Sosiaalisen ryhmän mielipide ja painostus vaikuttaa niin, että monet miehet eivät ole kiinnostuneita lihavista naisista. Varsinkin nuoriin miehiin (alle 30v) vaikuttaa yleinen mielipide melko rankasti. Kysymyksessä ei ole sellainen, että tyyppiä ruvetaan kiusaamaan ja haukkumaan, jos nähdään hänet läskin muijan kanssa, vaikka toki niinkin voi käydä, vaan ennemmin sellainen alitajuinen kilpailu. Halutaan omistaa jotain mitä kuvitellaan kaikkien muidenkin tavoittelevan. Televisiossa ja lehdissä hehkutetaan milloin mitäkin Hollywood-julkkista, joten on helppo kuvitella, että tavoitelluin nainen on sellainen, joka eniten muistuttaa näitä tähtösiä. Vallalla on myös käsitys, että ulkonäkö on naisen tärkein ominaisuus. Kukaan ei halua erota massasta. Jokainen haluaisi olla se "coolein" jätkä, lauman johtaja, mutta loppujen lopuksi ei ole ketään, joka johtaa ja näyttää mallia. Media ohjaa mielipiteitä, koska haluttavin asia, ihminen tai tuote ei olekaan automaattisesti se mikä olisi oman maun mukainen, vaan se mikä on halutuin ryhmän keskuudessa. Ja kun jokainen ajattelee näin, halutuimmaksi asiaksi nousee se, mille on annettu mediassa eniten arvoa. Kysymyksessä voi olla naisen ulkonäkö, trendivaate tai uusi huippukallis kännykkä. Kun ajattelee vaikka vaatteita, niin kuinka usein onkaan ollut "pakko" saada joku vaate, mikä 5 vuoden kuluttua näyttää naurettavalta ja kauhealta.
Jos mies, joka on asunut koko ikänsä autiolla saarella, tapaisi kaksi naista, joista toinen olisi lihava, en usko että hän automaattisesti pitäisi laihempaa viehättävämpänä (tai toisinpäin).
En oikeasti usko, että suurin osa miehistä oikeasti inhoaa lihavia naisia kuten tällä palstalla usein väitetään. Olen sitä mieltä, että ilman laihuutta ihannoivaa kulttuuriamme useimmat miehet kiinnittäisivät naisen painoon tuskin lainkaan huomiota. Tietenkin silti haluttavin olisi jokaisen omasta mielestä kaunis ja seksikäs nainen, mutta minkälainen se olisi - sitä on mahdoton sanoa. Kenties henkisillä ominaisuuksilla olisi enemmän painoarvoa kuin fyysisillä. Lihavuus on ollut aikoinaan muotia niin kuin laihuus on nyt, täytyy vain toivoa, että seuraavat muodin oikut eivät mene vielä epäterveellisempään suuntaan. Olen varma, että silloin kun lihavat naiset olivat haluttuja, laihat kanssasisaret joutuivat kärsimään samanlaista syrjintää kuin lihavat tänä päivänä. 100 vuoden päästä se voi olla vaikka pitkät vs. lyhyet.
Osa miehistä ei kulje virran mukana, ja näin ollen myös lihavat naiset voivat löytää puolison. Monesti ajatellaan, että näissä miehissä on jotain vikaa, ruma ulkonäkö, tms. minkä takia he joutuvat tyytymään lihavaan naiseen. Voihan sellaisiakin tapauksia olla, mutta suurin osa on kuitenkin niitä, jotka syystä tai toisesta eivät aikoinaan (koulussa tms.) liittyneet näihin "kilpaileviin uroksiin", eivätkä näin ollen koe tärkeäksi seurata trendejä. Varmaan lähemmäs puolet miehistä päätyvät loppujen lopuksi näiden ulkopuolisten joukkoon, löytävät elämänsä rakkauden muun kuin ulkonäön perusteella, ja elävät elämänsä onnellisina, jne... (sitä normaalia elämää..) Ne jotka eivät löydä "itseään" jatkavat sen parhaimman näköisen muijan tavoittelua, ja ovat juuri niitä, jotka pettävät ja jättävät sitten kun se beibe saakin raskauden mukana lisäkiloja ja rupsahtaa. He eivät voi olla ikinä tyytyväisiä mihinkään. Aina on olemassa joku parempi.
Ironista on se, että näitä "cooleja" jätkiä tavoittelevat ne vastaavanlaiset muijat, ja voisi sanoa, että molemmat saavat ansionsa mukaan loppujen lopuksi. Paitsi että ei se ole heidän vikansa, se on tämä rahan ja vallan ympärille rakentunut maailma, joka ei tule muuttumaan niin kauan kuin on olemassa.
Jos mies, joka on asunut koko ikänsä autiolla saarella, tapaisi kaksi naista, joista toinen olisi lihava, en usko että hän automaattisesti pitäisi laihempaa viehättävämpänä (tai toisinpäin).
En oikeasti usko, että suurin osa miehistä oikeasti inhoaa lihavia naisia kuten tällä palstalla usein väitetään. Olen sitä mieltä, että ilman laihuutta ihannoivaa kulttuuriamme useimmat miehet kiinnittäisivät naisen painoon tuskin lainkaan huomiota. Tietenkin silti haluttavin olisi jokaisen omasta mielestä kaunis ja seksikäs nainen, mutta minkälainen se olisi - sitä on mahdoton sanoa. Kenties henkisillä ominaisuuksilla olisi enemmän painoarvoa kuin fyysisillä. Lihavuus on ollut aikoinaan muotia niin kuin laihuus on nyt, täytyy vain toivoa, että seuraavat muodin oikut eivät mene vielä epäterveellisempään suuntaan. Olen varma, että silloin kun lihavat naiset olivat haluttuja, laihat kanssasisaret joutuivat kärsimään samanlaista syrjintää kuin lihavat tänä päivänä. 100 vuoden päästä se voi olla vaikka pitkät vs. lyhyet.
Osa miehistä ei kulje virran mukana, ja näin ollen myös lihavat naiset voivat löytää puolison. Monesti ajatellaan, että näissä miehissä on jotain vikaa, ruma ulkonäkö, tms. minkä takia he joutuvat tyytymään lihavaan naiseen. Voihan sellaisiakin tapauksia olla, mutta suurin osa on kuitenkin niitä, jotka syystä tai toisesta eivät aikoinaan (koulussa tms.) liittyneet näihin "kilpaileviin uroksiin", eivätkä näin ollen koe tärkeäksi seurata trendejä. Varmaan lähemmäs puolet miehistä päätyvät loppujen lopuksi näiden ulkopuolisten joukkoon, löytävät elämänsä rakkauden muun kuin ulkonäön perusteella, ja elävät elämänsä onnellisina, jne... (sitä normaalia elämää..) Ne jotka eivät löydä "itseään" jatkavat sen parhaimman näköisen muijan tavoittelua, ja ovat juuri niitä, jotka pettävät ja jättävät sitten kun se beibe saakin raskauden mukana lisäkiloja ja rupsahtaa. He eivät voi olla ikinä tyytyväisiä mihinkään. Aina on olemassa joku parempi.
Ironista on se, että näitä "cooleja" jätkiä tavoittelevat ne vastaavanlaiset muijat, ja voisi sanoa, että molemmat saavat ansionsa mukaan loppujen lopuksi. Paitsi että ei se ole heidän vikansa, se on tämä rahan ja vallan ympärille rakentunut maailma, joka ei tule muuttumaan niin kauan kuin on olemassa.
Vastaukset 25
Vanhimmat
elämälle.Mitä väliä mitä muut ajattelevat,tai mitä lehdissä,ja telkkarissa näytetään.Sellaisia leikeltyjä muovinaamoja,ja silikonilla jokapaikasta topattuja.Eiköhän se ihminen kuitenkin ole tärkein ?
Kertakaikkiaan fiksu kirjoitus. Olen ihan samaa mieltä, että nykyään medialla on valtava vaikutus ihmisten valintoihin monissa muissakin asioissa kuin miehen/vaimon valinnassa. Ja mikä "hupaisinta", yleensä emme sitä edes huomaa, että vaatimukset tulevat jostain muualta kuin omien korvien välistä.
Mainonta osataan tehdä niin ovelasti, että se on välillä kuin aivopesua, ja me ihmiset kuljemme sokeina sen perässä, mitä kulloinkin pidetään tavoittelemisen arvoisina. Tänään yhtä, huomenna toista. Juuri esim. käännyköissä huomaa sen, että aina, kun uusia malleja tulee, joissa on suunnilleen mukana kaikki muut varusteet, paitsi kolme huonetta keittiö, on puhelin vaihdettava.
Kun miettii esim. tavallisen tallaajan puhelimen tarvetta, niin mikä se on? Minulle se soittamista ja soittojen vastaanottojen varten, mutta monelle se on jonkunlainen status. Niin kuin hieno auto, kaunis nainen/komea mies jne.
Meistä on tullut trendipellejä, joita mainostajat juoksuttavat näkymättömän narun päässä paiksta toiseen, eikä siinä jätetä paljon valinnanvaraa ihmisen omalle ajattelulle.
Ei media toimi missään tyhjiössä. Media ja kulttuurimme heijastelee juuri sitä yksilöiden pään sisältöä.
Koska me (yksittäiset ihmiset) ihannoimme terveen, urheilullisen näköistä hoikkaa vartaloa, niin toki se on mediassa, mainonnassa, elokuvateollisuudessa ym. näkyvillä.
Miksi joku abstrakti taho (ketkä?, mitkä?) alkaisi tyrkyttää meille jotain täysin ihanteisiimme sopimatonta.
Älykkyystasosta täällä tosiaan kyllä kertoo, että tällaista epäloogista sepustusta ylistetään "fiksuksi" kirjoitukseksi.
Meidät opetetaan ihannoimaan median kautta tiettyjä asioita sen vuoksi, että se on taloudellisesti erittäin kannattavaa. Ihminen opetetaan median ja markkinoinnin kautta ajattelemaan etteihän kelpaa jos hän ei käytä tiettyjä tuotteita, meikkaa, pukeudu tietyllä tavalla, aja säärikarvojaan, ole laiha ym tämä lista on loputon.. ja kaikki sen vuoksi että tällä tehdään valtavasti rahaa. Jos me olisimme kaikki tyytyväisiä itseemme jäisi moni palvelu ja tavara ostamatta. Tämän vuoksi onkin tärkeää, että markkinoinnnissa pidetään kiinni "ihanteista" joita on vaikea tavoittaa. Jos olet jonkin ihanteen saavuttanut on varmasti monia mitä et vielä ole, ja tämä ihmisen epävarmuus ja halu olla parempi ja parempi myy. Nykyajan ihminen on niin hyvin aivopesty, että hänen on oikeasti vaikea nähdä se mikä on oma mielipide ja mikä on annettua ja täysin opetettua. Markkinointi luo ihmiselle lisää ja lisää tarpeita, joita hän epätoivoisesti yrittää tyydyttää ostamalla ja kuluttamalla ja näin ihminen kuvittelee saavuttavansa oman elämänsä onnen.
Laihuus on muodissa, siksi se on tavoitelluinta. Lihavuus taas ei ole muodissa, silloin jeesuksen aikaan lihavuutta pidettiin varakkuutena. Nykyään ihmiset palvovat hoikkkia, se on ihmisen onnellisuuden esikuvana, tai ainakin niin väitetään. Oma siskoni on melko tukeva, kun taas itse olen hoikka. En ole koskaan huomannut hänen välittävän siitä, hänellä on mies ja lapsi, ja he ovat onnellinen perhe. Itse seurustelen, en ole koskaan ollut naimisissa, minulla ei ole lapsia, muuta kuin koirani. Molemmat ovat tyytyväisiä elämäänsä enkä ole koskaan kuullut hänen valittavan mistään. Nykyihmiset ovat pinnallisia, kaikki määräytyy ulkonäön perusteella, mikään muu asia ei ole niin tärkeä. Minulle itselleni on ihan sama mitä sontaa ihmiset tuputtavat täällä niin läskit kuin hoikatkin. Jokainen saa päättää mitä elämällänsä tekee, ei tarvitse olla lihava ja kärsiä, ei tarvitse olla myöskään alipainoinen ja kärsiä. Kiitos tästä upeasta viestistä, osaat tuoda mielipiteesi hyvin esille, asiallisesti.
Onpas taas kekeistty merkillinen näkökulma tähänkin asiaan. Että niinkuin trendit vaikuttavat siihen minkä näköinen nainen näyttää kauniilta.
Kyllä se tulee ihan ihmisen sisältä se tunne mikä näyttää kauniilta ja mikä ei. Kaupallisuus seuraa erittäin tarkasti ihmisten tarpeita, ja jos lihavat (tai vaikkapa vanhukset tai vammaiset) olisivat miellyttäviä silmälle, niin niitä käytettäisiin silloin mainoksissa yms.
Ettekä te lihavat voi millään katsoa totuutta silimmn, ja hyväksyä se että hoikat vartalot kiinnostavat miehiä paaaaljon enemmän kuin ihraa hyllyvät ruhot.
Tätä esteettistä puolta ei sitten pidä sotkea siihen millä perustein esim. puoliso valitaan, siihen vaikuttaa mmutkin tekijät kuin ulkonäkö. Mutta on aivan turha väittää etteiko hoikka, kurvikas nainen olisi ilo silmälle, ja lihava ruho ei sitä ole.
Ruhon perusteellako sitä yhteiselämää luodaan? Jos se silmänilo on tärkein niin johan suurin osa joutuisi elään yksin. Rakkaus saa rumankin näyttään kauniilta ja silmä tottuu kaikkeen. Omaa elämääni en ainakaan perusta miesten miellyttämiseen. Miellytän vain itseeni. Ihan samantekevää miltä näytän kenenkin silmissä.
Ensimmäiseksi haluan ihan ääneen ihmetellä tätä median ja ihmisten erottelua! Haluaisin tietää, minkä median takana eivät ihmiset ole. Mediahan vain heijastaa tämän ajan henkeä ja ihmisten näkemyksiä.
"Olen sitä mieltä, että ilman laihuutta ihannoivaa kulttuuriamme useimmat miehet kiinnittäisivät naisen painoon tuskin lainkaan huomiota."
Ja taas kulttuuri toimii tietysti aivan itsekseen ilman ihmisiä? Mehän tämän kulttuurin olemme luoneet; miehet sekä naiset.
Ylipäätään olen ihmetellyt tätä lihavien sorsimisesta valittamista. Meidän kulttuurimme ei sorsi lihavia eikä puolestaan suosi laihoja. Ja niin kuin nykyaikana aina vedotaan mallimaailmaan, haluaisin kysyä: jos kerran lihavat ihmiset eivät koe toisen henkilön painoa merkittävänä asiana, miksi he koko ajan valittavat mallien laihuudesta. Lihavilla on ilmeisesti (ainakin tämän palstan perusteella) hieman kieroutunut maailmankuva; läskit ja muu maailma.
...selittämässä asioita itselleen parhain päin mutta ah niin valheelliseksi.
On vaarallista elää itse rakennetussa valheellisessa lumemaailmassa. Kun koko ajan uskottelee asioiden olevan toisin kuin ne oikeasti ovat, ja kaikki ulkopäin tulevat signaalit kertovat ihan muuta kuin on itselleen uskotellut, ja koko ajan pitää kieltää ne ja keksiä uusia valheita itselleen selittämään tapahtumat itselleen parhain päin niin että tukevat höpöhöpö-toeriaasi, ei se ole terveellistä. Siinä lihavan ja ruman pää sekoaa, sen lisäksi hän vielä sairastuu psyykkisesti.
Herätkää todellisuuteen, voitte silloin pajon paremmin.
Viisas ei kaikkee singnaalia ota vastaan vaan valikoi sieltä itselle sopivat. Lihavana ja rumana olen sairastunut psyykkisesti varmaankin mutta haittaako sinua jotenkin? Pahimmat sekopäät ovat yleensä laihoja, mitä olen nähnyt.
Ottamatta muuten kantaa tekstiin, yksi vahvasti ihmisen käyttäytymistä ohjaava tekijä on sukupuolivietti. Seksin harrastaminen on huomattavasti enemmän kivaa ja vähemmän vaikeaa puurtamista sopusuhtaisen kumppanin kanssa.
Tuskin olen ainoa mies jolla on ollut vaikeuksia ylettää "perille" lihavan naisen kanssa, vaikka ihan keskikokoisella työkalulla ollaan liikenteessä. Vastaavasti yleisessä suihkutilassa jos vertailee vehkeitä, näkee aika suoraan miten vartta katoaa läskikerrosten alle ylipainoisilla miehillä = ei taas hyvä.
Tämä siis ihan puhtaasti käytännön näkökulmasta katsottuna. Joillekin ne henkiset ominaisuudet merkkaavat enemmän, ja mikäs siinä. Toisaalta - miksi normaalipainoinen ei voisi olla ihan yhtä mukava ja kultainen?
Hyviä pointteja kaikilta. Siihen haluaisin lähinnä puuttua, kun monet sanovat että hoikka vartalo miellyttää silmää enemmän. Se on ihan totta. Eikä pelkästään miesten, vaan myös naistenkin silmää. Halutaan hoikka, lihaksikas mies itselle, ja muiden naisten vartaloissa ihaillaan nimenomaan hoikkuutta. Omaa peilikuvaa arvostellaan ankarasti ellei se täytä noita yleisiä kriteerejä ihan pilkulleen. En missään nimessä kiellä että asia on näin! Ajatukseni oli miettiä mistä tämä johtuu.
Se johtuu siitä minkälaisia asioita liitetään hoikkuuteen ja lihavuuteen ja minkälaisia mielikuvia niistä syntyy. Lihavuus yhdistettiin aikoinaan varakkuuteen ja (joskin virheellisesti) hedelmällisyyteen, jotka olivat siihen aikaan hyvin tavoiteltuja asioita (kuten ainakin varakkuus on myös nykyään). Asia, joka ei siis millään tavalla liittynyt ulkonäköön tai kauneuteen sai aikaan naisihanteen joka oli voimassa pitkään. Saattaa olla, että sitä edistivät kaunistautumiseen liittyvät rahalla ostettavat tuotteet, kuten hienot vaatteet, korut, ym. Useimmat lihavat olivat rikkaita, ja heillä oli varaa ostaa kauniita tavaroita. Myöskin on luultavaa, että lihavat ihmiset saivat runsaasta ravinnostaan enemmän vitamiineja, ja heidän hiuksensa, ihonsa ja hampaansa olivat paremmassa kunnossa, heillä oli parempi näkö, vähemmän sairauksia ja heidän elinikänsä oli pitempi kuin aliravituilla köyhillä. Myös koulutus ja sivistys oli pelkästään rikkaiden ulottuvilla. Lihavaa naista pidettiin statussymbolina, joka kertoi, että isännällä on rahaa. Ihmisten mielissä lihavuudesta tuli esteettisesti hyvän näköistä ja seksuaalisesti puoleensavetävää, koska siihen liitettiin mielihyvää tuottavia ajatuksia. Vielä 1900-luvun alkupuolella laihuutta pidettiin rumana ja epänaisellisena. Entisaikojen mainonta oli hyvin samanlaista kuin nykyään: http://www.kuopiomail.fi/pics/suomenkuvalehti1927.gif
Nykyään hoikkuus liitetään hyvään kuntoon, terveyteen, itsekuriin ja moniin muihin tavoiteltuihin ominaisuuksiin. Mainosten kautta hoikat naiset yhdistetään hienoihin autoihin, muodikkaisiin vaatteisiin, ja kaikkeen muuhun kalliiseen ja ylelliseen. Hoikat naiset nähdään älykkäinä, tehokkaina ja arvostettuina televisiossa ja elokuvissa. Miljoonia ansaitsevat näyttelijät ja laulajat ovat hoikkia naisia (tai lihaksikkaita miehiä). Rasva on pahaa ja kamalaa. Rasvaa ei saa olla ravinnossa eikä ihmisessä. Aivan samoin kuin ennen vanhaan, myöskin nykyään yhdistetään halutut asiat ja esineet tiettyyn vartalotyyppiin, ja perimmäinen halu on menestyä paremmin kuin naapuri.
Tätä ketjua ennen olevassa "Miten huomauttaa hienotunteisesti"-keskustelussa on seuraavanlainen viesti: (toivottavasti ei haittaa että lainaan)
"Nainen on ja
Kirjoittanut: hoikkakin vielä 17.4.2007 klo 11.23
Enpä kauan häntä katselisi, jos harrastukseksi muodostuisi ylensyönti ja paino nousisi enemmän kuin kymmenen kiloa. Mikään ei ehkäise seksihaluja niin tehokkaasti kuin ihrainen vatsa, selkäsilavat, tukkireidet ja talitakamus...
Suoraa puhetta vaan kehiin ja vaimo vaihtoon, jos ei laihdu. Kaveritkin jo naureskelevat selän takana, vaikkeivät edessä kehtaa."
Viestin kirjoittajan mielestä kymmenen kilon ylipaino aiheuttaisi hänen tyttöystävälleen / vaimolleen "ihraisen vatsan, selkäsilavat, tukkireidet ja talitakamuksen". Mielikuva on varsin iljettävä, kuin joku laardista ja siannahkasta koottu hirviö. Kymmenen kilon ylipaino ei ole kovin paljon, ja tässä tapauksessa kirjoittaja ilmeisesti tarkoitti, että hänen naisensa on hoikka, eli kymmenen kiloa painavampanakin hän saattaa olla normaalipainon sisällä. Jos esim. 55kg nainen lihoaa 65-kiloiseksi, se tarkoittaa lähinnä että lantio ja peppu pyöristyy, rinnat kasvavat hiukan, vatsaan tulee pehmeyttä niin että kylkiluut eivät näy, ja kyynärpäiden ja muiden nivelten kuhmurat pyöristyvät. Hänestä ei missään tapauksessa tule isoa läskikasaa, eikä hänen ulkoinen tai sisäinen kauneutensa häviä mihinkään. Viimeinen lause on minusta hyvin kuvaava. Kavereiden naureskelu on kuolemaakin kauheampi kohtalo. Ja tämä kirjoittaja itse olisi todennäköisesti ensimmäisenä naureskelemassa jonkun toisen kaverin ylipainoista tyttöystävää...
Toinen mielenkiintoinen kommentti oli se, että kulttuuria ei ole ilman ihmistä. Tämäkin on tietysti aivan totta. Ihminen tuottaa kulttuurin, median ja mainokset, mutta ketkä ihmiset sen loppujen lopuksi pääsevät tekemään? Hyvin hyvin pieni osa ihmisistä pääsee vaikuttamaan siihen. Vaateteollisuudella on iso rooli. Se haluaa myydä pienikokoisia vaatteita, koska niihin kuluu vähemmän kangasta, mikä säästää tietysti paljon. Yksi maailman ensimmäisistä huippumalleista oli Twiggy, joka tuli kuuluisaksi 60-luvulla erilaisen tyylinsä ansiosta. Hän oli 16-vuotias, isosilmäinen ja laiha kuin tikku (=twig). En usko, että hän lainkaan vastasi tuon ajan kauneusihannetta, vaan saavutti suosionsa enemmänkin erikoisen ulkonäkönsä ansiosta ja olemalla osa uutta mod-tyyliä. 60-luvulla The Beatles oli suosittu, ja sen myötä koko Iso-Britannia oli populaarikulttuurin keskipiste. Kaikki englantilainen oli muotia. Muodin ei ole tarkoitus olla kaunista, sen tehtävä on aiheuttaa polemiikkia, kapinaa ja myydä mielikuvia. Muoti on särmikästä ja perinteistä poikkeavaa. Muoti ei ole sitä, että tehdään galluppi missä kysellään ihmisten mielipiteitä, ja sen perusteella tuotetaan jotain mikä miellyttää suurinta osaa. Kaikkien uusien tv-ohjelmien, mainosten ja kulutustuotteiden (ym.) on lähtökohtaisesti tarkoitus olla edelläkävijöitä, jotka saavat tällaiset tavalliset pulliaiset seuraamaan johtajaa... En todellakaan ihmettelisi, jos tulevaisuudessa muotia olisi leikata korvat pois päästä tai jotain muuta yhtä kamalaa!
Onhan tietysti ihmisiä jotka eivät seuraa muotia. Vai onko? Jos joku ei halua ostaa lökäpöksyhiphophousuja vaan pitää jalassaan tavalliset farkut, hän ei ehkä seuraa juuri tämän hetken muotia, mutta farkutkin ovat olleet suurinta huutoa joskus.. Kaikki mitä ympärillämme näemme ja mitä kaupoissa on, on jonkunlaisen muodin tuotosta. En osaa selvemmin selittää, mutta toivottavasti tajusitte jotain tästä sekamelskasta. Olenkin yhtäkkiä huomannut, että tämä aihe kiinnostaa minua melkoisesti. :)
Lihavuus kenties yhdistettiin ennen eloonjäämistarpeeseen, siis varakkuuden kautta nähtiin eloonjäämismahdollisuudet paremmiksi. Eloonjäämisvietin vaikuttaessa kaikki muut tarpeet jäävät toisarvoiseksi, jopa ruma noita-akka olisi silloin ollut kelvollinen puolisoksi, jos se olisi ollut keino jäädä eloon.
Näin se lienee nykyisinkin, kauniita köyhiä naisia myydään rikkaille vanhoille miehille. Kaupan syntyessä molempien tarpeet tulevat tyydytettyä: nainen pääsee höyryävien lihapatojen ääreen ja vanha äijä pääsee jyntimään nuorta kaunista naista.
Esteettisyystarpeen rinnastaminen eloonjäämistarpeeseen on täysin epäkuranttia, tarpeet painivat ihan eri sarjassa.
Silloin kun perustarpeet on tyydytetty (kuten nykyään verrattuna menneisiin aikoihin) ihminen voi keskittyä ylempien tasojen tarpeiden, mm. itsensä toteuttamisen tarpeiden tyydyttämiseen. Sanoisinpa että valinnat esteettisyyden perusteella kuuluvat hierarkiassa aika korkealle. Hyvinä aikoin ns. turhatkin tarpeet nousevat merkittävään asemaan.
Maslowin malli ei todellakaan ole täydellinen, mutta silti se selittää aika hyvin tarpeiden keskinäisiä suhteita.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Maslow'n_tarvehierarkia
Tämä on mm. hyvin sanottu:
"Maslow'n mallia käytetään hyväksi muun muassa kaupan ja markkinoinnin suuntaamisessa. Esimerkiksi statusesineitä ei kannata suunnata kohderyhmille, joilla ensimmäisissä tasoissa on puutteita."
Hoikkavartinen nainen voidaan tässä yhteydessä käsittää tällaisena "statusesineenä". Se täyttää tarpeen johon lihava nainen ei pysty.
Tuo Maslowin teoria pitää varmasti hyvin paikkansa, mutta ei minusta selitä mitenkään kauneusihanteiden muuttumista eri paikkojen ja aikakausien välillä. Esim. 1600-luvulla yhteiskunnallisesti hyvässä asemassa olevan naisen piti olla rehevä ja lihava, mutta 1800-luvulla aatelisten kauneusihanne oli riutuva, kalpea, laiha ja pienirintainen nainen vastakohtana pulskalle ja päivettyneelle maalaistytölle. Siitä olen kyllä samaa mieltä, että köyhissä oloissa eläneet tuskin olivat kiinnostuneita ensisijaisesti jostain niinkin triviaalista kuin sen hetken kauneusihanteista. Käsittääkseni muoti ja kauneus ovatkin aina olleet varakkaiden ihmisten "harrastus". Nykyään hyvinvointi on ainakin länsimaissa jokaiselle turvattu, joten muotikin ylettää vaikutusvaltansa koko kansan keskuuteen.
Ja se on se, että tuon mukaan miehet ovat hoikkia ja naiset läskejä. Kun fakta on se, että miehet ovat ylipainoisempia kuin naiset. Päteekö tämä tekstisi siis kaikkiin miehiin vai ainoastaan normaalipainoisiin miehiin?
Niin... Oikeastaan ajattelin ihan kaikkia ihmisiä, lihavia ja laihoja, miehiä ja naisia. Kyllä minusta nykyinen kauneusihanne vaikuttaa kaikkiin jotka sille ovat alttiita. Ehkä usein unohdetaan, että naisten mielipide saattaa olla vielä radikaalimpi kuin miesten. Naiset tavallaan rakentavat sen arvoasteikon, ja tekevät selväksi kuka on kaunein ja paras heidän keskuudessaan, ja miehet jahtaavat sitten niitä suosituimpia. Lihavakin nainen on tämän hoikkuutta ylistävän kulttuurin uhri, eikä näin ollen itsekään pidä lihavasta vartalosta, ja siten tavallaan sensuroi itsensä pois kilpailusta.
Juuri hiljattain oli jossain tv-ohjelmassa juttua siitä, että lihavat naiset ovat huonommin palkattuja kuin hoikat, ja asiantuntija oli sitä mieltä että iso syy saattaa olla juuri se, että lihavat naiset eivät hae niitä paremmin palkattuja työpaikkoja koska pitävät itseään huonompina kuin muita, tai kenties pelkäävät sitä torjumista niin paljon. Tutkimuksen mukaan itsensä työllistävät lihavat naiset (yrittäjät tms.) ansaitsivat taas melko paljon enemmän kuin hoikat samassa tilanteessa.
mutta sanoisin, että inho ihraa kohtaan on täysin aitoa eikä perustu mihinkään "yleiseen mielipiteeseen".
Lihavaan muijaan tyytyminen johtuu siitä, että mies on luuseri. Meidän menestyneiden miesten joukossa yhdelläkään ei ole lihavaa puolisoa. Uskon, että useimmat hankkiutuisivat hyvin nopeasti eroon naisesta, joka paisuttaisi itsensä olennaisesti alkumitoista liiton aikana.
Naset eivät ole niin tarkkoja miehen bodyn suhteen, hieman vatsakkaat ovat ihan samalla viivalla kuin sixpack-vatsaisetkin kunhan muuta asiat ovat kohdallaan.
"Meidän menestyneiden miesten joukossa yhdelläkään ei ole lihavaa puolisoa. Uskon, että useimmat hankkiutuisivat hyvin nopeasti eroon naisesta, joka paisuttaisi itsensä olennaisesti alkumitoista liiton aikana."
Tämä mielestäni tukee juuri sitä olettamusta, että teidän 'menestyneiden miesten' ryhmässänne on tärkeää omistaa kaikki samat teidän ryhmässänne arvostetut asiat olivat ne sitten oman maun mukaisia tai ei. Minkälainen ihminen hankkiutuisi eroon rakastamastaan naisesta jos tämä paisuttaisi itsensä lihavaksi, ellei sitten alunperinkin ole valinnut puolisoa vain tekemään vaikutuksen työkavereihin? Se kuulostaa samalta kuin jos sanoisi hankkiutuvansa eroon autosta sitten kun siihen tulee vaurioita, mikä auton tapauksessa olisi ihan perusteltua, mutta rakkaasta läheisestä ihmisestä puhuttaessa ei. Olen varma, että aiempina vuosisatoina oli vastaavia kusipäitä, jotka hankkiutuivat eroon vaimoista jotka laihtuivat liikaa. Ihminen ei siis ole muuttunut, ainoastaan muoti.
pyöri lihavuus-palstalla valehtelemassa.
Mieheni on 29-vuotiaana itse perustamansa keskisuuren it-firman toimitusjohtaja, bisnes kansainvälistyy ja hänet palkattiin juuri konsultiksi. Katsoisin, että hän on aika menestyvä.
Mies ei juossut karkuun, vaikka aineenvaihduntahäiriöön liittyen painoni nousi 20 kg. Kyllä se paino joskus lähtee, kunhan saadaan diagnoosit ja lääkitykset kohdalleen.
Itse olen nähnyt pikemmin päinvastaista ilmiötä sukupuoleen liittyen: miehet ovat naisten ulkonäköä kohtaan hyvinkin suvaitsevaisia. Onkohan tuttavapiireissämme jokin oleellinen ero?
ihan hoikka, niin eihän tuo 20 kg nyt vielä maailmaa kaada. Esim 55 kilosesta 75 kilokseksi, et välttämättä vaikuta edes lihavalta
Varmaaan tassä tarkoitetaan nyt lihomista tyyliin: alku 55, erotilanne 110-ääretön.
Lähtötilanteeni oli 53 kg ja nyt 73. Vaikutan kyllä lihavalta, koska olen lyhyt kuin hobitti ;) Tosi outoa, että kukaan voisi lihoa noin paljon kuin sinä esimerkissäsi sanot. Jos kyse olisi esim. ahmimishäiriöstä, niin johan se tuo suhteeseen muitakin ongelmia.
Miehelläni riittää kyllä sympatiaa minua kohtaan, varsinkin kun hän tietää hyvin, että paino ei johdu mistään "porsastelu-elintavoista" (anteeksi ruma ilmaus).
Mä olen kyllä ihan samoilla linjoilla sun ka siitä että juuri se mitä 'ihannoidaan, pidetään coolina' saa ihmiset käyttäytymään jopa vastoin omia oikeita mielialojaan..
Kun mun mielestä ihminen on pelkästään ihminen, ei laiha tai lihava tai keskikokoinen tai pieni tai suuri tms. vaan yksilöllinen omia aivojaan käyttävä ainutlaatuinen ihminen.
En tiedä, mä kuulun varmaan ns.erilaisiin ihmisiin mielipiteineni koska en koskaan esim. halua muotivaatteita, vaikka olen nainen (!), en ajattele ihmisten ulkonäön peruusteella mitään, muodostan mielipiteeni hänestä vasta kun olen oppinut tuntemaan hänen aatteitaan ja luonnettaan syvemmin, ja tietysti se menee toisinpäinkin, en oleta ihmisen minun seuraani kaihtavan tai tulevan liki ulkonäköni perusteella, se on aivan samantekevää, no se että oletan jokaisen luonnollisesti pitävän itsensä tähden puhtaudestaan huolta, paitsi jos saan selville ettei se jostain kunnon syystä (?), tarkoitan vammaisuutta, vanhuutta, välinpitämättömyyttä olosuhteista johtuen, esim. alkoholismi, masentuneisuus jne. kiinnosta niin okei ymmärrän sen ja silti en käännä hänelle selkääni, hänhän on ainutlaatuinen yksilö jokatapauksessa.
En ymmärrä mitä ihmeen tekemistä ulkonäöllä voi olla sitten kun ihmisen oppii tuntemaan ja vaikka rakastuu, hänhän on kaikkesi, sä haluat suojata häntä, elää hänen kanssaan, olettaisin...mutta kun se ei nykyaikana mene noin vaan on ihmisiä jotka hakevat myös muiden hyväksyntää puolisolleen tai seurusteukumppanilleen.
On se käsittämätöntä oikeasti, ihminen ei uskalla olla oma itsensä ja se on tämä elämä kuitenkin pikavierailu maapallolla joten kannattaisi suvaita toisiamme ja antaa esim. tämän palstan ongelmien saada asiallisia vastaanottoja, eikä puuttua epäolennaiseen...ja itsestäni sen verran ettei nyt kukaan ala urputtamaan, vaikka jos ei parempaa tekemistä ole niin okei, olen laihtunut montakymmentä kiloa ja nyt olen hieman pyöristynyt siitä mutta olen mielestäni ihan OK , ja sitä en kysy keneltäkään muulta kuin itseltäni, olisitte ihmiset onnellisia tämän päivän, ehkäpä se huomenna menee jo luonnostaan ;)
et kyllä melko paljon näkee nuoria pareja joissa on hoikka mies mutta nainen on lihava(kamala sana,anteeksi)mutta eipä oo sattunu pareja joissa ois lihava mies(taas,anteeksi)ja hoikka/laiha nainen.Siispä näyttää siltä että naiset ovat pinnallisia ja hakevat sitä upeaa urhoa,miehille kelpaa "tavallinenkin" nainen.
Olen tavannut puolet ja puolet, eli lihava mies ja hoikka nainen on aivan yhtä yleinen.
Oliskohan kaljalla osuutta?