aborttia... mut raiskattiin kerran tulin tietysti raskaaks siitä mut ei käyny ees mielessä että noin... sainkin sitten keskenmenon...
en ikinä
tekis
81151
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Hyvä homma. Älä tee mitään tahtosi vastaista. Älä oleta kenenkään muunkaan tekevän.
***
mikä tätä maailmaa vaivaa.., kaikki raiskaajat saisi viedä roviolle... tunnen surua puolestasi en tiedä mitään pahempaa kun lapsen kuolema.. otan osaa koko sydämmeni pohjasta(=
ikinä tee aborttia, ihan kiva, mutta ketä se suoraan sanoen oikein kiinnostaa? Kukaan ei ole ole sinua raahamassa pakkoaborttiin - vaikka tietyt palstaprovoilijat niin antavatkin ymmärtää :DDD
sukkapuikon päälle vahingossa?
Olisi mielenkiintoista kuulla ne fiilikset mitkä sinulla oli kun sait kuulla olevasi raskaana raiskauksen jälkeen? Millainen oli henkinen prosessi?
Millä viikolla keskeytys tapahtui?
Mitkä oli fiilikset keskenmenon jälkeen?
en halunnu ajatella koko asiaa miten oli käyny, ja olin niinku koko juttua ei ois sattunu, sitten ku meni kesken tuli syyllinen olo kun olin tehny raskaita töitä, tuskin ois saanu ku raskaana... ihan alussa tuli pois joskus viikolla 8
olitko keskenmenosta enemmän suruissasi vai helpottunut? Epäilisin, että molempia tunteita kuitenkin tunsit?
Ajattelin vain siksi, että jälkikäteen mietit, ettet ollut kyennyt ajattelemaan pelkästään lapsen parasta. Mikä on minusta ihan ymmärrettävääkin tuollaisen kokemuksen jälkeen...
Uskotko, että olisit kyennyt rakastamaan lasta ehdoitta ja "unohtamaan", miten hän oli saanut alkunsa, eli ajattelemaan häntä vain omana lapsenasi, jonka eteen tekee kaiken mahdollisen?
Anteeksi, jos koet kysymykset liian henkilökohtaisiksi tai "väärinymmärretyiksi", mutta niin usein sinun tapauksesi kaltainen tilanne on täälläkin esimerkkinä, eikä kuitenkaan kukaan sitä kokematon voi osata sanoa, mitä varmasti tuntisi ja miten toimisi.
enemmän tais harmittaa, koska pari vuotta sen jälkeen päätin hommata yksin vauvan, kun silloin jäi tulematta.... tuskin olisin muistanut että sillä isäkin on, kun toisinaan tuntuu tämänkin vauvan kohdalla, että se on ainoastaan minun, joskus harvoin muistaa että onhan sillä isäkin jossain...