Gradu on nyt palautettu. Kuulemma kuukauden sisällä ohjaajien se pitäisi tarkistaa, mutta nyt on ruuhka-aika. Arvosanaksi tulee todennäköisesti hyvä, siinä ei ole mitään jännitettävää. Jostain syystä en kuitenkaan osaa huokaista helpotuksesta vaan se "jotain pitäisi tehdä" tunne on valtava.
Yritän keskittää energiani työnhakuun - näin kesän korvilla siinä riittää haastetta.
Energiaa kaikille gradujen ja lopputöiden parissa painiskeleville.
Yritän keskittää energiani työnhakuun - näin kesän korvilla siinä riittää haastetta.
Energiaa kaikille gradujen ja lopputöiden parissa painiskeleville.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kun on noin kova tekemisten tarve, niin mulla olis sulle kyllä paljon hommaa! Koulujuttuja myöten.. Palkkaa ei kuitenkaan ihmeemmin kyllä voi maksella..
Ilmottele jos kiinnostaa!!
Näin on, palautin työn ohjaajalle ja työ sisällöltään ok. Loppufiilaus kuitenkin puuttuu ja luulen "ressin" helpottavan vasta kun työ on kansien välissä ja paperit taskussa. On tätä koulua jo sen verran kauan tahkottukkin että kesä se vasta vapauden tunteen tuo.
Sama fiilis täällä. Olen tosin menossa vasta sidotuttamaan omaani huomenna, mutta kuitenkin. Tieto siitä, että gradu menee läpi on sanoin kuvaamaton! Vihdoin se pilkun ja pisteen viilaaminen päättyy ja ressi helpottaa! Ihana nauttia keväästä ja kesästä ilman opintoahdistusta!!!! OU JEE, nyt vaan aurinko täysille ja kaikki kukat kukkimaan:-))
Tsemppiä niille, jotka vielä tappelevat omien lopputöidensä parissa!!! Kyllä se siitä, ennemmin tai myöhemmin:-)
Vauhtisokeus tuossa vaiheessa on sitä luokkaa, ettei tahtia kannattaisi hidastaa. Nyt pontevasti työtä hakemaan. Tuo puhti tuntuu ja näkyy (olen itse palkannut muutamia työntekijöitä ja tiedän miten tuo innokkuus tarttuu :-) ).
Samalla jokin toimekas harrastus. Ja kesäyliopistoon opiskelemaan vaikka kieliä tai muuta vastaavaa.
Ja Onnea tulevan valmistumisen johdosta. Muistan edelleen ne hetket: Gradun kiikuttaminen sidottavaksi, arvioinnin odottaminen, tiedekuntaneuvoston hyväksynnän odotus, laitoksen ilmapiirin haisteleminen "viimeistä kertaa" jne. Ikimuistettavia "pieniä hetkiä".
Nyt olen itse suunnittelemassa jatko-opiskeluja. Ja opiskelukihinä on kova!