Ehkä suurimpia ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa ilmeneviä ongelmia sekä myös lastenkasvatuksessa on tänä päivänä kaikenlaisten ristiriitojen välttäminen. Ihmisille puhutaan yleisellä tasolla asioista, muttei saa enää käskeä, kieltää eikä olla erimieltä asioista.
Näyttää siltä, ettemme pysty enää ottamaan vastaan
minkäänlaista itseemme kohdistuvaa kritiikkiä.
Mikä meihin vanhempiin ja koko yhteiskuntaan on mennyt? Hyväksymme vain ne jotka ovat täysin samaa mieltä kanssamme ja vähänkin toista mieltä oleva on täysin ulkopuolella; häntä emme hyväksykään enää kaveriksemme.
Esimerkiksi huvittaa kun ostan suklaata ja sanon sitten että myyjälle, että pitäisi lopettaa mokoma kun olen tällainen läski, niin myyjät vain aina sanoo, että pitäähän sitä joskus herkutella.
Olisi suorastaan hyvä kun joku joskus sanoisi suoraan minulle, että olet jo niin liha, älä osta sitä, läski !
Miten olette itse kokeneet? Minun mielestä me emme vaan enää ristiriitoja kestä. Ja muutos on tapahtunut hyvin lyhyessä ajassa.
Näyttää siltä, ettemme pysty enää ottamaan vastaan
minkäänlaista itseemme kohdistuvaa kritiikkiä.
Mikä meihin vanhempiin ja koko yhteiskuntaan on mennyt? Hyväksymme vain ne jotka ovat täysin samaa mieltä kanssamme ja vähänkin toista mieltä oleva on täysin ulkopuolella; häntä emme hyväksykään enää kaveriksemme.
Esimerkiksi huvittaa kun ostan suklaata ja sanon sitten että myyjälle, että pitäisi lopettaa mokoma kun olen tällainen läski, niin myyjät vain aina sanoo, että pitäähän sitä joskus herkutella.
Olisi suorastaan hyvä kun joku joskus sanoisi suoraan minulle, että olet jo niin liha, älä osta sitä, läski !
Miten olette itse kokeneet? Minun mielestä me emme vaan enää ristiriitoja kestä. Ja muutos on tapahtunut hyvin lyhyessä ajassa.
Vastaukset 19
Vanhimmat
niin olisinko huomenna huono äiti, vaikka tänään olen hyvä äiti? Niinhän se menee. Tänään osaan vaimona kaiken hyvin ja olen ihana, mutta yhdessä yössä minusta tuleekin huono ihminen, niin jos eroaisimme. Vitsi vitsi kuitenkin tälläkertaa emme eroa, mutta totta toisella.
En ymmärrä, siis toivot että sinua loukataan suoraan ja tarkoituksella? Miksi? Jos myyjä sanoo pullealle suklaanostajalle niinkuin esitit, asiakas todennäköisesti tulee joko kurkkuun kiinni tai valittaa työnantajalle :D
Olen ylpeä siitä itse että pystyn ottamaan vastaan kritiikkiä loukkaantumatta, silloin kun kritiikki on aiheellista. En kyllä katso että ulkonäköni arvosteleminen julkisesti olisi aiheellista ja suotavaa, en. Rakentava kritiikki on yksi asia, loukkaus toinen. Raja on joskus vain äänensävyssä.
Ehkä minun paikkani ei ole vastata kirjoitukseen jonka kanssa en ole samaa mieltä sitten alkuunkaan :D
***
Itse tuolla isien ja äitien chatissa sai haistattelut ja nimittelyt vuoden ajan ilman
omaa syytä siksi että olin kohtelias ja avulias.
Mutta todella,mikä esimerkiksi ylipainoiselle naiselle antaa enempää laihdutukseen motiivia,
kun että joku sanoo suoraan,että olet lihava?
Tai mikä auttaa turhautunutta äitiä,joka pienimmästäkin ruikuttaa,kun että hänelle sanotaan että lopeta tuo lapsellinen ruikku.Varmaan suutahtamisen kautta tulee itsetutkiskelu ja to-teamus että tapoja on muutettava.Päähänsilitys ei auta vaan kuvainnollisesti kunnon läpsäys
poskelle.Itse mainitsi pahimmissa tapauk-
sissa sätti riippuvuudesta ja sain rouvilta ankarat haukut puuttumisesta heidän asioihin.
mutta useat sitä kautta pääsi eroon sätistä riippuvuuden tasolla.Eli jos välittää ihmisestä,
niin uskaltaa.Vaikka homottelut tuleekin.
Kriitiikissä pitää muistaa raja sanoissa ja teoissa.
Kuinkahan moni nainen tässä maassa on pettynyt,
avioiduttuaan mielistelevän ja makeilevan tyypin kanssa.Joka on sitten todellisuudessa ollutkin aivan eri ihminen?Eikö asioista puhuminen niiden
omilla nimillä avoimesti omana itsenään ole selkein tie aitoon luottamukseen?Jos lähtö-
kohtaisesti mies lähtee vain mielyttämään naista,
ottaa sen ohjenuoraksi,eihän se ole avointa
rehellisyyttä,kun se todellisuus joskus paljastuu.
Teillä naisilla on eräs perus vika.Kestätte viinan kanssa läträäviä puolisoita jotka vetävät teitä muutaman kerran viikossa turpiin.Mutta ette kestä tituutta.
En minä ainakaan lyömistä siedä ja just toissapäivänä mies sanoi, että nyt voisit alkaa tiputtaa painoa. Olen itse pyytänyt että sanoo vaan reilusti heti jos elintaso alkaa persuksissa näkyä liikaa. Itse olen perso hyvälle ruualle ja makealle, en niin niistä kiloista ole oppinut välittämään. En kyllä nokkiini ottanut kun hän sen sanoi.
Tuo se ongelma onkin.Rouvat on kotona kuin
lampaita ja puolisot saa sanoe,tehdä mitä mie-
leen juolahtaa.Paha olo sitten puretaan sätissä
johonkin täysin syyttömään yh isään,joka
ei mitenkään ole perillä,mistä on kyse.
Ollaan nyt millä elämän alueella hyvänsä,niin luottamus rakentuu aina rehellisyyden varaan.
Teen vapaaehtois työtä vanhusten ja syöpääsai-
rastavien lasten parissa ja heidän seurassaankin rehellisyys,asioista puhuminen niiden omalla
nimellä,on luottamuksen tuova.Ei ensisijaisesti saa ajatella nokkiin ottamista.
Ihmettelet kun "ilman omaa syytäsi" sait haukut. hmmh. Jos olet suoraan sanonut voimiensa lopussa tuntojaan purkavalle naiselle "älä ruikuta" en yhtään ihmettele että turpiin tuli :D useimmat hakevat myötätuntoa ja vertaistukea, eivät haukkuja. Raskaassa tilanteessa se "läpsäys poskelle" ei auta vaan pahentaa asiaa.
Mitä oikein odotit? Loukkaat avsten kasvoja (kuvinnollisesti) ja sinua pidetään avuliaana kun kerroit mielestäsi totuuden? Come on...
***
Mua ei kyllä yhtään motivoi laihduttaan, jos läskiksi sanotaan. Siitä tulee ennenminkin sellainen olo että paskaaks sulle mun läskini kuuluu.
Kyllä tavattoman kuvainnollisesti ilmaisten nuo asiat kerroin ja kertoisin.En toki ketään läskiksi hauku tai ruikuksi.Lähtökohtaisesti nuo asiat saa perille sivistyneesti ja älyllisesti ilmaisten.
Tarkoitin vain mikä se pohjimmainen ajtus on.
Puolustus mekanismihan perustuu pääosin ajatukseen,mitäs minun asiat sinulle kuuluu ja
minä nämä kilot kannan.Myöhemmin tulee se kiitos että joku sai ajttelemaan,joku uskalsi ottaa asian
esille.Mielyttävänä olo ja tukena olo on kaksi eri asiaa.niin kuin kaveruus ja ystävyyskin.Rakas-
taminen ja välittäminen.
Tiedätkös mikä ihmisessä saa muutoksen aikaan jos hän todellisuudessä kärsii ylipainosta? Agressio!
Se herättää halun,tarpeenkin,tarkastella asioita uudella tavalla,ryömiä pois urasta.Toistan edelleen että päähän silittely ei ole kovin pisitiivinen keino siinä suhteessa.Ei vanhustenkaan olojen kurjidstumista paranneta sillä,että julkisuudessa jeesustellaan asian kimpussa.Yksilötasolla voi tehdäkkin jotain.Pohtimatta ensi sijaisesti loukkaakos jotakin,astuukos jonkun varpaikke.
Oletko sinä kärsinyt ylipainosta??? Ja "parantunut" kun sua on oikein huolella läskiks haukuttu???
Otin tuon ylipaino asian esimerkin omaisesti,kärsimme toisinaan erilaisista asioista aivan turhaan.Auttaa kun on todellinen tuki ja kannustus lähellä.En ole ikinä kärsinyt ylipai-
nosta.Olen varsin liikunnallinen yksilö.En ole edes homo vaikka rouvat kovasti siksi minua isien ja
äitien chatissa siksi nimittelin.Olen viriili ja
perin normaali mies siinäkin suhteessa.
luulisin, että tuntemattomalle ihmiselle ei voi juurikaan olla suora. Lihava tietää lihavuutensa itsekin, siitä huomauttaminen ei ole ventovieraan asia, ei hyvällä tarkoitusellakaan. Ihminen on tunnettava jotta tietää mitä hänelle voi sanoa ja mmikä häneen vaikuttaa milläkin tavalla.
itse otan minkä tahansa neuvon ventovieraalta netissä melkoisena ylimielisyytenä, että joku kuvittelee ymmärtävänsä minun ajatuksiani paremmin kuin minä itse :D
Kun tunnet ihmisen voit olla hänen tukenaan, kun oelt saanut häneen henkisen yhteyden ja hän avautuu sinulle. Ennen sitä olet ventovieras jonk tulee kanssakäymisessä olla kohtelias ja huomiionottava, ei ekrtoa totuutta :D totuus sattuu, ja viestintuoja ammutaan.
Vieraille ollaan mimellyttäviä, ystäville tukena. Usein pätee vanha sanonta; jos mitään hyvää sanottavaa ei ole, pysy hiljaa. Se on hyvä neuvo.
***
Voitko nyt ystävällisesti kertoa, mitä mieltä olet, saako se mies sanoa suoraan, vaiko ei? Ensimmäisessä viestissä sanot että nainen ei kestä totuutta ja toisessa että kotona ollaan kun lampaat. Kyllä minä kestän totuuden, en ole kuin lammas ja en kiusaa täällä ketään.
Annat aika ristiriitaista viestiä minun mielestä. En mielestäni ole hyökännyt täällä palstoilla kenenkään päälle, ei kuulu tapoihini alkuunkaan. Mitä keskustelussa pyörimiseen tulee, niin täällä minusta toimii samat käytös koodit kuin muualla.
Kovin suhteellinen käsite tuo kuka on vieras ja
kuka tuttu.Moni rouva kertoi minulle olevansa avioliitossa,mutta tuntevansa silti yksinäisyyttä ja ettei tunne lainkaan puolisoaan,eikä hän itseään.Toisinaan vain ihmisillä heti ensi keskustelussa syntyy yhteys,ollaan ikäänkuin samalla aaltopituudella.Voidaan keskustella kaikesta.En koskaan sätissä kenenkään ylipainoa
ts ulkonäköä arvioinut.Eihän siellä henkilöä edes näe.Ja toisaalta viisas mies katsoo naista silmillään,mutta myös sydämellään.Rumia naisia ei ole olemassakaan.Mutta jos ihmisellä on paino ts joku muu ongelma,josta hän mainitsee,Ihmisyys ratkaisee,ei tuttavuus.Ja koetan olla tukena ja se positiivinen tapa ei todellakaan aina ole se pään silitys.Tällä tasolla sätissä olin tukena monasti ja hyvin pitkiä keskusteluja kävin aroistakin aiheista.Pystyin auttamaan ja tukemaan.En tuttavuuden vaan ihmisyyden pohjalta.Se että yleispalaute oli homottelua ja haistattelua rouvien taholta jäi minulle kysymysmerkiksi!
Tarkoitin että parisuhteessa ei saa olla lammas puolin eikä toisin.Asiat pitää puhua avoimesti ja heti.Kipeät ja arat asiatkin.Ei niitä saa sättiin tuoda.Kotiin ei saa luoda pelon ilmapiiriä,jossa ei uskalleta.Luottamus syntyy avoimuuden kautta.
Ei sen kautta että syytön yh isä mollataan sätissä homo mieheksi tai vellihousuksi.Lähtökohtaisesti se on minusta vääristynyttä parisuhde terapiaa.
En minä tuolla sätissäkään haukkujia nimennyt,koin ne yksilökohtaisiksi tragedioiksdi ja suhtauduin avoimen ymmärtäväisesti.Jos heidän olonsa
sitä kautta helpottui,hyvä niin.Kyllä yh isän housunpersukset sen kestää ja kesti!
Jotenkin tulee sun tekstejä lukiessa mielikuva että itse ajattelet ehkä auttaneesi, mutta näillä sun autettavilla taitaa olla ihan eri käsitys asiasta.... jos kerta yleispalaute on ollut negatiivista, niin hyvin vaikea uskoa että sun apusi on sitten ollut positiivista
Kyllä minun pitää sinulle edelleen kertoa,että näissä tapauksissa joissa pyyteettömästi olin tukena ja pitkiäkin keskusteluja kävimme,sain
kovasti myönteistä palautetta aivan aidosti ja aikuisen sanaan minä luotan.Pääosin palaute rouvilta oli,kuten kerroin isien ja äitien chatis-
sa haistattelua ja homottelua.Siitä huolimatta aina tukea annoin jos sellainen tilanne kohdalle osui ja aika usein osui.Tällä pojalla on suuri sydän
ja tilava reppu.Ihmisyyteen ja inhimillisyyteen
liityy käytömalleja,joiden ymmärtämiseen,mieltä-
miseen,elämä ja elämän kokemus on positiivinen
lääke.Elämä jatkuu!Se että on mollattu,on pientä sen rinnalla että monasti on voinut olla tukena!