Miltä kuulostaa, käräoikeuden tuomari ja syyttäjä valmistavat asiakirjoja joissa ei ole allekirjoitusta. Kyseessä on asiakirjat, jotka käsittelevät kunnianloukkaus-haastetta.
Alunperin tehty tutkintapyyntö poliisille kunnianloukkauksesta, jonka poliisi muuttaa rikosilmoitukseksi. Etenee syyttäjälle. Syyttäjä lähtee syyttämään. Tässä vaiheessa allekirjoittamattomia kutsuja/haasteita/ym. asiakirjoja syytetylle taholle.
-Allekirjoittamattomissa asiakirjoissa ei mainintaa elektronisesta allekirjoituksesta ym. mikä selittäisi fyysisen allekirjoittamattomuuden.
-onko "kunnianloukkaus" juttu, jossa omasta mielestään kunniaansa loukatuksi tulleen henkilön täytyy henkilökohtaisesti haastaa henkilö oikeudenkäyntiin? Miksi syyttäjä sitten ajaa asiaa?
-Onko toiminnassa ripaustakaan laillista pohjaa?
Tapahtunut P-Suomessa.
Alunperin tehty tutkintapyyntö poliisille kunnianloukkauksesta, jonka poliisi muuttaa rikosilmoitukseksi. Etenee syyttäjälle. Syyttäjä lähtee syyttämään. Tässä vaiheessa allekirjoittamattomia kutsuja/haasteita/ym. asiakirjoja syytetylle taholle.
-Allekirjoittamattomissa asiakirjoissa ei mainintaa elektronisesta allekirjoituksesta ym. mikä selittäisi fyysisen allekirjoittamattomuuden.
-onko "kunnianloukkaus" juttu, jossa omasta mielestään kunniaansa loukatuksi tulleen henkilön täytyy henkilökohtaisesti haastaa henkilö oikeudenkäyntiin? Miksi syyttäjä sitten ajaa asiaa?
-Onko toiminnassa ripaustakaan laillista pohjaa?
Tapahtunut P-Suomessa.
Vastaukset 6
Vanhimmat
koskaan syyttäjän omakätistä allekirjoitusta olekaan, kun paperit siirtyvät syyttäjänvirastosta sähköisesti Sakari-ohjelmalla käräjäoikeuteen. Fyysisesti lähetetään vain esitutkintapöytäkirjat.
Käräjäoikeus haastaa ja kutsuu istuntoon ne henkilöt, jotka syyttäjä on haastehakemuksessa nimennyt kuultaviksi. Jos asianomistaja haluaa niiden lisäksi paikalle esim. omia todistajiaan, hän joko kutsuu itse vapaamuotoisesti (eli sopii todistajansa kanssa, että tule paikalle silloin ja silloin) tai kirjallisesti pyytää käräjäoikeutta kutsumaan tietyn henkilön paikalle.
Asia selvä tuon SAKARI-ohjelman suhteen syyttäjä-käräjäoikeus -akselilla.
Entä miten on syytetylle osoitetun haasteen laita?
Kuka allekirjoittaa, mikäli allekirjoitus tarvitaan, haasteen?
Tässä samassa tapauksessa ei ollut haasteessa allekirjoitusta.
Tämä allekirjoituksen puuttuminen saatettiin ylempien tahojen tietoon, jonka jälkeen tulleessa haasteessa oli toimistovirkailijan(merkonomi) allekirjoitus.
Onko allekirjoittamaton haaste laiton?
Kunnianloukkausrikokset ovat ns. asianomistajarikoksia, missä viranomaiset eivät toimi ellei asianomistaja vaadi teosta rangaistusta.
Jos asianomistaja poliisille tehdyssä tutkintapyynnössä on ilmoittanut rangaistusvaateensa, niin poliisi laatii tutkintapyynnöstä rikosilmoituksen ja aloittaaa esitutkinnan. Sen aikana jutun osalliset todistajineen kuulustellaan, jolloin asianomistaja voi toistaa rangaistusvaatimuksensa tai sen perua. Jos peruu, juttu päättyy siihen. Ellei, niin etenee syyttäjälle, joka harkitsee jatkot. Asianostajan ei tarvitse itse ketään haastaa ja hän voi perua juttunsa milloin vain.
Niin, tässä tapauksessa asianomistaja EI VAADI RANGAISTUSTA. Enemmänkin tarkoituksena on mahdollisesti saada tietty taho hiljaiseksi arkaluontoisessa asiassa.
Miksi sitten syyttäjä voi ajaa asiaa kun ei ole rangaistusvaatimusta?
Niin, ja poliisikuulustelupöytäkirjatkin ovat fyysisesti allekirjoittamattomia.
Mikäli asiakirja on elektronisesti allekirjoitettu, eikö siinä pitäisi olla silti maininta elektronisesta allekirjoituksesta? Esimerkkinä verotoimistosta puhelimitse tilattu verokortti, jossa lukee "tämä on ekirje verohallinnolta, siksi siinä ei ole verotoimiston leimaa" -luulisi saman pätevän oikeuslaitoksen tekemiin asiakirjoihin?
Henkimaailman juttuja tai sitten kaikkea ei ole kerrottu.
Jos poliisitutkintapöytäkirjoista puuttuu allekirjoitukset, niin se on muotovirhe ja pöytäkirja ei ole laillinen.
Jos taas kyseessä on sellainen asianomistajarikos, missä on useita asianomistajia ja useita epäiltyjä, saa syyttäjä nostaa syytteen sellaisiakin vastaan, jotka eivät ole rangaistusvaatimusta esittäneet, jos yksikin sen on esittänyt.
3 §
Jos asianomistaja on esittänyt syyttämispyynnön rikoksesta, josta virallinen syyttäjä ei saa nostaa syytettä ilman asianomistajan pyyntöä, ja useampia on epäiltyinä osallisuudesta rikokseen, syyttäjä saa nostaa syytteen niitäkin epäiltyjä vastaan, joita pyyntö ei koske
Karvasta todellisuutta. 2 asianomistajaa, yksi epäilty. Kumpikaan ei vaadi rangaistusta.