Onko pakko olla ehkäisemättä, jos toinen puoliso on masentunut, siis diagnoosina masennus ja ei kiinnosta, eikä jaksa ajatella lasten kasvatusta? Se vähä mikä kiinnostaa avioelämän vietossa joskus, sitä ei olisi kiva jättää syrjään siinä pelossa, että alkaa uuden lapsen odotus. Ei vaan masennuksessa ole voimia oikeastaan kuin mennä jotenkin päivästä toiseen, ei siinä jaksa muita ihmisiä niin kauheasti ajatella. Onko siis väärin ehkäistä, jos kärsii masennuksesta? Eikö sairauden vuoksi ole annettu lupa ehkäistä kuitenkin?
Masennus ja
ehkäisykielto
161243
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Senkuin ehkäisee. Miksi koko ajan pitää olla kyselemässä saako ja saako. Monesti tulee palstaa lukiessa mieleen, että ihmiset ovat vaipuneet lapsen tasolle ja kysellään niinkuin joltain isältä ja äidiltä että saako, äiti saako. Aikuinen ihminen ottaa itse vastuun omista teoistaan. Vähän sama kuin että oman traumaattisen lapsuuden selvittely ei saa jäädä sille tasolle että vain syytellään vanhempia. Täytyy ottaa vastuu omille harteille vaikka oman elämän muutos tekee kipeää. Tuollainen roikkuminen ja saako-kysymysten kysely kertoo vain lapsellisuudesta. Tietenkin saa ehkäistä, kuka pidättelee!!
saahan sitä omaa järkeään käyttää.
Ei aikuisen ihmisen keneltäkään ulkopuoliselta tarvitse lupaa kysellä, selvässä asiassa. Jokainenhan meistä itse tietää voimavaransa, mihinkä rahkeet riittää.
Masennus on vakava sairaus, ei siinä uskottelu auta, että Jumala voimia antaa. Ensisijaista on hoitaa sairauttaan, ei uskotella mitään, senhän järkikin sanoo.
ehkäisy on aina sallittua silloin, kun itse sitä haluuaa!! Millään uskonnollisella perusteella ei voi ketäään kieltää ehkäisystä, sellaista ei yksinkertaisesti löydy Jumalan Sanasta!! :)
1 Mooses 9:
28. Ja Jumala siunasi heidät, ja Jumala sanoi heille: "Olkaa hedelmälliset ja lisääntykää ja täyttäkää maa ja tehkää se itsellenne alamaiseksi; ja vallitkaa meren kalat ja taivaan linnut ja kaikki maan päällä liikkuvat eläimet."
- jos tähän yrittävät vedota, ei tämä tarkoita lestadiolaisia, vaanyleensä ihmissukua! Olisihan se nyt noin pienelle joukolle, kuin vl:t, liian kova homma, joka ei varmaankaan onnistuisi, joten pane jalat ristiin, tai ......jotain muuta vastaavaa, valita päänsärkyä,,,,syö e-pillereitä, ym.ym, onhan niitä keinoja. Sinun ei tartte purkaa lapsia, jos et jaksa, tai halua!, tai olet sairas.!!!
Siunausta ja parantumista Jumalan Hengen kautta ja kosketuksesta!! :=)
Asiasta on ihan selvä kanta kristillisyydessä, eimmekä voi hyväksyä lainkaan raskauden ehkäisemistä psyykkisistä syistä. Hengenvaarallisissakin sairauksissa tiedämme, että raskausmarttyyrit pääsevät keskelle taivasta!
Hei, sinä et ole nyt perillä uusimmasta kannastamme.
Meillä on Oulussa ollut aina tieto miten avioliitossa tulee lisääntyä, ja ohjeemme ovat eri aikoina olleet seuraavat.
1)Ennen sotia ei ehkäisyasiaan otettu kantaa.
2) Päivämies vuodelta 1957: asia pariskunnan ja lääkärin välinen ratkaisu:
"Kun me yksityiset kansalaiset, avioparit ja kodit olemme lainalaiseen yhteiskuntajärjestykseen sidottuja, olemme me siinä asemassa myöskin laillistettuun lääkärintoimeen nähden...me myös siirrämme vastuun syntyvyyden aiheelliseksi katsotusta RAJOITTAMISESTA kokonaan lääkärin vastuulle."
3) Päivämies 1967:
"Silloin kun nähdään odottava äiti kuolemanvaaran edessä, saa kristitty myös nähdä Jumalan tahdon ja alistua tarvittaessa äidin hengen pelastamiseksi välttämättömään."
4) Päivämies 1974: Voimakkaasti em. kannoista kiristetty linja:
"...Perhesuunnittelu on synti kaikissa muodoissaan. Ei voi tulla kysymykseen kalenterin seuraaminen, ei edes yhteisestä sopimuksesta erillään oleminen...se on Jumalan Sanan mukaan sallittu vain hetkeksi sairauden vuoksi. Mutta sairauttakaan ei saa tehdä pahemmaksi kuin se todellisuudessa on ja näitä tekosyitä käyttää väärään tarkoitukseen."
5) Päivämies 14.2.1979: äärimmäisen tiukka kielto
"Ei milloinkaan eikä missään muodossa ihmiselämän ehkäisy tule Jumalan lapsilla kysymykseenkään. Jumalan lapsina me tiedämme, että se on Pyhä asia Jumalan elämä, ja elämän mahdollisuudet on kätketyt juuri siemeneen. Siksi ei missään muodossa ehkäisyä ole hyväksytty. Vaikka niinkin kävisi että uskovainen äiti taikka lapsi kuolisi synnytyksessä, taikka odotusaikana, niin he pääsisivät taivaaseen."
6) Päivämies 12.10.2005: Lääketieteellisistä syistä sallittu:
"Vaikean sairauden tai muun ylitsepääsemättömän esteen edessä voidaan joutua ratkaisuun, jonka seurauksena uusi raskaus ei ole enää mahdollinen."
Aika mielenkiintoista. Itse kun on kasvanut aikana, jolloin mieleen on iskostunut vain nuo tiukimmat kannat ja sitten vähän lievempi kanta 2005. Millä mielellä näitä lukevat nyky-vl-perheet?
näissä kannanotoissa heijasuu ihmisviisaus ja ihmisen kateus ja armottomuus. Näistä kannoista näkee sen että sen sijaan että nämä olisivat omantunnon asoita niistä on tehty lain kirjain jota noudattamalla vain voit ansaita paikan jumalanvaltakunnassa (vl).
Näistä kannanotoista on mahdotonta löytää sitä ajatusta lähimmäisen rakkaudesta vaan päin vastoin siitä on helppo löytää farisealaisuus joka vammautaa ennen kaikkea lapsia ja naisia.
Ehkäisy on omantunnon kysymys johon kenelläkään ulkopuolisella ihmisellä ei ole oikeutta hämentää.
tuossa aloittajan mainitsemassa tapauksessa menisikin kysymaan neuvoa laakarilta? Laakarithan ovat erikoistuneet erityisesti sairauksien hoitoon ja myos terveydenhoitoon. Voisi vaikka kysya neuvoa uskovaiselta laakarilta, koska heitahan on kymmenittain. Vaikka ei olisikaan psykiatriaan erikoistunut laakari, laakareilla kuitenkin on kokemusta ja nakemysta mm. masennuksen hoidosta ja siihen liittyvasta.
Jos taas menet kyselemaan esimerkiksi kuudelta (6) puhuvaiselta veljelta, saat tasan kuusi (6) erilaista vastausta. Kun lisaksi menet kysymaan kuudelta (6) tutulta ja luotettavaksi tiedetylta vakaalta kristitylta, Sinulla on kasassa lisaksi kuusi (6) erilaista ratkaisumallia. Jos noiden vakaiden kristittyjen aviopuolisotkin osallistuvat neuvonantamiseen, sinulla onkin kasassa yhteensa 18 erilaista vastausta.
Minulle uskovaiset puhuvaiset veljet ovat joskus pyytamattakin antaneet juridisia neuvoja. Kun heilla kuitenkaan ei aina ole oikeus- ja yhteiskuntajarjestyksen perusteelista tuntemusta oikeustieteen opinnoista puhumattakaan - - - niin arvaas mita minun teki mieli sanoa? 'Sinahan horiset omiasi, ukko!'. Vaikka siis olisikin uskovainen, tama seikka ei takaa sita, etta asianomainen olisi pateva antamaan neuvoja asiassa kuin asiassa. Ei varsinkaan asioissa, jotka eivat ole hengellisia.
Mutta jos on kyse terveyden- ja sairaanhoidosta, ei ole mitaan syyta olettaa, etta uskovaisen laakarin antama neuvo aloituksessa mainitussa asiassa olisi ainakaan yhtaan sen huonompi kuin jonkun muun uskovaisen antama neuvo. Muistaakseni aloituksessa mainittua asiaa on tarkasteltu myos SRK:n kirjassa 'Avioliitto, satama vai karikko', joka taitaa olla laakarin kirjoittama.
ja monesti vielä enemmän kuin terveet koska on ollut aikaa harrastaa lapsentekoa päivät pitkät... Tiedäthän tämän, veli?
Siitakin on tutkimustuloksia, etta 90 % vaestosta on jotenkin vinksahtaneita ja vain 10 % ns. normaaleita. Yhteiskunta pyorii siis vinksahtaneiden varassa. Kukaan ei liene hoksannut kysya, mika oikeus silla 10 %:n vahemmistolla on pitaa itseaan normaaleina.
Jo oli jätkällä perustelut sille, että vakavasti masentunut ja elämänhalunsa menetänyt äiti on pakko panna paksuksi aina kun vähänkin miehellä mieli tekee!
Sinulla on nyt vaikeaa. Masennus on sairaus jossa on riski että se vaikeutuu ilman hoitoa. Saatko ammattiapua siihen? Yritä saada apua, ettei se kroonistu. Tietenkään ei sairaana ja väsyneenä ole syytä hankkiutua raskaaksi, vaan ensin kannattaa hoitaa itsensä hyvään kuntoon. Sairaana äitinä et voi huolehtia vastuullasi olevasta uudesta elämästä. Lentokoneessakin on ohje, että hätätilanteessa on huolehdittava ensin omasta itsestä ja varmistettava että saa itse happea. Vasta sen jälkeen lapsesta. Lapsen hoitaminen on vaativaa, mutta omista lapsista syntyy myös sanomatonta tyydytystä ja onnea, jota ei voi saada millään muulla tavalla. Jos suinkin voit, älä siis kuitenkaan jätä lasten saamista liian myöhäiseen, jos yhtään olet ajatellut ommia lapsia saada. Mutta pidä oman elämän hallinta itselläsi ja tee päätökset itse sekä yhdessä puolison kanssa, keskustellen. Älä salli kenenkään ulkopuolisen sinua painostaa. Kaikkea hyvää sinulle, ja tuokoon elämä sinulle runsaasti siunausta, iloa ja voimia tulevaisuudessakin. - Nostit muuten esiin tärkeän kysymyksen. Kiitos sinulle siitä!
Siellä sanotaan lisääntykää ja täyttäkää maa ja sen lisäksi sanotaan että lapset ovat Jumalan lahjoja ja kohdun anti....
Kuitenkin totean että ehkäisy on oikein silloin kun omatuntomme pysyy puhtaana Jumalan edessä ja se on väärin kun omatuntomme Jumalan edessä meitä siitä soimaa.
Ja nyt korostan tuota että kun omatuntomme pysyy puhtaana JUMALAN edessä. En sano että silloin kun saamme siihen hyväksynnän ihmisiltä. Meidän tulee kiinnittää omatuntomme Jumalan sanaan. Ja rukoilla että Jumala antaa meille itse kullekkin vastauksen siitä mikä on oikein ja mikä on väärin.
Olen jyrkä siinä kannassa että jos ajattelemme tällä tavalla ehkäisystä kuten kirjoitat se johtaa siihen että lapsemme ovat heitteillä. Masentunut äiti pitää ehdottomasti hoitaa kuntoon. Toisaalta masentunut äiti tarvitsee myös oikeasti huomiota myös naisena. Enkä voi olla toteamatta sitäkin että naisen hormonitoiminta ja masennus kulkevat ikävä kyllä monesti käsi kädessä.
Ota vastuu elämästä! Tutki mikä on oikein lähimmäistä kohtaan. Jos sinulle kirkastuu se näköala että ehkäisy on oikein tässä tilanteessa toimi sen mukaan. Itse ehkäisen terveydellisistä syitä muista syistä enkä näe siinä omantuntoni kanssa ongelmia. Minulla on rauha tässä asiassa Jumalan kanssa ja se riittää minulle.
näin: että usko on uskoa, joka monesti sotii järkeä vastaan. Meitä pidetään tyhminä ja mielettöminä ehkäisykiellon takia. Parempi kuitenkin kärsiä vaivaa Jumalan joukon kanssa, kun ajallista tarvetta synnissä nauttia.
Vl:ssä siis ajallinen kärsimys, etenkin naisen henkinen ja ruumiillinen kärsimys synnytysten ja perheenhuollon kanssa on AIVAN SAMAA. Siis kun kohtahan pääsee taivaaseen kun jaksaa tässä kärsimyksensä keskellä uskoa. Kärsimys pitää nöyränä. Nöyryys kuuluu uskoon. Nämä menevät täysin rinnakkain.
Jos siis esim. nainen on varustettu normaalia kriittisemmällä asenteella ja voimakkaammalla tahdolla vaikuttaa omaan elämäänsä, että se olisi vähemmän kärsimystä, se onkin synti.
Miksi Jumala vaatisi uskovaisen naisen kärsimystä?
Sellaista vaatimusta ei Raamatussa ole. Mikään ihmisen tekohan ei anna hänelle Jumalan tarjoamaa autuutta. Armo on pelkkä lahja, ilman tekovaatimuksia. Armoa ja syntien anteeksisaamista ei voi ansaita millään kärsimyksellä.
Miten te tämän naisen kärsimysvaatimuksenne selitätte?
Kuka tulee hoitamaan lapsesi jos itse siihen et kykene? Tiedän kokemuksen kautta mitä on olla uupunut. Olen vihainen itselleni että en ole kuunnellut omaa oloani ja jaksamistani. Viisi vuotta elämästäni on tärvääntynyt "hukkaan". Minäkin soittelin aikoinani ympäri suomen psykistri puhujalle ym ja kysyin mitä minun pitäisi tehdä. Kukaan ei oikein ottanut kantaa , kehotettiin soittamaan sille ja sille... Todellisuudessa kuka kantaa vastuun jos esim puhuja kieltää ehkäisyn ja sen seurauksena äiti menee huonompaan kuntoon, joutuu kenties sairaalaan, kotona iso perhe, miehen pitäisi käydä töissä, kuka hoitaa lapset?? Onko vastuu puhujalla tms? Voiko tarpeen tullen pirauttaa tälle ihmiselle ja pyytää apuun? Itse ainakin tällä hetkellä ajattelen että äiti itse tietää milloin jaksaa uuden raskauden. Jos ei ole voimia niin ei ole. En tiedä olenko väärässä. Luotan siihen että Jumala näkee minun elämääni ja näkee uupumukseni ja tuskani. Minun ei tarvitse tehdä mitään tullakseni kelvolliseksi Jumalalle. Ja joillakin on suku apuna ja tukiverkkona auttamassa tiukan paikan tullen. Meillä ei ole käytännössä ketään. Kodinhoitajaa ei saa vaikka mikä olisi. En jaksa enää olla soittelemassa apua kuntaan kun omat voimat ovat loppu. Odotan vain että tilanteemme helpottaa päivä päivältä kun lapset kasvavat ja saan hetken välillä levätä.