6 Helsingin Uutiset | Sunnuntaina 15. huhtikuuta 2007 http://194.188.93.116/cgi-bin/mediaweb10?Newsp=heluut&Date=070415&Lang=fin&Depa=etusivu&Model=etusivu.html#
Lyhennelmä tekstistä:
Naiskeittäjä sai kaksi vuotta pienempää palkkaa kuin mieskeittäjä
"Tasa-arvovaltuutettu on todennut Helsingin kaupungin syyllistyneen palkkasyrjintään, kun kaupunki maksoi kahden vuoden ajan naiskeittäjälle
alempaa peruspalkkaa kuin samaa työtä tehneelle miehelle.
Tasa-arvovaltuutetun lausunto ja käräjäoikeudessa nostettu palkkasyrjintäkanne johtivat siihen, että kaupunki maksoi emäntä–keittäjälle hyvitystä epätasa-arvoisesta kohtelusta. Lisäksi emäntä-keittäjä sai 12 kuukauden palkan korvauksena siitä, että hänet oli myöhemmin laittomasti irtisanottu.
– Sopimukseen päästiin oikeuskäsittelyn aikana, kertoo Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyn työmarkkinalakimies. Tarnasen mukaan tasa-arvovaltuutetun
lausunto vahvistaa sen, mitä aiemminkin on tullut
esiin vastaavissa tapauksissa.
– Se, että työnantajalla ei ole varaa korottaa palkkaa ei voi olla peruste palkkasyrjinnälle.
Kaupungin selityksen mukaan palkkaerojen tasaamiseen varattujen järjestelyvarojen niukkuus sekä niiden suuntaaminen muille työntekijöille estivät palkan korjaamisen. Tasa-arvovaltuutetulle selitys ei kelvannut.
Keittäjä oli työskennellyt vuodesta 1989 alkaen emäntä-keittäjänä lounasruokalatoimintaa pyörittävässä keittiössä, jossa annettiin myös opetusta. Vuonna 2001 keittäjäksi palkattiin
mies paremmalla peruspalkalla. Palkkaero jatkui vuoden 2003 loppuun.
Keittäjä sai tietää epätasaarvoisesta palkkauksestaan työn vaativuuden arvioinnissa. Hän kääntyi tasa-arvovaltuutetun puoleen alkuvuodesta 2004.
Kaupunki esitti ensin, että mieskeittäjän työ oli vaativampaa. Tasa-arvovaltuutettu katsoi, että työtehtävät olivat suunnilleen samanarvoiset.
Toisena perusteluna kaupunki käytti sitä, että mies palkattiin vakanssille, jossa peruspalkka
oli korkeampi kuin emäntä-keittäjän peruspalkka.
Tasa-arvovaltuutetun mukaan mahdollisuus käyttää uusiin vakansseihin korkeampaa peruspalkkaa
ei ollut hyväksyttävä syy palkkaerolle tässä tapauksessa. Myöskään työpaikalla vuonna 2002 käyttöön otettu tehtävien vaativuuden arviointimenetelmä ja uusi palkkausjärjestelmä
ei voinut olla syynä, koska palkkaero oli syntynyt jo aiemmin.
Odottamatta palkkasyrjintäkiistan ratkaisua käräjäoikeudessa Helsingin kaupunki sanoi naiskeittäjän irti keväällä 2005. Naiskeittäjä oli kuitenkin ollut edellisenä vuonna Jytyn pääluottamusmies ja niin kutsutun jälkisuojan nojalla häntä ei voitu vielä irtisanoa laillisesti.
Lyhennelmä tekstistä:
Naiskeittäjä sai kaksi vuotta pienempää palkkaa kuin mieskeittäjä
"Tasa-arvovaltuutettu on todennut Helsingin kaupungin syyllistyneen palkkasyrjintään, kun kaupunki maksoi kahden vuoden ajan naiskeittäjälle
alempaa peruspalkkaa kuin samaa työtä tehneelle miehelle.
Tasa-arvovaltuutetun lausunto ja käräjäoikeudessa nostettu palkkasyrjintäkanne johtivat siihen, että kaupunki maksoi emäntä–keittäjälle hyvitystä epätasa-arvoisesta kohtelusta. Lisäksi emäntä-keittäjä sai 12 kuukauden palkan korvauksena siitä, että hänet oli myöhemmin laittomasti irtisanottu.
– Sopimukseen päästiin oikeuskäsittelyn aikana, kertoo Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyn työmarkkinalakimies. Tarnasen mukaan tasa-arvovaltuutetun
lausunto vahvistaa sen, mitä aiemminkin on tullut
esiin vastaavissa tapauksissa.
– Se, että työnantajalla ei ole varaa korottaa palkkaa ei voi olla peruste palkkasyrjinnälle.
Kaupungin selityksen mukaan palkkaerojen tasaamiseen varattujen järjestelyvarojen niukkuus sekä niiden suuntaaminen muille työntekijöille estivät palkan korjaamisen. Tasa-arvovaltuutetulle selitys ei kelvannut.
Keittäjä oli työskennellyt vuodesta 1989 alkaen emäntä-keittäjänä lounasruokalatoimintaa pyörittävässä keittiössä, jossa annettiin myös opetusta. Vuonna 2001 keittäjäksi palkattiin
mies paremmalla peruspalkalla. Palkkaero jatkui vuoden 2003 loppuun.
Keittäjä sai tietää epätasaarvoisesta palkkauksestaan työn vaativuuden arvioinnissa. Hän kääntyi tasa-arvovaltuutetun puoleen alkuvuodesta 2004.
Kaupunki esitti ensin, että mieskeittäjän työ oli vaativampaa. Tasa-arvovaltuutettu katsoi, että työtehtävät olivat suunnilleen samanarvoiset.
Toisena perusteluna kaupunki käytti sitä, että mies palkattiin vakanssille, jossa peruspalkka
oli korkeampi kuin emäntä-keittäjän peruspalkka.
Tasa-arvovaltuutetun mukaan mahdollisuus käyttää uusiin vakansseihin korkeampaa peruspalkkaa
ei ollut hyväksyttävä syy palkkaerolle tässä tapauksessa. Myöskään työpaikalla vuonna 2002 käyttöön otettu tehtävien vaativuuden arviointimenetelmä ja uusi palkkausjärjestelmä
ei voinut olla syynä, koska palkkaero oli syntynyt jo aiemmin.
Odottamatta palkkasyrjintäkiistan ratkaisua käräjäoikeudessa Helsingin kaupunki sanoi naiskeittäjän irti keväällä 2005. Naiskeittäjä oli kuitenkin ollut edellisenä vuonna Jytyn pääluottamusmies ja niin kutsutun jälkisuojan nojalla häntä ei voitu vielä irtisanoa laillisesti.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.