Lauantaina tuli oltua baarikierroksella. Piti olla fiksusti - kahdesta viimeisestä baarista en muista mitään. Miten tässä näin kävi...taas. Olo on huono vieläkin, armoton morkkis. Olis hienoa kun osais ottaa, mutta minä en sitä taida koskaan oppia. On viime aikoina tullut kovasti mietittyä juomistani. Viime viikko, ennen lauantaita, oli pitkään aikaan ensimmäinen ettei viikolla tullut tissuteltua ensimmäistäkään. Ja sitten mopo karkas. Tiedän että huomenna on jo parempi fiilis. Loppuviikosta sitten jo kylmä olut maistuisi. Näinhän se menee. Tuntuu vaan niin typerältä että pitää maksaa paljon rahaa siitä että on pönttö sekaisin, örveltää aivan ääliönä, ei muista mitään, saa arvuutella mitä on tehnyt ja sanonut, ja monta päivää voi huonosti. Kun ei se örveltäminen ole edes hauskaa. Ei enää.
raittiiksi?
mörkkis
10908
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Itttelläkin karkasi mopo pahemman kerran käsistä lauantaina vaikka vain parilla piti käydä. Eilen sitten loivennus kun oli niin karsea olo. Tänään huonot fiilikset, mulle tulee morkkis ryyppäämisestä vaikka en kännissä mitään töpeksikään, kun olen tarpeeksi juovuksissa, lähden baarista hissukseen kotiin. Niinpä, huomenna hymyilee elämä jälleen ja viikonloppua kohti kuivaa suuta taas..
täyteen,ennenkuin oivaltaa,ettei tuossa ole mitään järkeä,tai sitten jatkaa samaan tyyliin-
Henkinen puolihan se krapulassa pahempi juttu on kuin fyysinen. Ainakin mulla kun en usemman päivän putkia en ole vuosiin vetäny. Ei sitä tarvi edes törttöillä, krapulassa vaan sinänsä pikku jututkin voi tuntua isoilta. Hävettää ja mieli maassa.
krapulasta eli vierotusoireista, kun viina poistuu elimistöstä. Vaikuttaahan ryyppääminen ennenkaikkea pääkoppaan eikä vain maksaan..kummaa on, ettei viittis edes mennä ihmisten ilmoille kun tuntuu että jokainen kattoo veemäisesti.
Joo lopetin baareissa juoksemisen kun tuli örvellettyä ihan tuelta. Perjantai lauantai juopotellen ja sunnuntai vitutuksen ja morkkiksen vallassa kotona.
Siinä vaiheessa kun rupesi krapulat oleen sitä luokkaa ettei niitä kestänyt selvinpäin opin sen jaloin taidon millä parantaa tilannetta. Huh, en kestänyt krapulaa en sitten mitenkään. Kamalia olioja sunnuntaisin iltapäivästä(mörkö, peikko yms) ja opin että viinallahan ne peikot lähtee, lähtee, lähtee, lähtee....
Ei helvetti, rupesin pakoileen morkkista elikkä rupesin ryyppään yksin! Joo minusta tuli alkoholisti. Alkoholistiksi pääseminen vaati pitkää ja määrätietoista työtä. Vain kovasti harjoittelemalla pääse alkoholistiksi. Osalla meistä on geeneissä se "lahja" mutta pyytetöntä työtä se vaati, kunnon alkohlisti juo, juo, juo vaikka ei tee edes mieli. Itkee ja juo...
Sitten kun se seurustelu on pelkästään vai sinä ja pullo, niin ollaan sitten siellä alkoholismissa jo kohtalaisen syvällä. Vain helvetin kohtaminen totaalisen perkeleen nähtyä voi raitistua ilman hampaiden puristelua. Osaa arvostaa sitä ettei tarvitse pelätä, ei hävetä, eikä toivo kuolevansa...vaan toivoo että saa elää!!!
Millä konstilla pääsit ryyppäämisestä eroon?
Ihanko omalla tahdolla, vai tarvitsitko siihen jonkun instanssin apua?
Kovasti on täälläkin halu lopettaa juominen, kun vaan siihen pystyisi. Halua ainakin löytyy.
Niin, ei se käy sormia napsauttamalla. Jos tarkoitusperä lopettamiselle on näitä maanantaipäivän "lupauksia" niin se ei pitkälle kanna. Aika moni Holisti käy sen perinteisen kierroksen ennenkuin hokaa TOSISSAAN mistä on kyse.
Itse luopailin perheelle vuosikausia, että nyt lopetan. Itselle valehtelu ja itselle selittely on viina riippuvaisen selvitymis taaperrusta kun haetaan lupaa juoda.
En voi puhua kun omasta kokemuksesta, ja kun se kokemus oli se, että kännit ja krapulat oli sellaisia että aamulla piti juoda raakaa viinaa ensimmäisenä kurkusta niin ei siinä voi hyvin käydä.
Täydellinen itsetutkisely(peiliin katsominen, jos pystyy) MItä haluaa, mitä viina on antanut? OTTANUT?
Hain vertaistukea(ryhmää) ja aloitin olemaan itselle rehellinen ja tajusin että minun ei kannata juoda.
Keino taltuttaa se vähäinenkin juopottelun halu mitä joskus, hyvin harvoin tosin ilmenee on se että pysähdyn hetkeksi ja mietin viimistä känniä, lapsien pelokkaita ilmeitä, vaimon vapinaa...kaikkea sitä paskaa mitä se on vuosien aikana aiheuttanut. Hyi helvetti. Tänäänkään en juo!!
johtuvan siitä, että olisit alkoholisti?
kova ottamaan...känniääliö... ongelmajuoja...alkoholisti. Mihin lokeroon itseni laittaisin? Ongelmajuoja - kyllä. Alkoholisti? En tiedä. Varmasti monella tapaa kriteerit täyttävä. En niin huonossa jamassa kuin jotkut. Entä sitten? Eikö olisi fiksua viheltää peli poikki kun kuitenkin tuntuu että jollakin tapaa on mittansa jo täyteen saanut? Oli lokero mikä tahansa niin en mä näin voi enää. En mä halua tämmöstä.
kun hakeuduin AA:han. Ei oo tarvinnut juoda sen jälkeen.