Suutelimme hetken, oli alku lemmenretken.
Toisiimme kietouduimme, huuma järjen syrjäytti, vartaloiden lämpöä nostatti.
Käteni kukkuloillasi ratsasti, silmäni kaiken katsasti, kieleni kanjonisi kostutti kuin kevään rankkasade.
Terälehtesi aukesi, jännitys raukesi, olimme aivan liki, kohta tuli hiki.
Löysi kehomme yhteisen rytmin, leijuimme, keinuimme, tunsimme hetken elämän tarkoituksen.
Vuoteemme hytki kun viimeisen vaihteen päälle jo kytki.
Paljon lientä, miljoona pientä, pisaroissa sameissa.
Silmiisi katsoin, onni sieltä kurkisteli.
Toisiimme kietouduimme, huuma järjen syrjäytti, vartaloiden lämpöä nostatti.
Käteni kukkuloillasi ratsasti, silmäni kaiken katsasti, kieleni kanjonisi kostutti kuin kevään rankkasade.
Terälehtesi aukesi, jännitys raukesi, olimme aivan liki, kohta tuli hiki.
Löysi kehomme yhteisen rytmin, leijuimme, keinuimme, tunsimme hetken elämän tarkoituksen.
Vuoteemme hytki kun viimeisen vaihteen päälle jo kytki.
Paljon lientä, miljoona pientä, pisaroissa sameissa.
Silmiisi katsoin, onni sieltä kurkisteli.
Vastaukset 2
Vanhimmat
mutta missä sydän..?
...sydän on tietty mukana tuossa suuressa hetkessä.
Itseasiassa se on tärkein asia tuon runon ytimessä.
Hieman harmittaa jos koit värssyni ilman sydäntä, se ei suinkaan ollut tarkoitus.