia ovat heidän perustelunsa. Hupimme on pilkata abortteihin sortuneita. Empatiaa osoitamme sitten muille tahoille!
Niin pitäisikö aborttiväkeen ja abortin tekijöihin suhtautua yhtä pilkallisesti ja väheksyvästi kuin he suhtautuvat lapseen?
Paksunahkaisimmat abortti-asiamiehet eivät tietysti ansaitse empatiaa, vaikka osa hoitaakin suunsoitolla omaa tarumaansa. Empatiaa eivät myöskään ansaitse aborttia periaatteessa edistävät ärhäkkäät abortti-asiamiehet, joista monella ei ole edes kokemusta asiasta. He suhtautuvat toisinaan pilkallisesti sekä lapsiin että äiteihin.
Keskustelun ongelma on juuri tämä telaketju-osasto, sillä heidän tuhatlukuisena toistamansa puolitotuudet ja järjettömyydet sekä agressiivisuus provosoivat puheet epäoleellisuuksiin. Eivät heitä mitkään puheet, empatia tai sen puuttuminen enää auta.
Toinen ryhmä ovat tavalliset abortin tekijät. Abortin jo tehneen moittiminen on hukattua aikaa, sillä vahinko on jo tapahtunut.
Tavallinen aborttiin hairahtunut yleensä katuu tekoaan ja kaipaa lastaan. Osa kirjoittaa täällä aborttia vastaan ja koettaa saada ihmiset ymmärtämään abortin kammottavan luonteen ja oivaltamaan elämän arvon. Kyllä he ovat empatian arvoisia.
Oleellista keskustelussa on lapsi.
Aborttia suunnittelevia ja sellaisia mahdollisina pitäviä tulisi herätellä horteestaan ymmärtämään lapsen ja elämän arvo. Jos he eivät ymmärrä ja löydä omaa elämäänsä ja sen hallintaa, on lapsikin vaarassa.
Heille pitää kärsivällisesti ja loukkaamatta selittää että lapsikin tarvitsee ja ansaitsee sitä empatiaa, jota he itselleen odottavat.
Heille tulee kertoa, että juuri lapsi rakkaudessaan antaa heille enemmän empatiaa kuin kukaan muu tai mikään tavara. Lapsi muistaa äitinsä elämänsä loppuun saakka.