Moi. Olen kohta 16-vuotta täyttänyt tyttö ja minulla on bulimia. Bulimia minulla oli ensimmäistä kertaa viime vuonna kesällä, kun mielessä pyöri että haluaisin laihtua kauniiksi esim. kesärantoja varten. Pääsin bulimiasta kuukauden jälkeen eroon kun olin laihtunut 12 kg ja tajusin että jos vielä jatkan niin siinä ollaan jo aika vaarallisella asteella, lähellä anoreksiaa. Olen normaalipainoinen, paitsi paino on alkanut nyt laskea(167,5cm/63kg). Pidän itseäni läskinä enkä kestä katsoa itseäni peilistä. Kaverini ovat kauniita luuviuluja ja haluaisin olla heidän kaltaisensa. Bulimiani alkoi kuukausi sitten uudestaan kun olin ystäväni synttäreillä ja hän tunki ruokaa naamani eteen koko ajan ja minä ahmin ne sitten suuhuni. Kävellessäni kotiin työnsin sormet vain kurkkuun ja oksensin kaiken ulos. Ei olo siitä tietenkään parantunut mutta ajattelin että laihdun sillä tavalla.
Aina kun näen kavereitani näen tavoitteeni heissä. Haluan laihtua nätiksi että minustakin tykättäisiin yhtä paljon. Kaverini tietävät että minulla on bulimia ja he sanovat että jos en lopeta niin kuolen siihen. Totta se on sitten kun alan näyttää luuviululta niinkuin he ovat. Liikun nykyään myös tosi paljon ja syön pari kertaa päivässä ja vaikka niin vähän syönkin niin oksennan senkin ulos. Kaverit ovat uhanneet soittaa jonnekkin mistä saisin apua mutta käsken heitä pitämään päänsä kiinni, asia ei kuulu heille. Sitten itken yöllä itseni uneen kun ajattelen että olen typerä kun poden bulimiaa ja laihdutan mutta silti teen sitä. En halua kuolla bulimiaan mutta en saa sitä lopetettuakaan. Olen luvannut lopettaa monta kertaa mutta joka päivä on oksettava olo ja on koulussakin tunnin aikana pakko poistua vessaan oksentamaan.
Haluaisin lopettaa mutta en onnistu siinä yksin.
Ystäväni, tai no entinen ystäväni, lopetti kaveruussuhteemme bulimiani takia koska sanoin etten pysty lopettamaan. Tarvitsen tukea enkä kaveruuden lopettamista! Sanoin hänelle niin mutta hän sanoi että bulimia tai kaverit eikä puhunut mulle enää sen jälkeen.
Miten pystyn lopettamaan? En halua kertoa äidilleni tai kellekään muullekaan. Kaverit ovat ainoita jotka tietävät bulimiastani. Haluan selvitä yksin, en halua ammattiapua.
Aina kun näen kavereitani näen tavoitteeni heissä. Haluan laihtua nätiksi että minustakin tykättäisiin yhtä paljon. Kaverini tietävät että minulla on bulimia ja he sanovat että jos en lopeta niin kuolen siihen. Totta se on sitten kun alan näyttää luuviululta niinkuin he ovat. Liikun nykyään myös tosi paljon ja syön pari kertaa päivässä ja vaikka niin vähän syönkin niin oksennan senkin ulos. Kaverit ovat uhanneet soittaa jonnekkin mistä saisin apua mutta käsken heitä pitämään päänsä kiinni, asia ei kuulu heille. Sitten itken yöllä itseni uneen kun ajattelen että olen typerä kun poden bulimiaa ja laihdutan mutta silti teen sitä. En halua kuolla bulimiaan mutta en saa sitä lopetettuakaan. Olen luvannut lopettaa monta kertaa mutta joka päivä on oksettava olo ja on koulussakin tunnin aikana pakko poistua vessaan oksentamaan.
Haluaisin lopettaa mutta en onnistu siinä yksin.
Ystäväni, tai no entinen ystäväni, lopetti kaveruussuhteemme bulimiani takia koska sanoin etten pysty lopettamaan. Tarvitsen tukea enkä kaveruuden lopettamista! Sanoin hänelle niin mutta hän sanoi että bulimia tai kaverit eikä puhunut mulle enää sen jälkeen.
Miten pystyn lopettamaan? En halua kertoa äidilleni tai kellekään muullekaan. Kaverit ovat ainoita jotka tietävät bulimiastani. Haluan selvitä yksin, en halua ammattiapua.
Vastaukset 3
Vanhimmat
voi että! kuulostaapa tutulle osittain. mul on joku syämishäiriö kanssa... en vaan haluu sanoo tota sanaa... tuntuu niin uskomattomalta.
sama tunne minullakin. ei vaan voi lopettaa, vaikka kuinka itselleen lupaa.
L O P E T A! TEHDÄÄN PALVELUS ITSELLEMME JA MUILLE!
ja kun lopetetaan ;) ei tarvii pyytää muilta apuu!
ja sitäpaitsi, et ole yhtään läski! oisinpa mäkin sun mitoissa,,,,aahh
mutta kkuuules, ÄLÄ OKSENNA!
maailma tarvitsee meitä vaikka oltas minkä kokosii tahansa! ihan sama! ollaan tällasii vaan kuin nyt!
LOPETETAAN YHESSÄ!
Kiitos, tuo antoi paljon voimia jaksaa. :) Yritän parhaani ja lopettaminen on nyt tavoitteena kyllä. Toivottavasti onnistun.
Kyl ihan takuulla onnistut :) Nyt vaan hymy hyyleen ja asenne et täältä tullaan elämä, ilman oksenteluu, ilman sitä kauheeta yrjäämistä ja hajuu siitä!
oo chic ja lopeta