Vanhan purueristeisen talon yhteen ullakkohuoneeseen on kattoon ja seiniin vaihdettu villa sahanpurun tilalle, mutta varsinaista höyrysulkua ei ole vaan uusi rakenne esim. katossa on seuraava: paneli, ilmasulkupaperi, villa, runkoleijona, tuuletusrako ja vesikattu. Myös seinässa purun tilalle on laitettu villa ja päälle samainen ilmasulkupaperi ja kipsilevy. Tuuletusrakoa ei seinällä ole, paitsi se mitättömät vinolaudoituksen väliin jäävä raot.
Tuttu rakennusinsinööri sanoi, että ei ole huolta tämän yhden huoneen osalta. Onko eriäviä mielipiteitä? Kun nyt jouduin kattoa aukaisemaan yhdestä kohtaa, niin parissa vuodessa ei mihinkään rakenteen osiin ollut minkäänlaista merkkiä tummumisestä tai mistään muustä näkyvästä vauriosta.
Tuttu rakennusinsinööri sanoi, että ei ole huolta tämän yhden huoneen osalta. Onko eriäviä mielipiteitä? Kun nyt jouduin kattoa aukaisemaan yhdestä kohtaa, niin parissa vuodessa ei mihinkään rakenteen osiin ollut minkäänlaista merkkiä tummumisestä tai mistään muustä näkyvästä vauriosta.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Jos yläpohjan rakentaa noin niin sisäilman kosteus kulkee vapaasti rakenteen läpi ja talviaikaan se tiivistyy rakenteen kylmään pintaan. Mineraalivilla ei pidätä vettä joten sulettuaan se valahtaa vetenä takaisin paperin päälle. Vanhassa talossa yläkerta on aina ylipaineinen, mikä tehostaa ilmiötä ja tekee myös niistä seinistä ylipaineisia ja riskirakenteita. Pahinta kostuminen on kun ulkoilma on plussan puolella lähellä nollaa, jolloin jäätymistä ei tapahdu vaan rakenne on koko ajan märkä. Avaappa kattorakennetta syksyllä nollakelin tuntumassa niin näet mitä tapahtuu.
tuo ilmasulkupaperi estää kosteuden (suurin osa kosteudesta liikkuu ilmavirran mukana) siirtymisen ylöspäin. Puukuitulevy puolestaan hengittää sen vähäisen vesihöyryn joka paperin läpäisee edelleen... Villa toimii välissä hidasteena kylläkin, mutta rakenne on toimiva!
Voi toimia tai voi olla että ei. Ei ole yleispätevää neuvoa sanoi insinöörit mitä lystää.usein niideen jutuilla voi pyyhiä persettä. Sitä kun on nääs teoriaa ja käytäntöä ja monasti jälkimmäinen on utopiaa teoreetikoille.
Toisten virheitä tilkitenneenä ja kaikenkarvaista rakenustyötä nähneenä (ja tehneenä) en osta ensimmäistäkään remontoitua vanhaa taloa jos en ole sitä itse tehnyt tai muuten tiedä mitä siellä on tehty. Pommeja tai potentiaalisia suurin osa. Erityisesti hartiapankki rakentajat pitäisi sitoa puuhun remontin ensimmäiseksi vuodeksi suurinta intoa hillitsemään.
Periaatteessa rakenteesi on toimiva mutta mineraali villan kanssa parempi olisi muovi ja todennäköisesti tuuletus on riittämätöntä. Ja runkoleijona ei ole hyvä vesikaton alla jos siellä ei ole erillistä aluskatetta tai kondesoimatonta kattomateriaalia. Tekstisi ei kerro millaiset ilmaraot siellä on ja missä ja miten niiden ilmakulku on järjestetty.
Runkoleijona on n.5-6cm koolauksen päällä ja räystäänaluset on auki. Katon harjalle on myös tehty tuuletusräppänät talon molemiin päihin, jotta kosteus pääsee haihtumaan vintiltä pois. Ilma siis pääsee kiertämään. Katteena on huopa. Kaikkihan tuossa katossa on tuuletusraon korkeudesta eristepaksuuteen (27cm) myöten nykymääräysten mukaan puutteellistä, mutta ilmeisesti kohtuudella toimivaa kuitenkin?
Taivas tietä. Voi olla voi olla että ei. Kohde pitäisi nähdä ja funtsia paikan päällä. toteutustapa 0n usein tärkeää eikä aina se mitä sieltä teoriassa löytyy. 27 cm. on aika vähän. Ja sen rajallisen korkeuden vuoksi niitä epävarmoja ratkaisuja joudutaan tekemään. Siellä pitäisi olla suurinpiirtein. Vesikatto eli huopa,raakapontti,ilmarako 50-70mm -riippuen lappeen pituudesta ja räystäistä- läpilapetuuletuksella ja harjatuuletustunnelilla tai harjaventtiileillä (vuotoaltis)
Tuulisulku,lämmöneriste runko,ilmansulku/höyrynsulku,koolinki sisäkattopinnoite.
Sen lisäksi erityiskohteita on lappeen ja seinän yhtymäkohdat ja niiden ilmankierto järjestelyt erityisesti ja varsinkin jos käytetään ilmavaa eristystä kuten puhallusvillaa. Mineraalivillalla mallista riippumatta tuulisulku on tärkeä läpi alueen ja saumojen vaikkakin usein monet unohtaa sen joko huolimattomuuttaan tai kondenssiin vedoten.
Tässäpä täytyy pohtia tyytyykö nykyrakenteeseen vai aukooko seinät ja katon ja laittaa muovit paperin tilalle. Kuten jo mainitsin, niin kattoa jouduin käyttämään vasta auki ja ainakin aukaisukohdassa rakenteet oli kaikki pysyneet terveitä (remppa tehty kaksi vuotta sitten).
Kaksi vuotta on liian lyhyt aika rakenteen vaurioitumisen arvioimiseksi. Katsoitko rakenteesta edes niitä pintoja, mihin vauriot tulevat, eli tuulensuojalevyn alapintaa ja puurungon ylimpiä pintoja. Ei ne vauriot näy siellä sisäpaneloinnin alla, vaan sen rakenteen yläpinnassa ja lisäksi lähellä harjaa, eikä rakenteen alapäässä. Eikä ne kahden vuoden kuluessa välttämättä tulekaan näkyville. Osaatko edes tunnistaa alkavan vaurion sellaisen nähdessäsi? Epäilen suuresti! Tuossa rakenteessa on välttämätöntä olla höyrynsulku, usko jo viisaampiasi! Jos et usko niin pura koko kattorakenne sitten 10 vuoden päästä.
Kyllä se höyrynsulkumuovi tulisi olla siellä.
https://www.op.fi/op?cid=150592332
järkevä ihminen kysele näiltä hörhöiltä tällä palstalla asiallisesti mitään.
Odota se 10 vuotta ja raota kokeeksi vesikaton kautta epäilemääsi tilaa niin selviää miten asiat on.
Eihän se tule sen kalliimmaksi uusia nyt kaikki sisustus tai sitten 10 vuoden kuluttua uudistaa. Tiedän kuitenkin, että rakenteet ovat 10 vuoden kuluttua täysin virheettömiä.
Se vesimäärä joka kondensoituu rakenteisiin tulee kyllä haihtumalla ulos. Nämä idiootit eivät tajua mitään seinärakenteen sisällä olevan kastepisteen muodostumisesta ja sen haihtumisesta.
Pahin tilanne tulee ylipaineen purkautumisesta pienen alueen kautta ja tällöin huurtumista tapahtuu luvattoman paljon.
Hanki kunnollinen koneellinen ilmanvaihto ja säädätä se ammattilaisella niin asumismukavuus lisääntyy huomattavasti ja jätä tuollainen "vastatuuleen kuseminen" vähemmälle.
Edellinen kirjoittaja on oikeassa, älä usko häneen. Tuollaisia kommentteja voi esittää vain täydellisen tietämättömyyden luomalla loppumattomalla itsevarmuudella.
Terveisin nimimerkki: "parin tuhannen kuntotutkitun kohteen kokemuksen luoma syvä rintaääni"
miten kova jätkä olet pikku reppana.
Täällä on viitattu tekniikan tohtori Juhani Pirisen lausumaan. Voin vahvistaa, että hän pitää höyrynsulkumuovia välttämättömänä. Tämän hän on havainnut tutkittuaan pelkästään väitöskirjaansakin varten satoja hometaloja. Tässä yksi ote hänen monista artikkeleistaan: ”Väitetään, että höyrynsulkumuovi olisi homevaurioiden syynä. Höyrynsulku oikein käytettynä nimenomaan turvaa rakenteita. Höyrynsulku voi kyllä tehdä pullotalon, jossa ilma ei vaihdu. Tällainen tilanne pitää korjata huolehtimalla riittävästä ilmanvaihdosta.”
On se kumma, että noin kova ja fiksu jätkä ei ole päässyt edes vastaväittelijäksi hänen väitöskirjaansa.........
ja täällä on vuosikaudet todistettu, että nämä tutkijat ovat raportteineen täysiä luusereita jotka eivät tiedä mitään.
"parin tuhannen kuntotutkitun kohteen kokemuksen luoma syvä rintaääni"
Mene etsimään edes yksi kohde ja esitä täällä todiste siitä, kai 2000 tapauksessa löytyy esimerkki.
Esitän varmasti julkisen anteeksipyynnön, jos löytyy yksikin ko. rakenteen johdosta lahonnut vesikattorakenne. (ei kannata esittää vesivuotojen kohteita)
Minulla on vähän samantapainen ratkaisu alakerran seinissä.Rintamamiestalon purueristeet tiputettiin pois ulkoapäin ja tilalle laitettiin villa ja päälle runkovillalevy. Eli rakenne on sisältäpäin lukien seuraava seuraava: Ensopahvi, vaakalauta, pahvi, mineraalivilla 10 cm, runkovillalevy 5cm, ilmarako 2cm, ulkovuoraus. Tämä rakenne on toiminut viisitoista vuotta ilman ongelmia. Kyselin aikanaan monelta "asiantuntijalta" voiko näin tehdä ja vastausta ei tuntunut löytyvän eli omalla riskillä tein. Sinun tapauksessa eristekerros on huomattavasti paksumpi ja tuuletusrakoa ei kaikkialla ole, joten aika näyttää...