immeisiä vielä olemassa? olen oikein tutustumisen arvoinen ihminen kun minut oppii tuntemaan mutta olen työtön enkä ole komeaa nähnytkään.
Onko
suvaitsevaisia
6507
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Minä olen nähnyt sentään komeita ihmisiä mutta eihän minulla ole niihin muuta varaa kuin haaveilla, se on vielä sallittua!
Itsekkin olen ruma ja osin sen takia yksinäinen. Ei mua ole koskaan haukuttu/kiusattu tai muuta (no katottu kummasti ja silleen muttei suoraan ja räikeästi). Itse ei vaan kehtaa mennä minnekkään (entisten) kavereiden kanssa kun pilaa niiden jutut ja saa hävetä omaa näköä.
Kaikenlisäksi olen uhan mukava ainakin omasta mielestä ja kouluaikana mulla oli kavereitakin mutta koulun jälkeen ei ole kehannu pitää yhteyttä ja muuta. Kouluajan paraskaveri yritti jonkuaikaa vetää puoliväkisin mukaan mutta tyhmyyksissäni en menny ja nyt olen (ansaitusti?) yksinäinen.
Mutta edelleen uskon että täällä maanpäällä on niitä suvaitsevaisia ja juuri minulle tarkoitettuja henkilöitä, jos ei olisi uskoa tähän niin olisi sama lähtä jo tuollepuolelle elämää...
NihZi
Kyllä oikeasti suvaitseviakin on.
Ainahan persoonallinen ihminen herättää kummastusta ja sitä tulee ehkä väkisinkin tuijotettua. Se voi olla ihailua toisen rohkeudesta, esim. jos pukeutuu persoonallisesti. Uusihan tuntuu aina vieraalta, jos on aina tottunut näkemään vain harmaisiin pukeutuneita ihmisiä värikkäästi pukeutuva voi olla aika shokkimaista. Uuteenkin voi totutella, mutta se vaatii niiden rajamuurien murtamista ja uskallusta lähestyä toista ihmistä ilman ennakkokäsityksiä. (toki suvaitsevaisuus ei liity pelkkään ulkonäköön, tässä otin sen vain esimerkkinä)
Olen ollut melko ruma lapsi, mutta kaverit ovat nähneet minut toisin. En tiedä olisinko itse heidän asemassaan osannut olla niin suvaitsevainen. Yritys on kuitenkin kova hyväksyä, että ihmiset ovat erilaisia ja jokaisen valinnan taustalla on oma tarinansa.
Suvaitsevia ihmisiä lienee olemassa ja itse olen semmoinen. Toisaalta suvaitsevaisuus voi kiltteyden ohella olla niitä "pahoja luonteenpiirteitä". Kaikki ihmisethän ovat kysyttäessä suvaitsevaisia ja muutenkin kaikin puolin hyviä ihmisiä, mutta totuus voi olla toista.
Hyvin usein ihmiset suvaitsevat sen minkä itse näkevät ja kokevat. Hyvänä esimerkkinä esim. liikalihavuus. Todella monet ihmiset ajattelevat että se on itseaiheutettua, vaikka joillakin se voi olla perinnöllistä tai siihen voi olla muitakin tekijöitä. Silti he syyllistävät itse ihmisen vaikka taas sitten jos on samasta vaivasta kärsiviä niin he tajuavat ettei kyse saata olla ihmisen omista vaikuttumista. Esimerkkejä löytyy toki muitakin.
Rumuus ei ole rikollista kuten ei työttömyyskään. Työttömyyshän on jollain tavalla jopa autuaallinen olotila, jos siitä osaa vain pitää. Huonona puolena mainittaakoon toki rahattomuus. Rumuus voi olla taakka, mutta ei pakko-paha. Kyllä sillä on selvä vaikutus seuran saannissa. Siltikin kyllä täältä maapallolta löytyy ihmisiä jotka suvaitsevat rumiakin ihmisiä. Eivät toki kaikki ole samanlaisia. Tässä yhteydessä tarkoitan seurustelukumppanina, en niinkään esim. ystävänä, koska silloin suvaisemiskynnys ei ole läheskään niin suuri.
Olen samaa mieltä. Jokainen on suvaitsevainen kun kysytään, mutta ennakkoluulot voi olla jopa henkilön itsensä tiedostamattomia, hänelle pelkkiä itsestäänselvyyksiä. Sitten on tietenkin niitäkin "suvaitsevaisia", jotka hyväksyvät esim. homot niin kauan kuin kukaan läheinen ei sellainen ole. Mie pidän itseäni hyvin suvaitsevaisena ihmisenä, mutta silti huomaan välillä, että on minullakin ennakkoluuloja. Ei niiltä voi välttyä kukaan. Ne pitää vaan tiedostaa ja pohtia kuinka realistisia ne ovat, ja pitää antaa ihmisille mahdollisuus todistaa muuta.
Noh. Onneksi voi olla kuten minä, olla suvaitsematta oikeastaan ketään.
vähemmistössä taitaa olla enemmän on näitä suvaitsemattomia..ikävä kyllä.