Niin, olen lukenut että kognitiivisella terapialla on saatu aikaan varsin hyviä tuloksia paniikkihäiriön hoidon suhteen.
Semmosia kysymyksiä herää, että tuleeko siitä mitään merkintää potilastietoihin, sekä mitä se käytännössä maksaa? Mitä se maksaa yksityisellä ja mitä se maksaa jos hoitaa sen terveyskeskuksen tjmv. julkisen terveydenhuollon kautta?
Kiitos!
Semmosia kysymyksiä herää, että tuleeko siitä mitään merkintää potilastietoihin, sekä mitä se käytännössä maksaa? Mitä se maksaa yksityisellä ja mitä se maksaa jos hoitaa sen terveyskeskuksen tjmv. julkisen terveydenhuollon kautta?
Kiitos!
Vastaukset 4
Vanhimmat
terapiassa, 70 euroa/45 minsaa jää maksettavakseni, en ole hakenut enkä haekaan KELA:lta tukea.
Julkisella hinta on todella alhainen. (joillekin maksuton).
Potilastietoihin?! En oikein tiedä mitä tarkoitit. Terapeuttini ottaa vastaan kotinsa yht.vastaanotolla, minun tietojani ainakaan minnekään sen kummosemmin lähetetä, toki saan yhteenvedon itselleni.
Jos taas menee julkiselle puolelle esim. Mielenterv.toimistoon, niin ilman muuta se näkyy terv.tiedoissa.
Vaiikka ne tulevat terveystietoihin. Ei niitä kukaan ulkopuolinen pääse näkemään.
Ja sitä varmemmin saa jatkossa apua kun nähdään että vaiva on jatkunut pidempään ja hoitaja näkee mitä lääkitystä on käyttänyt.
Tätä asiaa on turha yrittää salailla, ei siitä ole kuin haittaa??
Ja siksi yleistä tämä nykyään on ettei enää tule leimatuksi. Yleisin sairaus Suomessa. Julkkikset kirjoittavat avoimesti jos niillä on tämäntyyppinen ongelma. (onneksi)
Asian kanssa ei kannata jäädä yksin, pahentaa vain vaivoja. Kannattaa hakeutua terveydenhoitajan/lääkärin pakeille. Ehdottomasti.
Itse söin 17 vuotta lääkkeitä. Nyt olen ollut ilman lääkitystä jo yhdeksän kuukautta!!
Olen käynyt kerran viikossa vertaistukiryhmässä, kuntoutus "intervalli" jaksoilla jne,
Minulla on kuin uusi elämä. Vapaa, rentoutunut ja virikkeitä täynnä.
Hyvää kevättä kaikille.
"Ja sitä varmemmin saa jatkossa apua kun nähdään että vaiva on jatkunut pidempään ja hoitaja näkee mitä lääkitystä on käyttänyt. "
mikä ihmeen hoitaja? Itse en ole eläissäni kääntynyt minkään hoitajan puoleen, kyllä se hoitpuoli kuuluu psykiatrille ja terapeutille. Hoitaja ei ole kumpikaan.
Ja kyllä sitä apua saa vaikkeivat ne aiemmat tiedot missään kirjoissa ja kansissa olisikaan.
Ja kannattaa kääntyä psykiatrin puoleen, terv.hoitajan koulutus kun ei oikein riitä tälläisissä asioissa, esim. RR:n hän voi mitata, antaa rokotukset sun muut, mutta minä henk.kohtaisesti ainakin hoidan asiani asiantuntijan/asiantuntijoiden kanssa, en hoitajien.
Paniikkihäiriö EI muuten ole yleisin psyykensauraus maassamme, eikä yleisin muutoinkaan..."Yleisin sairaus Suomessa" Kyllä ne ovat vallan muut sairaudet jotka johtavat tilastoja.
Mukavaa että voit hyvin ja olet saanut avun, hyvää kevättä vain sinullekin.
(luulo ei ole tiedon väärti, eli joissakin viestiesi ns. fakta-asioissa aikamoisia erheitä..)
Kävin vastaavassa terapiassa kolme vuotta, enkä käyttänyt lääkkeitä paniikkioireisiin. Se oli aika vaikea tie, mutten vain pidä lääkkeistä noin yleensä ja koin paniikkioireiden kertovan elämäntavoistani ja minusta tärkeitä asioita. Saan niitä yhä,mutta hyvin lievinä ja osaan jo ennakoida koska niitä on odotettavissa.
Minulle tärkeintä oli käsittää paniikkioireista niinkin yksinkertainen asia kuin että se on rinnastettavissa migreenin kaltaiseen oireiluun stressissä, uupumuksessa ja muissa elämisen vaikeissa tilanteissa. Loppujen lopuksi tämän tiedon sain uupumukseen erikoistuneelta lääkäriltä ja melkein nauroin hirtehisesti kolmen vuoden terapiassa roikkumisen jälkeen.
Mutta tietojasi ei yksityiseltä levitellä mihinkään ja kuten tiedät Suomessa on vaitiolovelvollisuus viranomaisilla, joten vain sinä voit antaa luvan tietojesi välittämiseen eteenpäin. Se kysytään joka kerta, jos tarvetta yhteistyöhön on ja olet antanut alunperin kiellon jakaa tietoa eteenpäin.
Saitpa terapiaan tukea Kelalta tai onnistuisit pääsemään MTT:lle, niin potilastietosi ovat salassa pidettäviä.