Viime elokuussa rahtilaiva Pride of Bilbao ajoi Wight saaren lähellä purjevene Ouzon upoksiin. Kaikki kolme miehistön jäsentä menehtyivät.
Rahtilaivan vahti pidätettiin ja asetettiin syytteeseen taposta.
Onnettomuuslautakunta on tänään julkaissut raportin tapahtuneesta.
http://www.ybw.com/auto/newsdesk/20070311234157pbogeneral.html
Rahtilaivan vahti pidätettiin ja asetettiin syytteeseen taposta.
Onnettomuuslautakunta on tänään julkaissut raportin tapahtuneesta.
http://www.ybw.com/auto/newsdesk/20070311234157pbogeneral.html
Vastaukset 12
Vanhimmat
Pride of Bilbao ole matkustajalaiva, tarkemmin autolautta?
Suomessa tehty, vikingin omistuksessa ollut.
wärtsilä:
http://en.wikipedia.org/wiki/Pride_of_Bilbao
kyllä vain kyseessä on ro-ro matkustajalautta.
Ei näkynyt tutkassa! Taas yksi syy miksi purjeveneissä ehkä kannattaisi olla kiinteästi asennettu tutkaheijastin, jos purjehtii vilkasliikenteisillä vesialueilla.
Toinen juttu, mihin raportissa viitattiin oli käsi-VHF:n puuttuminen. Nykyisinhän ne ovat ison kännykän kokoisia ja vesitiiviitä, jopa kelluvia. Varmaan olisi hyvä turvallisuusvaruste siellä missä muita aluksia on lähistöllä.
EPIRB onkin jo tutkaheijastinta ja käsi-VHF:ää huomattavasti kalliimpi varuste, joka yleensä hankitaan vain pitkille purjehdusmatkoille. Sitä ei rajoita kuuluvuusalue niinkuin VHF:ää.
Ouzolla oli oletettavasti tutkaheijastin mutta se ei tutkimuksen mukaan ollut kovin tehokas.
Millainenkohan sitten todella näkyy tutkassa ?
Ne pienet, halkaisijaltaan alle kymmensenttiset putkilot ovat lähes täysin hyödyttömiä, reilun fendarin kokoiset toimivat jotenkuten. Aktiiviset, eli lähettävät näkyvät oikeasti, maksavatkin myös.
Ne mobri-putket ovat monissa testeissä ja myös kirjassa "12 Electrical bible" todettu huonoiksi. Niitä näkyy monilla kuitenkin olevan, koska ovat näppärän pieniä.
Jenkkien testi v:lta 1995 oli mielenkiintoinen ja se on luettavissa netistä. Muitakin testejä toki on tehty vuosien varrella.
http://www.ussailing.org/safety/Studies/radar_reflector_3.htm
Tunnettuja ja suosittuja passiivisia tutkaheijastimia ovat Firdell Blipper ja sitä hiukan uudempi konstruktio Echomax. Molempia näyttäisi olevan erilaisissa viranomaisten veneissä, mm. brittien coast guardilla. Meillä nuo ison fendarin kokoiset heijastimet eivät näytä yleistyneen.
Passiivisen tutkaheijastimen etu on yksinkertaisuus ja riippumattomuus elektroniikasta. Kun sen on kerran asentanut mastoon, siellä se on koko ajan heijastamassa tutkasignaaleja. Käytännössä ne tarvittaessa nostettavat heijastimet ovat hankalia. Sellaisen nostaa tietysti silloin kun sumua on pitempään, mutta tutkaheijastin olisi sittenkin parempi olla ylhäällä koko ajan - ainakin matkaveneissä. Eikö vain?
http://www.onpassage.com/Safety_Gear/Radar_reflectors/echomax_v_Blipper.htm
Onko maston materiaalilla merkitystä tutkanäkyvyyteen,esim.hiilikuitu vs.alumiini.
Yllättävän huonosti mastot antavat tutkaan heijastuksia, kun etäisyys kasvaa. En tiedä onko hiilikuitu yhtään parempi, tuskinpa. Kummasti vaan paranee, kun tutkaheijastin on mastossa - on kokeiltu parin veneen kanssa avomerellä. Tutkaheijastimessahan on kulmikkaita pintoja eri suuntiin.
vähän rupesi arveluttamaan tuo näkyminen kun omassa paatissa on tuo mobri-putki. Onneksi se on se suurempi koko ja kun katamaraanissa putki pysyy suorassa niin voi olla että siitä on jotain apua.
Täytyypä kysyä kesäällä Rajavartiolaitoksen alukselta tutkahavaintoa kun kohdalle sattuu.
Miksiköhän sitten tutkassa näkymättömissä sotilaslentokoneissa on juuri niitä kulmikkaita pintoja eri suuntiin jos tutkaheijastimessa periaate on päinvastoin?
pinnasta löytyy aina kohtisuora osa, josta lyhytaaltoinen signaali heijastuu takaisin.
Tasopinta on hyvin harvoin kohtisuorassa antenniin päin.
Lisäksi stealth-koneissa vältetään taskuja, eli sisänurkkia, joista heijastukset kimpoilevat hyvin, ja juuri näitä taskuja tutkaheijastimiin pyritään tekemään.