pohdiskeltuani, tulin siihen tulokseen, että "puhtain" motiivi on saada perheeseen uusi perheenjäsen. Ei liene suurikaan miinus, jos samalla tulee helpottaneeksi sijaishoitopaikkojen puutteesta kärsivää lasta ja tämän kotikuntaa.
Sijaisvanhemmuuden
motiiveita
6681
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
on saada itselle rahaa, hoitaa omat lapset kotona samalla menee toinenkin sivussa, sekä kaveria lapselle, saada hyvä mieli "auttamisesta" tosin joutuu ehkä sietämään biojen ja lapsen vihat... itsekin rupeisin sijariksi näistä motiiveista, mutta kun sossut ovat kirjanneet minut aiheettt "vaarallliseksi", mitä jos lapseni sijoitetaan sun huostaasi ja saat pelätä että hyökkään kimppuusi... mitä teet?olethan kuitenkin lapseni kidnappaaja.
omat lapset jo koulu-ikäisiä tai peräti aikuisia?
vaarallinen vaan selvästi myös hullu.
keskustella ollenkaan ilman että ruvetaan hulluksi haukkumaan! samallaisia kaikki sossut ja sijarit
eli sosu valehtelee sinulle että olen hullu ja vaarallinen, sitten kohtelet minua kuin olisin hullu ja vaarallinen... kierrettä on vaikea saada loppumaan vaikka olisin itse suloisuus, jos olet vakuuttunut että minä hetkenä tahansa voin hyökjätä pahoinpitelemään sinua... päättele itse oletko valmis auttamaan lapsen kotiutussuunnitelmissa, ja kuitenkin oli kysessä sossun valhe!
Oletteko koskaan tulleet ajatelleeksi, että sijaisvanhemmaksi saattaa ryhtyä huostaanotettu ja sijaisperheessä kasvanut lapsi aikuistuttuaan? Paljon nähneenä ja kokeneena on helppoa miettiä asioita suunnasta jos toisestakin.
Sijaisvanhemmuus on itselleni ollut itsestään selvyys. Tahdon auttaa niitä lapsia, jotka ovat kokeneet saman kuin minä.
Ja pidän näitä sijoitettuja ihan ominani. Rakastan heitä ja tahdon antaa heille kaikkeni. Avun antamisen lisäksi he ovat siis myös tulleet puhtaasta halusta/motiivista saada täysivaltaisia perheenjäseniä.