Miksi esim. yliopisto palstalla sitten kysellään vähän väliä miten tradenomista pystyy lukemaan maisteriksi, mutta kukaan maisteri ei halua tradenomiksi lukea?
Onko amk ja yliopisto todellakin
samanvertaiset oppilaitokset
273423
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 27
Vanhimmat
No höh, trade vastaa virallisesti tasoltaa kandia, ni ei kai maisteri tradeks haluu lukea...
Eipäs nyt puhuta ihan mitä soopaa tahansa.
Tradenomi ei vastaa kandia missään sinun mainitsemassasi "virallisissa" yhteyksissä.
Duaalimallin mukaisesti amk ja yliopisto on eritasoisia opiskelupaikkoja, joten kysenen rinnastus olisi suoranainen loukkaus kauppatieteiden kandeja kohtaan.
loukkaus?!
Tradenomi ja kandi vastaavat toisiaan sillä tavalla, että ne ovat suunnilleen yhtä pitkiä koulutuksia (3. asteen alempi tutkinto). Erona on se, että toinen on ammatillinen koulutus ja toinen yliopistokoulutus.
Hyvänä vertauskohtana lukio ja ammattikoulu, jotka vastaavat tasoltaan toisiaan (molemmat 2. asteen koulutuksia), mutta koulutuksen sisältö ja tarkoitus eroavat toisistaan.
Jostain syystä AMK haluaa hämärtää sen ja yliopiston rajaa. Ihan älytöntä, koska ammatillisessa koulutuksessa ei pitäisi olla mitään hävettävää. Eihän sairaanhoitajakaan ole sama asia kuin lääketieteen kandidaatti, vaan molemmille on omat tehtävänsä, molempia tarvitaan.
Kauppatieteiden kandi: 180 op. Ns. "puolitutkinto". Ei todellista tarvetta työmarkkinoilla. Kandin opinnäytetyö = vitsi.
Tradenomi: 210 op. Perustutkinto. Tarve työmarkkinoilla suuri. Opinnäytetyö vaativa.
"Tradenomi: 210 op. Perustutkinto. Tarve työmarkkinoilla suuri."
Hyvä juttu. Se, että meillä päin lähes kaikki joutuvat etsimään töitä toiselta paikkakunnalta eivätkä työllisty muuta kuin "sukulaisten kautta", johtuukin siis joistain muusta kuin työmarkkinoista? Villi arvaus: tradejen työttömyysprosentti paikkakunnasta riippuen 20-80% ?
Niin, miksiköhän niin moni tradenomi haluaa opiskella maisteriksi? Senkö takia, että opiskelu on niin kauhean mukavaa ja on hauskaa tuhlata aikaansa vuositolkulla eri tutkintoihin? Aika vähän olisi tällaista tarvetta tai muutakaan valittamista, jos AMK-järjestelmä toimisi. Siitä vain tsekkaaman eräiden pienempien ammattikorkeiden valintatilastoja, hyväksyttyjä trade- ja restonomiopiskelijoita ehkä 50% enemmän kuin ensisijaisesti hakeneita. Ja alueella työllistäjinä ehkä pari supermarkettia ja lähikauppaa, jos vähän kärjistetään. Joka syksy toki asukasmäärä lisääntyy, kun ollaan "opiskelukaupunkeja". Tällaista aluepolitiikkaa tehdään nuorten tulevaisuuden kustannuksella.
AMK-sairaanhoitaja ei ole edes sama kuin terveystieteiden kandidaatti, vaikka niin usein virheellisesti luullaan.
AMK-tutkinnosta hyväksiluetaan vain 30 op enemmän kuin vanhasta sairaanhoitajatutkinnosta (ajalta jolloin AMK:ta ei ollut vielä keksitty) terveystieteen yliopisto-opinnoissa.
AMK-ylempi (AMK 90 op erikoistumista) on sitten asia erikseen, mutta viimeisimmän tiedon mukaan sekään ei saa maisterititteliä. Samoja virkoja voi hakea, mutta käytännön kentällä yliopistomaisteri menee hippulat vinkuen johtoon.
on otettu sellainen suunta, että yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyötä tiivistetään. Mietitään kovaa vauhtia menettelyjä, joilla tätä turhan raskasta päällekkäiskoulutusta karsitaan ja tehdään tutkinnoista ja kursseista yhteensopivia jotka johtaisivat asteelta toiselle.
Ja tottahan se on, että amk:lla on tehty aluepolitiikkaa ja perustettu liikaa näitä oppilaitoksia sen lisäksi, että ne on olleet hyvin resurssoituja ts. määrärahoja on ollut mukavasti yliopistoihin verrattuna. Yliopistoilla on lisäksi velvoite hankkia tutkimusrahoitustansa ulkopuolelta; yrityksiltä, teollisuudelta, EU:lta...jne. Näin ainakin tekniikan puolella.
Täällä on asiat aivan pielessä, jos AMK:n ja yliopiston opintoviikot samaistetaan.
AMK:ssa pitää olla harjoittelua, josta saa opintoviikkoja. Tämä harjoittelu on tikan heittoa, kahvin keittoa ja kopiokoneen käyttöä!
Eikä se opiskelu ole missään vaiheessa AMK:ssa korkeatasoista.
Tradenomi on ylioppilasmerkonomi, joita on maailma pullollaan.
Tutkimusrahoitus hankitaan aina pääosin ulkoisista lähteistä. Ne ovat suurinpiirtein samat rahoittajat jotka rahoittavat molempia tahoja. AMKeilla on asiat paskemmin siinä, sillä ne eivät saa penniäkään T&K-perusrahoitusta valtiolta.
Periaatteessa kuitenkin AMKien rahoitus on ollut viime aikoina hiukan paremmalla tolalla kuin yliopistojen.
Kyllä niitä päällekkäisyyksiä on tarpeen karsia. Esim. farmaseuttiopinnot ja muutamat muut olisi voitu laittaa yhtä hyvin vuosikymmen sitten amkeihin, mutta ne päätyivät nyt yliopistoon. On vastakkaisia mielipiteitä siitä, onko järkeä näinkin selvästi ammatillista koulutusta järjestää yliopistossa (farmaseuttihan ei yliopistotutkimusta ihan heti ole tekemässä).
Yhteisillä aloilla on paljon tekemistä. Esim. tradet ja KTM:t työllistyvät pk-seudun ulkopuolella ihan samoihin hommiin. Ja molempia tulee ulos liikaa.
Aikoinaan lääkärikoulutuskin haluttiin osaksi ammattikorkeakoulujärjestelmää. Kun AMK ei sitten saanutkaan virallista akateemista arvoa, suunnitelmat hylättiin. Myös opettajien koulutusta suunniteltiin siirrettäväksi AMK:n puolelle.
Suomi on tittelinkipeä maa.
Opiskelun olisi syytä tuntua mukavalta, jo ammattikorkeakoulussa opiskellessa. Itse opiskelen nyt pikkuhiljaa maisterin tutkintoa yliopistossa, koska pidän uuden oppimisesta.
Ihan vinkkinä vaan, kyllä työelämän asiantuntijatehtävissä saa opiskella niska limassa, mikäli haluaa siellä pärjätä. Ihan näin tradenomin papereillakin. Ne paperit kun takaavat ainoastaan peruspohjan ammattiin.
...Mutta kyllä täällä laitoksellakin noppia saa mitä kummallisimmista lähteistä. Varsinkin alkupään kursseista saa nopat kääntymällä paikalla ja kirjoittamalla nimensä paperiin.
Yliopistossa ON vaativampia kursseja kuin perus-AMK -tutkinnossa. Mutta ainakaan ennen kandia niitä ei juuri vastaan tule.
Olen ylioppilasmerkonomi ajalta ennen AMK:ta ja olen päivittämässä vanhaa tutkintoani tradenomin tutkinnoksi.
Merkonomin papereista minulle luetaan nykyisissä opinnoissa hyväksi 57 op. Loput opintopisteet on ansaittava opiskelemalla. Käytännössä se tarkoittaa 2 vuotta tiivistä opiskelua.
Suomessa on lähdetty idiootti-linjalle kun on tehty jako AMK ja yliopisto-opintojen välille. Kun osa on ihan arpomalla heitetty. Esim. farmasia tai kasvatustieteet olisi ihan hyvin voineet mennä sinne AMK:n puolelle. Muutenkin jako on typerä koska suomalaiset eivät vieläkään ole tajunneet mitä AMK:n ainakin pitäisi vastata. Jos lähtee AMK:sta vaihtoon niin kyse on kyllä yliopistovaihdosta..
Mutta jos tarkemmin katsotte noita tilastoja niin huomaa että monille esim. Helian linjoille on paljon hankalampi päästä kuin monille yliopiston linjoille. Esimerkkinä vaikka sosiaalipsykologia.tms
Kansainvälisesti vertailtuna suomalaisessa koulutusjärjestelmässä ylläpidetään keinotekoisesti eroa AMK:n ja yliopiston välillä. Pitkällä tähtäimellä tulee rinnastettavuus AMK=kandi=bachelor ja yAMK=maisteri=master. Ero tutkintojen välillä on se, että koulutusala vain poikkeaa AMK:n ja yliopiston välillä: eivät kaikki yliopistosta tulevat maisteritkaan ole nykyäänkään kirjallisuuden maistereita.
Ammattikorkeakoulu on erinomainen väylä lahjakkaalle henkilölle, jolla löytyy erityistä luovuutta ongelmaratkaisuun todellisissa työelämän tilanteissa. Yliopistoissa opiskellaan lähinnä teoreettisesti vaikeita asioita, ei siksi että niistä olisi käytännön hyötyä, vaan siksi että oppii tarvittaessa ratkaisemaan ko. tutkimusongelmia. AMK:ssa taas opiskellaan todellisia työelämän tilanteita siksi, että pystytää selvittämään ratkaisukeskeisesti tulevat vastaavat tilanteet työelämässä.
Ongelmana on vain se, että ikäluokkien pienentyessä aloituspaikkojen määriä ei ole sekä AMK:ssa että yliopistossa uskallettu karsia riittävästi. Toisaalta työnantajat haluavat, että tarjolla on yli kymmenen hakijaa työpaikkaa kohden.
AMK:ssa lopputöitä teettävät usein sellaiset opet, jotka eivät ole koskaan itse mitään tutkielmaa tehneet, puhumattakaan tutkimuksesta.
Ihan vaan tiedoksesi: Jokaisella opinnäytetyöllä 2-3 tarkastajaa. Vähintään yksi heistä on taatusti asiantunteva ja se tuntuu tarkastusvaiheessa, mikäli työ on tehty toisella tassulla.
Tuo tarkastajien määrä ei pidä paikkaansa.
Yliopistoissa lopputöitä ohjaavat yleensä tohtorit. Ammattikorkeissa kandit tai maisterit ja jopa vanhan ajan insinöörit, joilla ei ole siihen vähäisintäkään pätevyyttä.
Tuskin ongelma on niinkään kopiointi vaan töiden taso.
Lopputöitä on alettu suorittaa ammatillisella puolella 90 luvulta alkaen. Silloin jopa kosmetologit selittivät tekevänsä gradua.
Meillä taas huonoin opettaja AMK:ssa oli nimen omaan tutkimuspuolelta tullut. Ei mitään käsitystä käytännöstä ja miten asiat oikeasti hoidetaan työelämässä.
Ei voi väittää että aina olisi näin, koska kyseinen henkilö ei myöskään osannut opettaa pätkääkään. Varmasti tutkimuspuolelta tulleilla olisi myös paljon annettavaa jos henkilö olisi sovelias tehtävään ja osaisi edes vähän soveltaa omaa ammattitaitoaan opetustehtävissä.
Itse teen tällä hetkellä dippatyötä mekatroniikkaan ja automaatioon liittyvästä aiheesta. Työtäni ohjaa yrityksessä insinööri. Hänen mukaansa nykyään kaikkiin vaativampiin opinnäytetetöihin valitaan dippatyön suorittaja, koska ammattikorkeasta tulevien opinnäytetyön tekijöitten taso vaihtelee niin kauheasti, että työn arvo saattaa jäädä yritykselle olemattomaksi. Dippatyöllä ja insinöörityöllä nyt ei kovin suurta eroa itsessään ole.
Väite, että yliopistossa opetettaisiin pelkkää teoriaa on totaalista paskaa. Ihan yhtä paljon käytäntöä ja labroja yliopistolla tulee kuin AMK:lla, päälle tulee vain enempi teoriaa, tosin opiskeluaika on sen vuoden-pari pidempi. Yrityksiinkin sai monessa kurssissa tehdä harjoitustöitä.
Meillä ainakin oman alan yliopettaja ohjaa opinnäytetyön. Ja se on joko lisuri tai tohtori, jolla on työkokemusvaatimus vs. yliopiston akateemiset vaatimukset.
Yliopistotutkimusta se tuskin on tehnyt muuta kuin omaan tutkintoon kuuluvat lopputyöt - mutta ei sen yliopistotutkimusta pitäisi ohjatakaan. Aitoja konkreettisia kehittämistehtäviä.
Eli mitään tutkimuksia James Bondin naiskuvista yms. ei tule vastaan. Mutta vaikka ne ovat konkretiaa aiheasettelultaan, voihan se sisältö olla ihan tuubaakin - paljon riippuu tekijästä ja ohjaajien kriteerien kovuudesta (työpaikan ohjaaja ja amkin ohjaaja).
Toi sun eka kappale on kyllä täyttä asiaa...
MUTTA ei varmaan kannata yleistää, että yliopistossa jokaisella linjalla on paljon labroja. Jos näin on sun linjalla, ilmeisesti Teknillisessä Korkeakoulussa/Yliopistossa opiskelet, niin se ei tarkoita sitä, että esim. Kasvatustieteiden maisterit vääntäis jotain labroja...
Että toi sun väite, että yliopistolla olis ihan yhtä paljon käytäntöä ja labroja kuin AMK:ssa on täysin tuulesta temmattua yleistämistä ilman todellisia perusteluita tai näyttöjä --> eli myöskin paskaa
On typerää, että tällainen erotus on. Missään muualla maailmassa tällaista duaalijakoa ei ole. Ulkomailla esim. tradenomin tutkinnosta voisi olla todella ylpeä, esim. jenkeissä se on Bachelor or science in business administration, jolle VARMASTI on kysyntää työmarkkinoilla.
Suomessa, yrittäjän helvetissähän tradenomi päätyy prisman kassalle koska hänelle ei ole töitä, ja koska maa on pullollaan "paremmin" koulutettuja.
Todella tyhmää, että ihmisiä, jotka nyt sattuvat yliopiston pääsykokeessa menestymään paremmin, arvostetaan enemmän kuin heitä jotka oikeasti osaavat jotain. Ja epäreilua että amk-opiskelijalla ei ole mahdollisuutta opiskella teoriaa tai syventyä siihen, mikä kiinnostaa, taikka toisaalta yliopisto-opiskelijalla mahdollisuutta päästä käytännössä tekemään.
Ehdottomasti tämä jako pois pian.
On ollut lukuisia kokeiluja avata väylä yliopisto-opiskelulle ammatilliselta puolelta.
Ne ovat epäonnistuneet, koska ammatin opiskelijoilta ei löydy sellaista vääntöä, mitä tarvittaisiin yliopistossa.
Ammatillisella puolella opiskelevat usein ne, jotka jo ala-asteella ovat päättäneet, etteivät opi matikkaa, kieliä tms... Monen vuoden syrjään vetäytymistä näistä keskeisistä aineista ei paikkaa myöhemmin syttynyt halu yliopistoon.
AMK:ssa opiskellaan eri asioita ja sieltä valmistuvilla ei ole otetta teoreettiseen tarkasteluun.
Yllä sanottu ei välttämättä tarkoita sitä, että tutkijatyypit olisivat parhaita opettajia.
Yliopisto-opiskelu perustuu paljolti siihen, että siellä on niin huonoa opetusta, että opiskelijan pitää itsenäisesti ottaa enemmän asioista selvää.
AMK:ssa odotetaan ja nautitaan valmiiksi pureskellusta tiedosta ja purnataan huonosta opetuksesta, vaikka se olisi parempaa kuin yliopistossa. Itsenäinen opiskelu on vaatimatonta.
Jos joku todella AMK-papereiden jälkeen haluaa yliopisto-opintoja, niin eikö se jo kerro kohtalaisesta motivaatiosta?