vaihdevuodet ja mielialalääkkeet

Onko apua

Hei vaan!!
Onko kellään kokemusta mielialalääkkeiden (Efexor)käytöstä vaidevuosi oireiden helpottamiseen???? Itselläni alkoi oireet 1½ vuotta sitten,kuumia aaltoja ja kuukautiset tuli miten sattuu.( ja olen vasta 45) Nyt jälleen ei kuukautisia ole näkynyt sitten tammikuun ja kuumia aaltoja ja yöhikoilua senkin edestä. Minulle ei voitu määrätä hormoonihoitoa, kun olen sairastanut laskimotukoksen jalassa.Lääkärini suositteli minulle mielialalääkettä, jolla on kuulema saatu hyviä tuloksia kuumienaaltojen ja mielialan helpotukseen.. Hirvittää ruveta napsimaan noita lääkkeitä, mutta jos niistä helpotusta saa, niin miks ei?? :) :)

47

16332

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • munasarjaton

      Minulle lääkäri määräsi Lexapro nimistä masennuslääkettä kohdun ja munasarjojen poiston jälkeen, kun kuumat aallot, ahdistus, hikoilu ja sydämen tykytys kävi liian rankaksi. Otin yhden pillerin iltapäivällä. Tulin kohta tokkuraiseksi ja oli epätodellinen olo. Yöllä heräsin hirvittävään oloon, sydän hakkasi ja olin niin ahdistunut että minun teki mieli ryömiä nahastani ulos. Sitä jatkui kunnes 24 tunnin jälkeen lääkkeen vaikutus loppui. Siis tämä lääke ei sopinut minulle. En enää uskalla kokeilla mitään muuta, oli niin rankka kokemus. Olen etsinyt luonnonmukaisempia vaihtoehtoja, mutta en ole vielä löytänyt mitään tehokasta. Jatkan yrityksiä.
      Jos päätät kokeilla mielialalääkitystä, ota tarkkaan selvää mahdollisista sivuoiresta. Lykkyä tykö!

    • mie vaan

      Olen itse vuosia sitten saanut mielialalääkityksen ahdistushäiriön/masennuksen hoitoon. Olen kolme kertaa elämäni aikana sairastanut vakavan depression. Niistä paranin lääkityksen terapian avulla, mutta käytän mielialalääkettä (varmaan lopun ikäni) ennaltaehkäisevästi. (Vähän kuin diabetesta sairastava tarvitsee insuliinia). Nyt jo pari-kolme vuotta minulla on ollut vaihdevuosioireita. Kuumat aallot ja yöhikoilu pahimpina fyysisinä oireina. Välillä myös väsymys on ollut jopa sietokyvyn ylittävää. Tuntuu kuitenkin, että mielialalääke on auttanut sietämään noita oireita paremmin eli henkisesti olen voinut suhteellisen hyvin. Lisäksi kyllä olen nyt reilun vuoden käyttänyt primolut noria ja kaapissa on odottamassa varsinainen hormonikorvaushoito, jos nämä oireet pahenevat. On kyllä mielenkiintoista, että nuo hirvittävät kuumat aallot ja yöhikoilu on jaksottaista eli nytkin oli reilun kk:n mittainen "tauko". Nyt on ollut muutamana päivänä/iltana pientä hikoilutuntemusta. Mistähän nuo tauot siis johtuvat?! Hyvillänihän minä niistä tietenkin olen. Summa summarum: minua mielialalääkkeet ovat auttaneet ja nimenomaan siten, että "hermot ovat kestäneet" ja olen pystynyt sietämään vaihdevuosioireitani. Olen 48 v.

      • edelliseen

        En ole koko aikana huomannut mitään sellaisia sivuvaikutuksia, jotka olisivat estäneet ko. lääkkeen käytön.Olen erittäin herkkä lääkkeiden sivuvaikutuksille yleensä ottaen. Alussa joitain saattoi ollakin (tästä on varmaan 10 vuotta, kun aloitin lääkityksen), mutta en enää muista, että kovin pahoja olisi ollut. Päinvastoin muistan kyllä sen, että jo muutaman viikon käytön jälkeen olin kuin eri ihminen: itsemurha-ajatuksia hautovasta persoonasta elämää rakastavaksi henkilöksi. Mutta kaikkihan on yksilöllistä.


      • masennus
        edelliseen kirjoitti:

        En ole koko aikana huomannut mitään sellaisia sivuvaikutuksia, jotka olisivat estäneet ko. lääkkeen käytön.Olen erittäin herkkä lääkkeiden sivuvaikutuksille yleensä ottaen. Alussa joitain saattoi ollakin (tästä on varmaan 10 vuotta, kun aloitin lääkityksen), mutta en enää muista, että kovin pahoja olisi ollut. Päinvastoin muistan kyllä sen, että jo muutaman viikon käytön jälkeen olin kuin eri ihminen: itsemurha-ajatuksia hautovasta persoonasta elämää rakastavaksi henkilöksi. Mutta kaikkihan on yksilöllistä.

        Olen myös sairastanut vakavan masennuksen n. 15 vuotta sitten ja ollut sen vuoksi sairaalahoidossa useampaan kertaan. Toivuttuani siitä tunsin itseni paljon vahvemmaksi ja kaikki menikin hyvin pitkän aikaa.
        Nyt samat mielialaoireet ovat palanneet erittäin vahvana ja mietinkin sitä, että voiko masennus johtua pelkästään vaihdevuosioireista? Olen 45 vuotias ja kuukautiset ovat olleet pois jo useamman vuoden. Lisäksi kuumat aallot yms. ovat jo olleet monen vuoden ajan.
        En ole hakenut apua vaihdevuosioireisiin, mutta nyt tämä masennus on mennyt niin vakavaksi, että jotain apua tähän olisi saatava...


      • kokenut
        masennus kirjoitti:

        Olen myös sairastanut vakavan masennuksen n. 15 vuotta sitten ja ollut sen vuoksi sairaalahoidossa useampaan kertaan. Toivuttuani siitä tunsin itseni paljon vahvemmaksi ja kaikki menikin hyvin pitkän aikaa.
        Nyt samat mielialaoireet ovat palanneet erittäin vahvana ja mietinkin sitä, että voiko masennus johtua pelkästään vaihdevuosioireista? Olen 45 vuotias ja kuukautiset ovat olleet pois jo useamman vuoden. Lisäksi kuumat aallot yms. ovat jo olleet monen vuoden ajan.
        En ole hakenut apua vaihdevuosioireisiin, mutta nyt tämä masennus on mennyt niin vakavaksi, että jotain apua tähän olisi saatava...

        Kärsin oudoista mielenterveyshäiriöistä neljänkympin jälkeen. Ahdistus oli aivan sietämätöntä. Kävin psykiatrilla. Määräsi masennuslääkkeet, joita en koskaan kuitenkaan hakenut. Suoraan sanoen valehtelin hänelle puhelimessa, etteivät ne sovi minulle. Kynnys niiden käyttöön oli minulle liian suuri. Kohta alkoivat vaihdevuosioireet. Aivan suunnattomat. Aluksi luulin, että johtuivat todella kuumasta kesästä. Pari vuotta yritin sinnitellä luontaistuotteilla, mutta kohta en pystynyt enää töihinkään.
        Tutkimusten jälkeen, 44-vuotiaana, sain selvän diagnoosin, vaihdevuodet. Monien lääkekokeiluiden jälkeen löysin sopivan oireet lieventävän lääkkeen. Kokeilujen lomassa olin parikin kuukautta ilman lääkkeitä. Henkinen ahdistus kävi niin kovaksi, että oli pakko jälleen kokeilla jotain estrogeenipitoista. Tämän koko rumban jälkeen olen huomannut, että liian vähä estrogeeni aiheuttaa minulle suunnatonta ahdistusta. Ja sen kokenut tietää tasan, mistä kirjoitan. Ahdistus oli läsnä aamulla ensimmäisenä ja illalla viimeisenä. Se ei antanut rauhaa päivällä eikä yöllä.
        Luulen, että moni ahdistus voisi korjaantua hormonilääkityksellä. Kaikki on tietysti yksilöllistä, mutta omalla kohdallani kävi näin. Nyt olen tyytyväinen, etten alkanut syömään mielialalääkkeitä. Toisin päättäneet voivat tietysti olla juuri päinvastaista mieltä. Mutta tämän kokemuksen halusin kertoa, että näinkin voi käydä =)


      • kokenut
        kokenut kirjoitti:

        Kärsin oudoista mielenterveyshäiriöistä neljänkympin jälkeen. Ahdistus oli aivan sietämätöntä. Kävin psykiatrilla. Määräsi masennuslääkkeet, joita en koskaan kuitenkaan hakenut. Suoraan sanoen valehtelin hänelle puhelimessa, etteivät ne sovi minulle. Kynnys niiden käyttöön oli minulle liian suuri. Kohta alkoivat vaihdevuosioireet. Aivan suunnattomat. Aluksi luulin, että johtuivat todella kuumasta kesästä. Pari vuotta yritin sinnitellä luontaistuotteilla, mutta kohta en pystynyt enää töihinkään.
        Tutkimusten jälkeen, 44-vuotiaana, sain selvän diagnoosin, vaihdevuodet. Monien lääkekokeiluiden jälkeen löysin sopivan oireet lieventävän lääkkeen. Kokeilujen lomassa olin parikin kuukautta ilman lääkkeitä. Henkinen ahdistus kävi niin kovaksi, että oli pakko jälleen kokeilla jotain estrogeenipitoista. Tämän koko rumban jälkeen olen huomannut, että liian vähä estrogeeni aiheuttaa minulle suunnatonta ahdistusta. Ja sen kokenut tietää tasan, mistä kirjoitan. Ahdistus oli läsnä aamulla ensimmäisenä ja illalla viimeisenä. Se ei antanut rauhaa päivällä eikä yöllä.
        Luulen, että moni ahdistus voisi korjaantua hormonilääkityksellä. Kaikki on tietysti yksilöllistä, mutta omalla kohdallani kävi näin. Nyt olen tyytyväinen, etten alkanut syömään mielialalääkkeitä. Toisin päättäneet voivat tietysti olla juuri päinvastaista mieltä. Mutta tämän kokemuksen halusin kertoa, että näinkin voi käydä =)

        Sori, huomasinkin nyt, ettet pysty syömään hormoneja. Oletko kysynyt tarpeeksi pätevältä lääkäriltä asiaa? Voiko olla noin?


      • nainen 55v.
        kokenut kirjoitti:

        Sori, huomasinkin nyt, ettet pysty syömään hormoneja. Oletko kysynyt tarpeeksi pätevältä lääkäriltä asiaa? Voiko olla noin?

        Mielialalääkkeet, hormoonilääkitystä miulla ei edes olekaan. Jostain lukenutkin, että mielialalääkkeitäkin näihin oireisiin annetaan ja auttaa just yöhikoiluun ja ahdistuneisuuteen, yms.
        Otan niitä oman tunteideni mukaisesti.


      • ihmeellistä
        nainen 55v. kirjoitti:

        Mielialalääkkeet, hormoonilääkitystä miulla ei edes olekaan. Jostain lukenutkin, että mielialalääkkeitäkin näihin oireisiin annetaan ja auttaa just yöhikoiluun ja ahdistuneisuuteen, yms.
        Otan niitä oman tunteideni mukaisesti.

        *Otan niitä oman tunteideni mukaisesti*



        Onko sellaisiakin mielialalääkkeitä, luulin että niitä otetaan säännöllisesti ennenkuin ne edes auttaa. Ja mielestäni ne ei ole sen parempia kuin hormoonilääkityskään. Hormoonivajeesta kuitenkin on kyse, miksi pitäisi ihmisen mieleen vaikuttaa....


    • Kesäjalat

      Minulle määrättiin mielialalääkettä ( Sepram) vaihdevuosioireiden hoitoon ja olen saanut lääkityksestä apua unettomuuteen, joka on ollut pahin oire yöhikoilun lisäksi.

    • 53-v

      Olen pärjännyt jo neljä vuotta pelkkien öljykapseleiden avulla. Mielialani on pysynyt tasaisena ja hyvänä. Kuumia aaltoja on jonkin verran. Niidenkin kanssa pärjään viuhkan avulla. Otan joka päivä yhden CardiOmega- ja yhden Efamol-kapselin. Lisäksi otan yhden Kalcipos-D-tabletin. Kannattaa kokeilla.

    • käytössä valtaisa

      määrä eri lääkkeitä.Käytän pameja-unettomuuteen skitsolääkkeitä joilla nukun kun kärsin kroonisesta unettomuudesta ja minulle on vaikea löytää oikeita nukkumislääkkeitä.Siinä sitten painiskelee vaihdevuosiongelmien kanssa,niin kyllä siinä rauhoittavia on pakko vedellä,sekä mielialalääkkeitä.Käyn gynellä ja on pakko löytää joku sopiva troppi näihin vaihdevuosiin.Kun sellainen löytyy,luulen että en tarvitse enää niin valtaisaa määrää bentsoja ja muita lääkkeitä.

      • Minäkin sarjaton

        Eikös nuo mielialalääkkeet ala vaikuttaa vasta parin viikon kuluttua. Ei ehkä kannata heti lopettaa jos ensi vaikutus on huono vaan ottaa selvää meneekö se ohi tai vaihtaa lääkkeitä.

        Otan harkintaan kyllä mielialalääkkeet vaihdevuosien hoitoon kun välillä ahdistaa ja tympäisee ja menee päivät pilalle


    • pisara

      Hei. Täällä taas yksi joka kärsii vaihdevuosista.On kauhea masennus jaepätodelllinenolo ,Sain hormoonikorvaushoito lääkettä .Otin yhden tuli hirveä olo tuntu että tukehtuu, en uskaltanut syödä niitä.Ja niissä on ne hirveät sivuvaikutuksetkin,Nyt sain mielialalääkettä että tällä pitäis mennä, Tosin olen kyllä vasta viikon syönyt lääkettä ,Ehkä ne ei vielä vaikuta,Niin olen minäkin kuullut että ne vaikkuttais vasta kahdenviikon kuluttua.Otan niitä kahdesti päivässä,Tuntuu niin epätoivoiselta että näkeekö sitä tervettä päivää koskaan.

    • violet70

      Mitä mielialalääkettä sinä "Pisara" käytät? Mulla ollu nyt reilun 2 vk Seronil ja tänään annos nostettu 20mg, vielä odottelen parempaa vaikutusta. Toi ahdistus mullakin pahimpana on ollu. Voimia kaikille ;)

    • pisara

      Niin semmosta kuin peratsin 2mg ja yöksi vielä oxamiinia,Näillä on mentävä, Päivä päivältä on pikkusen parempi olo,Syön vielä luontaistuotetta soya flavona,

      • Waihtari

        Kiva kuullä kokemuksia mielialalääkkeistä. Nyt jos ajattelen yhteenvetona menneitä vuosia (nyt 52v.), niin pahinta on ahdistus ja masennus. Kyllä sitä sietäisi kuumat aallot mainiosti jos olis ilosemmalla mielellä. En käytä lainkaan hormonikorvausta, mutta vajaa pari vuotta sitten söin vuoden ajan Sepram 2mg ja silloin oli parempi olo, eikä mitään sivuvaikutuksia. Miksi lopetin? Kun ei enää ollut hätäpäivää... enkä ollut varma, oliko mielialan kohennus sittenkin sen ajan suotuisten elämänkokemusten ansiota.
        Mutta nyt on taas vaikeeta. pitäisi aloittaa taas - eihän tässä ole mitään hävittävää. Kun päivittäin tuntuu siltä, että elämä on ohitse. Mielialalääkkeissä uudempaa linjaa edustaa ns. serotoniinin takaisinoton salpaajat, jotka on paljon kevyempi vaihtoehto entisajan masennuslääkkeille (bentsot).


      • milla+
        Waihtari kirjoitti:

        Kiva kuullä kokemuksia mielialalääkkeistä. Nyt jos ajattelen yhteenvetona menneitä vuosia (nyt 52v.), niin pahinta on ahdistus ja masennus. Kyllä sitä sietäisi kuumat aallot mainiosti jos olis ilosemmalla mielellä. En käytä lainkaan hormonikorvausta, mutta vajaa pari vuotta sitten söin vuoden ajan Sepram 2mg ja silloin oli parempi olo, eikä mitään sivuvaikutuksia. Miksi lopetin? Kun ei enää ollut hätäpäivää... enkä ollut varma, oliko mielialan kohennus sittenkin sen ajan suotuisten elämänkokemusten ansiota.
        Mutta nyt on taas vaikeeta. pitäisi aloittaa taas - eihän tässä ole mitään hävittävää. Kun päivittäin tuntuu siltä, että elämä on ohitse. Mielialalääkkeissä uudempaa linjaa edustaa ns. serotoniinin takaisinoton salpaajat, jotka on paljon kevyempi vaihtoehto entisajan masennuslääkkeille (bentsot).

        Estrogeeni luokiteltaisiin huumeeksi, jos se ei olisi elimistön itsensä tuottamaa. Onko ne kuumat aallot itseasiassa vieroitusoireita?


    • PISARA

      Hei vaan nyt kävi niin että tuli liian kovat sivuvaikutukset, nuista perasin lääkkeistä piti poistaa kokonaan,Ja uutta tilalle, Illaksi vain klotriptyl jotta vois etes nukkua kunnolla,Niska ja hartijat vielä jumissa.On nämä vaihdevuodet taas helvetistä.Ja tämä epätodellinen olo vain jatkuu ja siihen masennus.Huh on tämäkin elämää .Tuntuu välillä kuin olis joku koe kaniini nuiden lääkkeiden kans,Mutta pakko toivoa että joskus tämä vielä voitetaan,terveisin pisara, VOIMIA KAIKILLE .

      • VÄSYNYT -60

        Hei ystävät!
        olen ihan hukassa vaihdevuosieni kanssa, jotka alkoivat 46v. Nyt olen 51 v. ja tuntuu että pahenevat vaan... Mulla on kokeiltu geeli-, tabletti ja laastari versiot estrogeenista. Niistä on hetkellinen apu n. 1 kk auttavat sitten laimenee teho?
        fyysisesti en jaksa mitään, en normaaleja kotitöitä, saatikka työssä hoitajana. Hiki virtaa ja sydän hakkaa tasolla 90-100 pienestäkin ponnistelusta. Olen koittanut ulkoilua kun sitä kehutaan hyväksi. Liikuin säännöllisesti lenkkipolulla 1-3kertaa viikossa jopa jo hölkkatasolla tuntui hyvälle.
        Sitten se loppui kuin seinä ois vastaan tullu? ei minkäänlaista halua mennä ulos saatikka kävellä, kaikki voimani olivat hetkessä tipotiessään?en rehkinyt liikoja vaan liikuin hyvän olon tunteen mukaa. Kaikki tuntuu pirun raskaalle, nukkuisin vaan, unenilaatu tällä hetkellä hyvä. kertokaa mistä saisi apua??


      • Tasapainoon...
        VÄSYNYT -60 kirjoitti:

        Hei ystävät!
        olen ihan hukassa vaihdevuosieni kanssa, jotka alkoivat 46v. Nyt olen 51 v. ja tuntuu että pahenevat vaan... Mulla on kokeiltu geeli-, tabletti ja laastari versiot estrogeenista. Niistä on hetkellinen apu n. 1 kk auttavat sitten laimenee teho?
        fyysisesti en jaksa mitään, en normaaleja kotitöitä, saatikka työssä hoitajana. Hiki virtaa ja sydän hakkaa tasolla 90-100 pienestäkin ponnistelusta. Olen koittanut ulkoilua kun sitä kehutaan hyväksi. Liikuin säännöllisesti lenkkipolulla 1-3kertaa viikossa jopa jo hölkkatasolla tuntui hyvälle.
        Sitten se loppui kuin seinä ois vastaan tullu? ei minkäänlaista halua mennä ulos saatikka kävellä, kaikki voimani olivat hetkessä tipotiessään?en rehkinyt liikoja vaan liikuin hyvän olon tunteen mukaa. Kaikki tuntuu pirun raskaalle, nukkuisin vaan, unenilaatu tällä hetkellä hyvä. kertokaa mistä saisi apua??

        Olen itse sitä mieltä, että vaihdevuosioireet sattuu samaan aikaan elämän monien muiden muutosten kanssa. Siksi ahdistus/masennus tulee niin voimakkaana...
        Itse aikani kärvistelin oireideni kanssa 46v. ja lopulta tilasin ajan psykiatrille, koska en halua syödä hormooneja. Kyseinen lekuri erikoistunut myös yleislääketieteeseen.
        Aloitettiin mielialalääke Cipralex miedolla 5 mg annostuksella, jasillä olen nyt pärjäillyt. Annostusta olisi tarvittaessa voinut nostaa,
        Alun lievien sivuoireiden jälkeen lääke on vienyt pahimman terän ikäviltä ahdistus ja masennus kausilta. Eihän lääkkeet mitään taikatemppua tee, mutta auttavat pahimman yli. En lopeta lääkettä...kunnes saavutan taas tasapainoni.
        Lihas ja nivelsärkyihin tarvitsen silloin tällöin kipulääkettä.
        Nukahtamisen ei niinkään nukkumisen kanssa ajoittain pulmaa. Pieni puolikas nukahtamislääke auttaa silloin.
        Mitä täällä naisena ja äitinä jo melko pitkän päivätyön tehneenä turhaan kärvistelemään vaivojensa kanssa, kun apua on saatavilla.
        Ei siitä täällä elämässä sen kirkkaampaa kruunua saa..


    • Lumikkivaan

      Hei,

      onko kukaan kokeillut tällaista lääkettä kuin Lyrica?

      Yksi kanssasisaremme pitää blogia "Kuumat aallot kuljettaa" tms ja hän on kokeillut "luomuhoitoja", mutta eivät kai auttaneet. Hän kokeili sitten tuota Lyricaa ja on kuulemma auttanut. Onko kukaan muu kokeillut? On siis mielialalääke.

      Blogin pitäjä on itse etsinyt tuon lääkkeen kai netistä:
      "Vaikuttavan ainesosan piti olla pregabaliini (josta tutkimus- ja testitietoa löytyi) ja sain reseptin lääkkeeseen nimeltä Lyrica."

    • Hermokipuun

      Lyrica on virallisesti hermokipulääke, joka auttaa joillakin myös ahdistukseen ja kohottaa mielialaa. Lääke pitää aloittaa ja lopettaa asteittain, muuten saattaa tulla etenkin lopettaessa vierotusoireita.

    • Vaihdevuodet
      • EB

        Transsiin, joopa joo! Huuhaata tuollaset, sanon minä!


    • Auttaa auttaa

      Minulla on ollut Efexor(tai halvempi vaihtoehto) Mieliala lääkkeenä. Siitä ei kyllä ollut apua mielialaan mutta yllatys yllätys apua on vaihdevuosien tuomaan ärtyneisyyteen. otan puolikkaan, eli sehän on ns, depoit kapseli ja sisällä on kuusi pienenpientä tablettia tai sitte rakeita riippuen siitä mitä merkkiä on. Otan se puolikkaan joka päivä tai joka toinen päivä ja olen huomannut olevani paljon rauhallisenpi ja en ärsyynny niin helposti. Jos tämä annos ei olisi riittänyt niin olisin kokeillyt koko kapselia. mutta kun puolikas tuntuu auttavan niin käytän nyt sitä. Efexor on tosi kallis lääke, mutta valvempaakin on. Joku Venlafaksin 75mg taitaa olla sen halvimman lääkkeen nimi. Lääke oli minulla katkolla kun siitä ei ollut piristämään mielialaa. en kai sitten ollut masentunut. Mutta ihan sattumalta kokeilin sitä kun mies jo sanoi että olen nyjyään aika pahalla tuulella ja toki itsekkin huomasin että ärsyttää melkein kaikki asiat. Nyt menee tällä lääkityksellä ihan hyvin.

    • "Hikiliikkuja"

      Ihmeellistä miten uskallatte napsia noita mielialalääkkeitä ja samaan aikaan kauhistelette ja pelkäätte hormonien sivuvaikutuksia. Sivuvaikutuksia on tukuttain myös näillä mielialalääkkeilläl Joku kirjoitti tuossa aiemmin, että estrogeeni luokiteltaisiin huumeeksi, jollei se olisi elimistön itsensä tuottamaa. sama koskee kyllä näitä psyykenlääkeitäkin.
      Minun mielialaani on auttanut pieni estrogeenilisäys. Toisaalta erös tähän ketjuun kirjoitti, että elämäntilanne on yleensä vaihtarien iskiessä sellainen, että silloin on muutenkin kaikenlaista vaikeaa. Nämä elämän muut ongelmat monesti lisäävät vaihtarien aiheuttamia oireitakin.
      Itse liikuntaa harrastavana kyllä allekirjoitan sen, että liikunta auttaa kaikenlaisiin vv-oireisiinkin. sekin on kyllä totta, että joutuu oikeasti potkimaan itsensä liikkeelle. Olisi niin helppo jäädä sovalle märehtimään näitä miinuksia. Joka kerta kun on saanut itsensä kammettua sohvannurkasta liikkeele ja tulee sopivan rankan liikunnan jälkeen kotiin, tunnen lähes voitonriemua. Selätinpäs taas masennuksenpoikasen, joka yrittää jatkuvasti kasvaa...

    • Rita_

      Efexor/venlafaksiini on minullakin lääkityksenä. Se alkaa auttaa vasta kun sitä on syönyt säännöllisesti muutaman viikon. Kuten olen joissain aiemmissa ketjuissa maininnut, tuo lääke on kohentanut oloa hyvinkin paljon. On auttanut myös ns. tunnesyömiseen (toisinsanoen olen laihtunut mukavasti, sillä ei koko ajan tarvitse olla pupeltamassa ruokaa ja herkkuja) ja alkoholiakaan ei juuri tee mieli. Ennen sitäkin tuli käytettyä pahaan oloon jonkin verran.

    • "Hikiliikkuja"

      Meinaatteko siis, että mielialalääkkeillä hoituu vaihtarioireet? vaihtarioireet on siis joku tauti, joka pitää korjata lääkkeellä. Itse en koskisi psyykenlääkkeisiin pikkusormellanikaan, on sen varran tullut nähtyä mitä nekin voivat aiheuttaa. Entä sitten kun joudutte lopettaman ne psyykenlääkkeet - vieroitusoieitahan niistäkin tulee. Vai syöttekö kenties lopun elämäänne.
      Edelleen kuuluan terveellisten elämäntapojen perään. vähemmän sokeria, vähemmän valkoista viljaa ja paljon liikuntaa ja uusia harrastuksia.

      • 11

        Ihan normaalit vieroitusoireet ne on, ei siinä ole mitään eroa verrattuna johonkin muuhun riippuvuutta aiheuttavasta aineesta luopumiseen.


      • Anonyymi

        Se joka ei välittäjäaine lääkettä tarvitse itse on huono mennö tuomitsemaan niitä jotka tarvitsee niitä. On ADHD ja muita neurologisia ja mielenalueen kemiallisia tiloja jossa pysyvästi tarvitaan lääkkeitä. Siihen ei auta sokerin vähennys eikä liikunta. On ylimielistä tuomita ihmisiä jotka niitä tarvitsee ’napsimisesta’ jokainen valitsee sen avun ja lääkkeen jolla pystyy elämään. Osa ehkä ottaa mieliala lääkkeen osa hormonia . Siihen on oikeus ilman kenenkään mitään kantaa. Jokainen tekee terveyspäätöksensä itse ja niitä kunnioitetaan


    • "Hikiliikkuja"

      Niin, tarkoitinkin lähinnä vieroitusoireiden lisäksi muitakin lääkkeiden sivuvaikutuksia ja mahdollisesti aiheuttamia muita sairauksia. Ihmeen helposti sitä saa noita mielialalääkkeitä, vaikka vaiva olisi hormoneista johtuvaa. En akoita tällä sitä, että hormonit olisi mitenkään terveellisempiä kuin mielialalääkkeet, mutta ihmettelen vaan sitä, että mielialalääkkeet kyllä kelpaa, mutta hormonit ei. Aika hassua siis, vaikka molemmilla on varmaan yhtä paljon haittoja.

    • Rita_

      Hormonien käyttöön liittyy ihan selkeitä riskejä joihinkiin sairauksiin (esim. rintasyöpä), mutta mielialalääkkeisiin ei ole suoranaisesti voitu todistetusti linkata mitään tällaisia kytköksiä.

      Miksi sitä pitäisi kärsiä kurjasta olosta, jos kerran on apu saatavilla? Kuten kerroin, tunnesyöminen ja alkoholin käyttö ovat jääneet pois, eikö siinä jo ole hyötyä ihan tarpeeksi! Olo on todella normalisoitunut muutaman kuukauden sisällä.

      Käyttäkööt ne hormoneja jotka pystyvät/haluavat, ja niillä tulevat toimeen. Minulle sopi venlafaksiini paremmin.

      • Tellu

        Meitä on paljon, joille ei hormonikorvaushoito käy ja hankalat vaihdevuosioireet
        vaikeuttavat elämää kovasti. Itse olen saanut ison avun venlafaksiinista. Aluksi oli ikäviä sivuvaikutuksia (kuvotuksen tunne, hutera olo, päänsärky) parin viikon ajan, mutta samalla kaameat hikoilut ja kuumotukset jäivät kertalaakista pois. Nykyään otan 75 mg iltaisin, ei mitään negatiivisia sivuvaikutuksia seuraavaan päivään. Välillä ihan unohdan, että tässä tosiaankin ollaan vaihdevuosi-iässä!

        Jos ja kun joskus lopettelen lääkkeen käyttöä, teen sen lääkärin valvonnassa pikkuhiljaa ja kestän ja kärsin silloinkin myös mahd. hetkelliset sivuvaikutukset, siitä ilosta, että jokapäiväinen elämä on mukavaa!!


    • Ei pillereille

      Käykääpä lääkeinfosta katsomassa kuinka paljon haittavaikutuksia Efexorilla on. Lista on yhtä pitkä kuin esim estrogeenivalmisteillakin. Haittojen vakavuuskin on aivan samaa luokkaa. Vai onko diabeteksen puhkeaminen tai paheneminen jotenkin vähempi vaiva kuin joku noista hormonivalmisteiden aiheuttamisa? Kyllä lääke kuin kääke sekoittaa ihmisen oman elimistön toimintaa

    • oh räoieäro

      Voidaan toki sanoa, että ruokakin on myrkkyä ja vedenjuontiin voi kuolla. Ei haittavaikutuslistaa voi lukea kuin piru raamattua.

      Lääkettä määrätessä pitää punnita asiat ja - kannalta, eli mikä on tilanteessa paras ratkaisu. Ei kai kurjasta olostakaan ole pakko kärsiä, jos jotakin on sille tehtävissä.

      Kerroin jo aiemmassa ketjussa oman tarinani ko. lääkkeen vaikutuksista:

      http://keskustelu.suomi24.fi/node/10833033

      Olo on OK, ja kilot tippuvat edelleen. Niin, ja minulla ei ole ollut mitään haitallisia oireita (lue mitään häiritsevää tai epämiellyttävää) ko. lääkkeestä.

      • SH

        Moikka,

        mä kans liputan erityisesti Venlafaxinin puolesta.

        Minulla oli estrogeenilaastari, ja se tasoitti hormonitoimintaa tietystikin, muttei mielialaan vaikuttanut juurikaan mitenkään.

        Venlan aloitus oli vähän kurjaa viikon ajan, sittemmin olo on rauhoittunut merkittävästi.
        Nostaa mielialaa jo sekin kun huomaa ettei jatkuvasti tarvitse pelätä ahdistuvansa, ärtyvänsä ja kilahtavansa milloin mistäkin, vaan olo on tasaisempi ja siten ennustettavampi. Mulla toimii ihan se 75mg annos mainiosti - kuumotuksia ja yöhikoiluja tulee välillä, muttei luojankiitos ollenkaan siinä laajuudessa kuin aikaisemmin. Itse asiassa, niitä nykyään tuskin enää huomaa.

        Kyllä sen itse huomaa missä vaiheessa oireisto on siinä mallilla että menee liikaa energiaa itsensä kasassa pitämiseen. Ei niitä pakko ole syödä. En tosin ymmärrä miksei kokeilisi jos ongelmat ovat merkittäviä ja lääkärikin on sitä mieltä ?


    • Ei pillereille

      Lääkärit nyt määrää mielialalääkkeitä tautiin kuin tautiin, johon ei muita lääkkeitä keksi. Vaihtaritkin on semmoinen oireisto, johon ei ole selkeesti yhtä toimivaa lääkettä. Senpä vuoksi mielialalääkkeet onkin oiva konsti korjata "pään vikaa".
      Liikunnasta saa tosi hyvin myös korjausta mielialaan ilman pillereitä
      monet ei vaan saa vaihtari-ikäisen aikaiseksi aloittaa liikuntaa, jos eivät sitä ennen ole harrastaneet.

      • Aina tätä samaa

        Niinhän sitä moni luulee, valitettavasti. Itselläni on käytössä koko arsenaali: sekä mielialalääkkeet että hormonit. Hulluksi en silti tunnustaudu, omaan tohtoritason koulutuksen ja pystyn hoitamaan vaativan virkani yliopistolla, läheiset ihmissuhteeni ovat kunnossa. Elämäni varrella olen kuitenkin sairastanut parikin kertaa keskivaikean masennuksen, estolääkityksestä en varmaan pääse koskaan eroon, en edes uskalla siitä luopua, koska tiedän mitä saattaisi tapahtua. Vaihdevuodet tulivat 51-vuotiaana kuin salama kirkkaalta taivaalta: aloin heräillä parin tunnin välein siihen, että koko sänkyni oli märkä, yöpaidasta ei kuivaa kohtaa löytynyt! Apu tähän asiaan löytyi Estrena -laastareista, joita tosin matkan varrella jouduttiin vahventamaan. Kaikki OK siis? Ei, koska tuon kohdun tyhjennyksen vuoksi tarvitaa Primolut -kuuri kerran kuussa - ja se saa oloni aivan kamalaksi! Ensin kukkii naama kuin teinillä ikään, maha turpoaa ja lopulta (laastareista huolimatta) alkaa aivan suunnaton hikoilu, mikä toki päättyy kuukautisten alkamiseen. Tyhjennys pitäisi suorittaa joka kuukausi, mutta koska tiedän mihin se johtaa, teen sen vain joka toinen kuukausi. Onko kellään samanlaisia kokemuksia?


    • Täti-immeinen

      Käytössä on mielialalääke ja Estradot-laastari. Näillä pärjää hyvin. Geeli ei tuonut oikeastaan mitään helpotusta. Minulle on parempi tuo tasaisen varma laastarin toiminta 24/7. Itse käytän Lugesteronia tyhjennykseen. Laitan sen "alakautta" ja toimii tämäkin hyvin. Olen kokeillut Proveraa ja Primolutia myös, mutta eivät sopineet mitenkään. Hiukset lähti yms. Lugesteron on luontaisempi progesteroni ja laitan sen alakautta, koska siellä sen kuuluukin vaikuttaa. Sepramista ja Estradotista en tule luopumaan pitkään aikaan. Toivottavasti terveys kestää nämä lääkitykset. Pirun hankala ikä, mutta olen ottanut kaiken mahdollisen avun vastaan ja nyt suht' koht' tyytyväisenä pystyn hoitamaan vaativan työn ja muut pakolliset kuviot.

    • Vaativa työ

      Siksi varmaan nykyään joudutaankin lääkitsemään vaihtareita niin rankasti, kun elämä on miin hektistä. Pitää ehtiä sitä ja pitää ehtiä tätä. Työelämä vie kaikki voimat eikä ole aikaa itselle. Minusta siinä vaiheessa, kun vaihtarit iskee päälle, pitäisi antaa jopa sairaslomaa, että ehtii tottua uuteen minäänsä. Varmaan kun asiat selkiää omassa päässä, fyysiset oireet helpottaa. En tätä kirjoittaisi, mutta uskon asian olevan niin, sillä itse huomasin yrittäjänä, että kun olo oli oikein hankala, piti vähän hellittää töiden suhteen ja keskittyö omaan oloon. Kun hyväksyy itsensä ja pääsee rentoutumaan, oireet helpottaa. Ihminen ON psykofyysinen kokonaisuus. Siksi kai niitä psyykenlääkkeitäkin tähän vaivaan määrätään.

    • Papupata

      Mielilalalääkkeet auttoivat oikeaa lonkkaan. Nyt ei ole kipua.

      • masentaakin

        Nosto.....


    • rinnallaN

      Ihmeissäni luin tätäkin viestiketjua. Hirveesti arvostellaan toisen tekemiä ratkaisuja. Jokaisella on omanlaisensa elämä ja erilaiset tuntemukset. Jokainen päättää itse mitä lääkkeitä ja apuja haluaa käyttää vaivoihinsa! Toista pitäisi kannustaa ja auttaa eikä tuomita! Tsemppiä!

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Naiset miltä kiihottuminen teissä tuntuu

      Kun miehellä tulee seisokki ja ja sellainen kihmelöinti sinne niin mitä naisessa köy? :)
      Sinkut
      150
      10892
    2. Olet sä kyllä

      ihme nainen. Mikä on tuo sun viehätysvoiman salaisuus?
      Ikävä
      56
      3063
    3. Teuvo Hakkaraisesta tulee eurovaalien ääniharava

      Persuissa harmitellaan omaa tyhmyyttä
      Maailman menoa
      210
      2902
    4. Hiljaiset hyvästit?

      Vai mikä on :( oonko sanonut jotain vai mitä?
      Ikävä
      25
      2147
    5. Miksi kohtelit minua kuin tyhmää koiraa?

      Rakastin sinua mutta kohtelit huonosti. Tuntuu ala-arvoiselta. Miksi kuvittelin että joku kohtelisi minua reilusti. Hais
      Särkynyt sydän
      17
      1908
    6. Turha mun on yrittää saada yhteyttä

      Oot mikä oot ja se siitä
      Suhteet
      18
      1729
    7. Voi kun mies rapsuttaisit mua sieltä

      Saisit myös sormiisi ihanan tuoksukasta rakkauden mahlaa.👄
      Ikävä
      14
      1706
    8. Kyllä poisto toimii

      Esitin illan suussa kysymyksen, joka koska palstalla riehuvaa häirikköä ja tiedustelin, eikö sitä saa julistettua pannaa
      80 plus
      19
      1617
    9. 83
      1566
    10. "Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu"..

      "Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu".. Näin puhui jo aikoinaan Jeesus, kun yksi hänen opetuslapsistaan löi miekalla
      Yhteiskunta
      18
      1553
    Aihe