Olenkohan ainoa joka murehtii painonnousuaan? Tuntuu että kaikki osaa ottaa niin rennosti ja ajatella asioista niin positiivisesti.. Itsekin yritän mutta huonosti olen onnistunut, lähinnä siis kehon muutosten suhteen.
Mua pelottaa tää lihominen kauheesti, samoin kaikki raskausarvet, suonikohjut, löysä vatsanahka, selluliitti ja se, muuttuuko vartalon muoto kokonaan/pysyvästi jotenkin?
Oon nyt ite puolen välin raskautta ja olen ollut normaalipainoinen lähes aina. Joskus kiloja tulee mutta aika samoissa mitoissa olen pysynyt aina. Nyt oon kuitenkin lihonut jo 10kiloa ja alkoi huolestuttaan että miltäköhän sotanorsulta näytänkään synnytyksen jälkeen.. ja et "rupsahdanko" totaalisesti. En oo aina jaksanut miettiä näin pinnallisia asioita mutta raskaus on aika iso juttu kropalle.
Ajattelen niinkin typeriä juttuja kun että mitenköhän mies suhtautuu lihoneeseen varteeni ja alkaako muut naiset kiinnostaa noin ulkonäöllisesti enemmän. Olen aika mustasukkainen vaikken näytä sitä tai tee siitä numeroa. Missin/mallin mitoissa en koskaan ole ollutkaan eikä tarvetta siihen, mutta kilojen pudottaminen on aika hidasta sitten aikanaan...
En osaa oikein rentoutua tämän niinkin ihanan asian kuin raskauden kanssa. En syö mitenkään epänormaalisti tai ylettömästi, ehkä vähän huolettomasti kuitenkin (en jaksa laskeskella kaloreita tms) Yritän pitää syömisen mahd. luonnollisena ja normaaline tapahtumana ettei siitä tulisi ongelmaa..
Mites muilla sitten asian laita, olenko tosiaan ainoa murehtija?
Mua pelottaa tää lihominen kauheesti, samoin kaikki raskausarvet, suonikohjut, löysä vatsanahka, selluliitti ja se, muuttuuko vartalon muoto kokonaan/pysyvästi jotenkin?
Oon nyt ite puolen välin raskautta ja olen ollut normaalipainoinen lähes aina. Joskus kiloja tulee mutta aika samoissa mitoissa olen pysynyt aina. Nyt oon kuitenkin lihonut jo 10kiloa ja alkoi huolestuttaan että miltäköhän sotanorsulta näytänkään synnytyksen jälkeen.. ja et "rupsahdanko" totaalisesti. En oo aina jaksanut miettiä näin pinnallisia asioita mutta raskaus on aika iso juttu kropalle.
Ajattelen niinkin typeriä juttuja kun että mitenköhän mies suhtautuu lihoneeseen varteeni ja alkaako muut naiset kiinnostaa noin ulkonäöllisesti enemmän. Olen aika mustasukkainen vaikken näytä sitä tai tee siitä numeroa. Missin/mallin mitoissa en koskaan ole ollutkaan eikä tarvetta siihen, mutta kilojen pudottaminen on aika hidasta sitten aikanaan...
En osaa oikein rentoutua tämän niinkin ihanan asian kuin raskauden kanssa. En syö mitenkään epänormaalisti tai ylettömästi, ehkä vähän huolettomasti kuitenkin (en jaksa laskeskella kaloreita tms) Yritän pitää syömisen mahd. luonnollisena ja normaaline tapahtumana ettei siitä tulisi ongelmaa..
Mites muilla sitten asian laita, olenko tosiaan ainoa murehtija?
Vastaukset 2
Vanhimmat
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=116&conference=690&posting=22000000020569525&view_mode=flat_threaded
heippa!
itse olen myös huolissani kaikesta tuosta. Olen aina ollut hiukan ylipainoinen, mutta silti ihan "hyvän" muotoinen. Kaikki liikakilot (n.10-15kg) on ollut näkyvillä, mutta ovat jakautuneet tasaisesti koko kroppaan eikä ole haitannut sen suuremmin : ). Nyt kuitenkin painoa on jo kertynyt sellaiset 13kg lisää (rv31) ja raskausarvet ja löllömaha huolestuttavat. Tiedän ettei se maailma niihin kaadu, mutta kyllä väkisinkin tahtoo tulla huono omatunto kun jotain syö, vaikka en ole edes herkuttelija.
Eikä tämä johdu siitä että olisin itsekäs kun tällaisia mietin, olen kyllä ollut ammattini puolesta lasten kanssa tekemisissä paljonkin ja tiedän ettei tälläiset asiat pyöri päällimmäisinä mielessä enää siinä vaiheessa kun se pieni nyytti syliin lasketaan.