Moraali = Empatia (?)

   
"Simpanssikin auttaa vapaaehtoisesti

Altruismia – vieraan auttamista ilman omaa hyötyä – on pidetty ihmisen ominaisuutena, mutta myös simpanssit tarjoavat auttavan kätensä, jopa ihmiselle.

Felix Warneken ja Micael Tomasello saksalaisesta Max Planck Instituutista testasivat sekä 1,5-vuotiaiden lasten että nuorten simpanssien avuliaisuutta. Tehtävissä aikuinen kasasi kirjapinoja, ripusti pyykkiä tai kurkotteli tavaroita – ja oli silmin nähden hankaluuksissa.

Tutkijoiden hämmästykseksi jo näin pienet lapset ymmärsivät, milloin toinen oli pulassa ja olivat innokkaita auttamaan jokaisessa tehtävässä. Myös simpanssit tahtoivat auttaa yltämään tavaroihin, mutta muissa askareissa niiden tukeen ei ollut luottamista. Warnekenin ja Tomasellon tulkinnan mukaan pikkulapset ja simpanssit haluavat kummatkin olla avuksi, mutta niiden kyky tulkita toisen avuntarvetta eroaa toisistaan.

Simpanssien kehittyneistä yhteistyötaidoista kertovat myös Max Planck Instituutin tutkijan Alicia Melisin tulokset. Melisin tiimi kehitti koesarjan, jossa simpanssien piti ruokaa saadakseen värvätä kumppani apurikseen. Simpanssit näyttivät pysyvän kärryillä siitä, kenen kanssa ruoanhankinta sujui tuottoisimmin. Kokeiden edetessä ne huolivat parikseen vain tehokkaaksi osoittautuneen lajikumppanin."

http://www.tiede.fi/uutiset/uutinen.php?id=2448

http://news.bbc.co.uk/2/hi/science/nature/4766490.stm

"Norsut vaalivat vainajiaan

Afrikannorsut (Loxodonta africana) tuntevat voimakasta vetoa lajitoveriensa maallisiin jäännöksiin.

Biology Letters –tiedelehti kertoo brittitutkimuksesta, jossa norsuille esiteltiin niiden laumaan kuuluvien kuolleiden yksilöiden kalloja ja syöksyhampaita. Ne kiinnostivat norsuja selvästi enemmän kuin muut niille esitetyt jäänteet, kuten toisten isojen maanisäkkäiden kallot. Norsut eivät kuitenkaan tutkiskelleet ja käännelleet pelkästään lähisukulaistensa kalloja ja luita, vaan kohteeksi kelpasivat minkä tahansa lajitoverin jäänteet. Kiinnostus voi selittää sen, miksi norsut palaavat usein sellaisille paikoille, missä niiden sukulaisia on kuollut. Eläimet kenties tajuavat ja muistavat, että kaveri on poistunut joukosta."

http://www.tiede.fi/uutiset/uutinen.php?id=2281

"Luonnon persoonat uivat tieteeseen



Eläinkin voi olla tietävä, haluava ja laskelmoiva yksilö



"Ihmiskunta on historiansa merkittävimmän identiteettikriisin edessä", väittää ranskalainen filosofi ja etologi Dominique Lestel.
"Eläinten käyttäytymisen tutkimuksessa etologiassa on meneillään vallankumous, jonka laajuutta ei vielä ole oivallettu."
Tieteellisiä uskomuksia ravisteleva filosofi on kognitiivisten tieteiden professori Ecole normale supérieure -korkeakoulussa. Hän julkaisi hiljattain polemiikkia herättäneen esseen "Les origines animales de la culture" kulttuurin eläimellisestä alkuperästä.
Lestelin mielestä Aristoteleelta peritty kahtiajako ihmisen ja eläinten välillä perustuu harhaluuloihin.

Nykyinen etologia on osoittanut, etteivät eläimet olekaan valistusajan filosofin René Descartesin kuvaamia aikaan ja paikkaan sidottuja, refleksien ohjaamia eloonjäämiskoneita. Nyt eläinkin voi olla tietävä, haluava ja laskelmoiva yksilö, joka yltää tietoiseen elämään.
"Usko siihen, että ihmisen ja eläimen välillä on selkeä raja-aita, on turmiollinen. Se johtaa oletukseen, että on olemassa jonkinlainen kognitiivinen puuttuva rengas ja laadullinen hyppy ylempään olomuotoon", Lestel sanoo.
"Ihminen on yksi eläinlaji muiden joukossa - joka määrittelee itsensä joukolla eroja muihin eläimiin verrattuna."

Lestelin mukaan
ihmisen moraalisuuden perustana olevat tunteet ja kognitiiviset kyvyt olivat olemassa ennen kuin lajimme ilmestyi maapallolle.
Vastaavasti myös kulttuurin juuret ulottuvat kauas evoluution historiaan.
Mikäli kulttuuri määritellään opitun käyttäytymisen välittymiseksi sukupolvelta toiselle, varsin moni karvainen toverimme omaa kultturellin ulottuvuuden. Ihmisapinoiden lisäksi useat lintulajit ja valaseläimet ovat osoittautuneet monivivahteisiksi olennoiksi.
Ne turvautuvat monenlaisiin työkaluihin alasimista ja pistimistä alkaen.
Nuorten eläinten oppiminen perustuu jäljittelyyn. Jopa aktiivisesta opetuksesta löytyy esimerkkejä simpansseilta ja miekkavalailta.
Monilla linnuilla esiintyy paikallisia murteita. Ja valaiden merenalaiset sinfoniat eivät ole vielä paljastaneet läheskään kaikkia salojaan tutkijoille.

Kulttuuria ei voi kuitenkaan syntyä ilman itsestään tietoista, ympäristön ja henkilökohtaisen historian muovaamaa persoonaa. Lestelistä joidenkin eläinlajien edesottamukset osoittavat selkeästi, että ne ovat "yksilöityneitä lajeja".
"Simpanssien sivistys tuli entistä uskottavammaksi, kun tutkijat havaitsivat, ettei niiden keskuudesta löytynyt yhtään universaalia käyttäytymisrakennetta", Lestel selittää.
Pelkästään siitä, kuinka simpanssi käyttäytyy ja millaisia työkaluja se valmistaa, etologit pystyvät päättelemään, miltä alueelta se on kotoisin.
"Norsunluurannikolla sijaitsevassa Taï-metsässä on 200-500 vuotta vanhoja simpanssien 'pajoja'. Apinat ovat jättäneet jälkeensä satoja kiviliuskoja, kun ne ovat rikkoneet pähkinöitä alkeellisilla työkaluillaan. Arkeologit ovat löytäneet vastaavia liuskoja noin 2,5 miljoonaa vuotta sitten eläneen kivikauden ihmisen jätöksistä," Lestel toteaa.
Karvaiset serkkumme osaavat ilmeisesti turvautua myös metatyökaluun (työkalua parantava työkalu), mitä on pidetty mahdollisena ainoastaan Homo-suvun jäsenille. Apinakulttuuri kannustaa tarkastelemaan ihmisen esihistoriaa uudesta näkökulmasta.

Nuori tieteenala
etologia hakee tieteellistä vakuuttavuutta.
Monet eläinten parissa työskentelevät tutkijat mieltävät yhä tutkimuksensa kohteen jonkinlaisiksi edistyneiksi roboteiksi. Ärsyke-vastaus-kaavioihin ympätyn eläinobjektin käyttäytyminen pysyy silloin pakostakin alkeellisella tasolla.
Perinteisessä etologiassa myös anekdootit ovat pannassa. Nämä harvat sattumat antavat kuitenkin lisäpotkua mielen uusien ulottuvuuksien ennakkoluulottomalle kartoittamiselle. Kun norsu yrittää pelastaa useaan otteeseen liejuun juuttuneen virtahevon poikasen tämän emon hyökkäyksista huolimatta, taustalla on mitä ilmeisimmin monentasoisia henkisiä toimintoja hallitseva persoona.
Vastaavia tarinoita on kuitenkin turha hakea tieteellisistä julkaisuista, Lestel huomauttaa.

Empiirisesti rikas mutta käsitteellisesti köyhä eläintutkimus on vielä lastenkengissään. Karvaisen mielen tutkiminen vaatii käsitteellistä vallankumousta: jos eläinten kognitiiviset kyvyt ovat ihmiseen verrattuna vastaavanlaisessa jatkumossa kuin fyysiset ominaisuudet, etologia tulee liittää osaksi sosiaalitieteitä.
Lisäksi karvaisten persoonien esiinmarssi edellyttää turvautumista uuteen tieteenlajiin: eläinetnologiaan.
"Itsestään tietoisen elämän yllättävä monimuotoisuus aiheuttaa neljännen kolhun ihmisen narsismiin Kopernikuksen, Darwinin ja Freudin jälkeen . . . Monien tutkijoiden on vaikea niellä nöyryytystä!"



Kirjoittaja on vapaa toimittaja ja asuu Ranskassa.



ANNELI AIRAKSINEN
[email protected] "

Hienoa saada palautetta ja muitakin linkkejä luettavaksi.

Tänään kannattaa katsoa TV1 klo 18:50
Kiehtova maailma: Elää heimon kanssa.

"Osa 4/9: Babongot. Gabonin babongo-heimon vieraana Bruce Parry pääsee mukaan metsälle ja keräämään hunajaa. Heimon jäseneksi vihkimys on Parrylle järisyttävä kokemus, sillä hänen pitää nauttia hallusinogeenisia kasveja. T: BBC."

Tajusteet ovat olleet tärkeä rooli uskonnollisissa rituaaleissa kautta-aikain.

"maailma" tuskin liikkuu yhtään kehityskaaressaan
eteenpäin promillen, saati tuumankaan vertaa.
Mutta jo aikojen alussa oli "keksitty" enkeli-
tarinat tuomaan "lohtua" ihmisille ja ne jos mitkä auttavat "lajinkehityksessä" eteenpäin,
voisin vaikka kuinka itsekriittisesti väittää
että enkelitarinat on aivan uskottavia ja vielä
silmää räpäyttämättä vaikka kuinka herra kaikki-
tietäväinen kaikilla tieteenaloilla oleva "maestro" muuta väittäisi tarinaa liittyen
ihmisen kehityksestä "apinasta-ihmiseksi" juttuihinsa. Siksi tietokammioidensa kätköissä
olevat huippuanalyytikot konsanaan haluavat aina
silloin tällöin tuoda uutta tietoa "rajan" tuolta
puolen ihmiskunnalle vaikka mahdollinen uusi
tieto olisi kuinka kyseenalaista tai arveluttavaa
ihmisrodun säilymisen kannalta.:)Haukataan happea
välillä, siis pidetään ihmisyys tallella kaikilla
elämän osa-alueilla, koskee ateisteja yhtä paljon kuin ns."kiihko-uskovaisia" ja mielellään
ilman käsikähmää teoreettisten tietojensa puolesta taistelevien osapuolien jotka uskovat
sanan kirjaimellisessa merkityksessä omaan asiaansa ja uuden teknologian ja tietotaidon
kehitykseen ja levitykseen joka "ihmiskuntaa"
haluaa auttaa/palvella pyyteettömästi

Se että ihmisellä on kyky ymmärtää, miltä toisesta tuntuu, antaa mahdollisuuden myös tahalliseen sadismiin.

Koko ajatus empatiasta on psykologisessa termistössä luoda harha paremmasta oliosta, yliminästä. Ilman muuta termiä voi käyttää, mutta kuten semi jo kirjoitti se pitää purkaa, jotta moinen sana ei ota valtaa tehden lausujastaan korkeampaa oliota.

Keskusteluun voisi tuoda aivokemiallisten refleksien lisäksi puhdasta vertailevaa tutkimusta, mitä on esimerkiksi tehty mangustien parissa. Ennen pitkiä seuranta tutkimuksia manguntieja, sekä mungoja pidettiin ns. empatiaan kykenevinä sosiaalisina lauma eläiminä. Nykyäänhän asiaa ei ajatella näin.

Pitkällisissä tutkimuksissa havaittiin, että vahdissa olevan mangustin toiminta ei suinkaan ole pyyteetöntä. Koko homma perustuu siihen, että vahtiin lähtevä on kylläinen eli nälkäisenä ei mennä vahtimaan, toinen asia etuna muihin nähden on se, että vahti lähtee hälytyksen annettua ensimmäisenä turvaan. Kolmantena vahti varastaa nuoremmilta saaliit joita he eivät pysty kunnolla käsittelemään ja kaiken kaikkiaan vahtina suojellaan omaa jälkikasvua.

Mitä tekimistä näillä tutkimuksilla on ihmisten kanssa? Mielestäni hyvinkin paljon, koko empatia sanaa ei voi käyttää wikipedia merkityksessään, koska empatia perustuu itsekkäisiin lähtökohtiin. Myötäeläessään ihmisen lähtökohtina on biologinen itsekkyys selviämisestä. Itseäni on usein huvittanut kuinka uskovaiset puhuvat Jeesuksen vuorisaarnasta ja sen pyyteettömyydestä. Loppujen lopuksi on kyse vain *kalju apinan* ihmisen laumakäyttäytymisestä ja ilmeisen selvästä käyttäytymisestä kaikkien maan laumaeläinten keskuudessa.


---Tähdet tuikki, koska ilmassa on epäpuhtauksia---

Henkisen toiminnan ihmisessä? Että kaikki henkinen onki nvain molekyylien liikettä:D