avautumisvaihe

no, parilla päivällä heittää, muistan että oli yhtä lämmin päivä kuin tänään, istuskelin takakuistilla auringossa, vahdin esikoista hiekkalaatikolla ja puuskutin välillä :D se oli hyvä päivä :D Esikoista tehdessä supistukset alkoivat viideltä aamulla, katsoin aamusaippuasarjoja ja yritin mussuttaa aamiaista mutta kivulta ei maistunut. Huomattavasti helpompaa toisella kertaa sietää.

Suihku auttaa hienosti, lämpimän suihkun alle ja mahdollisimman kovalla paineella vettä alaselälle. Lämmin kauratyynyt tms. auttaa selän alla taivaallisesti, samaten kylpy jos amme löytyy. Siinä menee aika ihan mukavasti kellottaen supistusten kestoa, ei tarvitse yrittää erikseen kuluttaa aikaa :D ajatukset laukkaa tuhatta ja sataa muutenkin niin varmaan telkkariakaan ei tule paljoa katsottua :D

Sairaalassakaan ei juuri minulle ainakaan tullut tylsää, muutaman minuutin välein supisti joka tapauksessa niin mitään ei voinut oikein tehdäkään, jännittää vain seuraavaa, virnistellä typerästi miehelle... salissa oli tosin televisio, se oli auki ja hetken kerrallaan katsottiin (South Park!) mutta eipä siitä juuri mitään käteen jäänyt siltä jännitykseltä.

Onnea matkaan. Mene tuntemusten mukana. Sairaalakassiin kannattaa varmaan pakata kirja tai käsitöitä tms. synnytyksen Jälkeistä aikaa varten, jos se pikkumokoma nukkuukin koko ajan.

***

viime kesänä, ja avautumisvaihe nollasta kymppiin hurahti kahdessa tunnissa. Kivut olivat sitä luokkaa, etten voinut sairaalan ammeessa ollessani keskittyä mihinkään muuhun. Kun olisin tahtonut epiduraalin, olinkin jo auki ja pääsin ponnistamaan. Mies istui viereisessä salissa keinutuolissa ja nappaili ilokaasua... :-D ja toi välillä juotavaa tuskaiselle mammalle...

Hei, meillä esikoinen syntyi sen verran vauhdilla, ettei aikaa tarvinut kuluttaa kotona eikä sairaalassa. Koko avautumisvaihe kesti 2h 20 min ekasta supistuksesta siihen kun sai ruveta ponnistamaan.

ensin lapsivedet ja sitten soitto sairaalaan. Käskivät tulla heti ettei nykyään kannata jäädä suppareita odottaan.. 2h alkoi supistukset ja heti silleen että vei jalat alta.. heti synnytyssaliin 1h ilokaasulla pää ihan sekaisin (vielä huolehdin jossain välissä että kohta telkkarista loppuu ohjelmat :)) sitten epiduraalia... loppujenlopuksi sekään ei auttanut (sain 6 lisäannosta) ja todettiin että tarjontavirhe.. ei tule alakautta.. Siinä sitten leikkuriin ja sektio.. synnytyksen kestoksi kirjattiin 16 tuntia joista 14 oli ihan helvetillisiä kipuja... eli ei siinä hirveesti mietitty miten aika kuluu (oli muuten elämäni lyhyimmät 14 tuntia) ja siinä sitä sitten 2 päivää synnytyksen jälkeen jo kyseltiin milloin voidaan tehdä toinen vauva :D ei siis jäänyt huonoja kokemuksia (kiitos ilokaasun) nyt yritetään kuumeisesti toista enkä jaksa odottaa seuraavaa synnytystä.. kuulostaa varmaan ihan hullulta mutta mun mielestä synnytys oli hauskaa vaikka niin vaikea synnytys mulla olikin :D

sitten tosiaan kun ne kunnon supparit alkoi niin telkkaria ei enää huomannutkaan. keskittyi vain siihen supistukseen (mulla tuli 2 min välein minuutin kestäviä heti alusta) suppareiden välillä olis pystyny tanssimaan vaikka ripaskaa. Mulle kyllä sanottiin että kun vauva yritti tulla väärässä asennnossa että oikeasti supistukset kovenee mutta minulla olivat alusta saakka niin kovat kuin olisi pian ponnistamisen aika.

Hei vaan...
Mulla synnytyksestä kohta 5kk. Kaikki meni kohtalaisen hyvin. Kuuma suihku toimi erittäin hyvin kivun lievityksessä. Epiduraali tuli vähän liian myöhään. Ei voida laittaa vasta kun on 3cm auki. Kätilö Ei tarkastellu avautumista tarpeeksi useaan, odotimme sitä 3cm avautumista. Kun kipu kävi sietämättömäksi niin mies haki kätilön paikalle ja hups 5cm auki. Sitten odoteltiin lääkäriä. Kun viimein epiduraalia alettiin laittaa oli supistukset tosi kivuliaat. Liikkumatta pysyminen piikin aikana oli tosi vaikeaa. Eli jos olet epiduraalia miettinyt niin kannattaa vaatia sitä ajoissa. Mutta kaikinpuolin muuten kaunis muisto tämä synnytys oli. Ai niin ja kaurajyväpussi joka lämmitetään mikrossa oli kotona ennen lähtöa ehdoton!!! Luottavaisin mielin vaan synnyttämään, meidät on suunniteltu niin että siitä selviämme :)! Paljon positiivista energiaa toivon ja lähetän sinulle.

Itse olin joutunut tarkkailuun äitiyspolille vauvan syntymää edeltävänä päivänä. Synnytys käynnistyi puolenyön jälkeen. Itsellä auttoi suihkussa oleminen jonkun verran ja se, että olin koko ajan liikkeessä. Kieltämättä sitä oli aika puhki kun en pystynyt ollenkaan istumaan tai olemaan makuulla koko avautumisvaiheen aikana. Enpä juuri olisi pystynyt lehteenkään keskittymään jos sellaisia olisi ollut saatavilla...