aikomuksena on hakea yliopistoon enkä ole lukenut yhtään. en edes aloittanut. turhauttaa ajatella että en kuitenkaan pääse. tiedän että 80 % hakijoista on lukenut kuukausia,ehkä vuosia. minä en yhtään. TIEDÄN etten voi päästä enää sisään (oma vika). mutten halua jättää hakemattakaan. olen piettänyt yhden välivuoden ja näyttää käyvän niin että pidän toisenkin. MIKSI on niin vaikea päästä kouluun? miksi?? olen laiska ja saamaton. koskaan en ole lukenut. aina on menty lukematta läpi ja nyt pitäisi sitten oikeasti panostaa. hankala enää ku on tottunu niin rentoon menoon ja laiskotteluun. ärsyttää!!!
olenkohan yksin ongelmani kanssa?
ristiriitainen tilanne...tietää ettei pääse enää sisään muttei toista vuottakaan jaksaisi tyhjänpanttina olla. ikävää.
olenkohan yksin ongelmani kanssa?
ristiriitainen tilanne...tietää ettei pääse enää sisään muttei toista vuottakaan jaksaisi tyhjänpanttina olla. ikävää.
Vastaukset 9
Vanhimmat
aika tuttuja on tuntemukset kyllä. tosin sillä erolla, että olen juuri tänä keväänä päättänyt lukion. ennakkotehtäviä olisi pitänyt tehdä jo vaikka kuinka, mutta enpä ole edes aloittanut. ja maanantaina pitäs olla valmiina. jes! ":)"
kirjotuksetkin meni niin että PITI lukea vaikka kuinka, mutta jotenkin siinä vaan kävi niin että itseasiassa en muuta kuin vähän raottanut kirjaa ja siinä se. meni sitten yo:t siihen malliin.
välivuoden tulen tässä pitämään kanssa, sillä ei ole sitten minkäänlaista opiskelumotivaatiota. tuntuu jopa että näin kirjotusten jälkeen olen alkanut vihaamaan kaikkea opiskeluun liittyvää. katkeruuden kun se jätti...
no toivon mukaan tästä jotenkin selvitään, mutta olen 100% varma että en sinne pääse minne nyt haen.
Täällä on kuule kohtalotoveri, ja varmasti niitä on paljon lisää. Ahistaa, kun oisin voinut aloittaa lukemisen jo tammikuussa, mutta nyt huhtikuussa en oo vieläkään sitä kunnolla aloittanut..On vaan niin vaikee aloittaa, oon kai vaan niin laiska. Ja siihen vielä päälle paineet, että nyt pitäisi jonnekin kouluun päästä kun onhan tässä ollut kokonainen välivuosi ollut aikaa valmistautua...
Tsemppiä, on tässä kuitenkin vielä pari kk hyvää aikaa lukea, ainakin yrittää :) Ja nyt semmoinen asenne, että pääset sisään niin varmasti pääset!!
En tiedä että mihin olet hakemassa, mutta jos et tänä vuonna pääse yliopistoon niin kannattaa varmaan valita ensi vuonna helpompi hakukohde.
Esim. jos tekniset alat kiinnostaa, niin lappeenrantaan on monille linjoille tosi helppo päästä. Samoin jokaisella alalla löytyy yleensä linja joistakin pienemmistä yliopistoista, kuten joensuusta, vaasasta, kuopiosta tai lapin yliopistosta. Näihin voi olla paljon helpompaa päästä ja voit vuoden tai parin jälkeen halutessasi vaihtaa sitten siihen alkuperäiseen hakukohteeseen!
Tarkoituksena ei siis ollut väheksyä "maaseutuyliopistoja", vaan antaa ihan käytännön neuvo hakemiseen.
Niin ja välivuoden aikanahan voi lukea avoimessa yliopistossa niitä kursseja, niin saa opintoja vähän etenemään jo ennen niiden varsinaista alkamista!
Ei kaikki oikeesti lue kuukausitolkulla (saati sitten vuositolkulla - hyvin harvat).. Totta kai toiset pelottelee sillä taktisesti että ovat muka lukeneet AJATUKSEN KANSSA kuukausia.. Tärkeintähän on että paneudut asiaan kunnolla, ei kaikki tarvi siihen kuukausia.
Tsemppiä!!! :)
sen verran, että suosittelisin sinua miettimään seuraavia asioita:
1) miksi haluat opiskelemaan yliopistoon ja miksi erityisesti valitsemaasi alaa?
2) mikäli (ja jokseenkin todennäköisesti näin on) joudut viettämään toisen välivuoden, onko mahdollista opiskella ko. oppiainetta avoimessa yliopistossa?
3) millainen on opiskelutekniikkasi ylipäätään?
Sen verran sanoisin, että opiskelupaikkaa ei tule ilmaiseksi. Kukaan muu ei voi lukea pääsykokeisiin puolestasi. Hyvät perselihakset palkitaan :) Itseäni helpotti aikoinaan ajatus siitä, että 2-3kk täysipäiväiselle lukemiselle ja jonkinlaiselle "sosiaaliselle eristäytymiselle" on pieni hinta unelmien opiskelupaikasta. Sitä paitsi jos et jaksa lukea pääsykokeisiin, et kyllä jaksa lukea yliopistossakaan. Pääsykokeista se lukeminen vasta alkaakin - tosin paineet on pienemmät, kun on tiedossa uusinnat, mutta silti on itse luettava ne tuskalliset tuhannet sivut tenttiin. Itse pääsykokeissa hyvä lukusuunnitelma auttaa, samoin motivoivana tekijänä voi toimia valmennuskurssi (pakko kiriä kun näkee, miten muut edistyy). Loppujen lopuksi kaikki on kuitenkin kiinni siitä, miten motivoitunut ja hyvin olet lukenut pääsykokeisiin.
terv. tohtoriopiskelija yliopistolta
Meitä on sitten useampi. Hakea olisi tarkoitus ja kirja on vasta selattu kerran läpi ja kuvat katseltu. Mielenkiinnon kohteet vaihtuvat viikottain eikä tällä hetkellä suoraansanottuna kiinnosta tippaakaan mikään. Yo kirjoitukset meni vielä kunnialla mutta nyt on masennus iskenyt kun tuntuu että kaikki tietävät minne hakevat ja itselläni tökkii pahemman kerran. Varasuunnitelmakin katosi taivaan tuuliin kun missasin amk-haun totaalisesti. Ilmeisesti on välivuosi edessä ja sen aikana pitäisi keksiä mitä tekisi elämällä. Valtiotieteellinen, kauppakorkea, oikeustieteellinen... kaikki tuntuvat teoriassa hyviltä vaihtoehdoilta, mutta... Valtiotieteilijöille ei ole töitä, pätkääkään ei kiinnosta joku markkinointi ja vielä vähemmän joku lakisanasto. Päin mäntyjä siis menee
Jos menee välivuodeksi, niin sitten menee. Ei se välivuosi mikään painajainen ole, vaan mulle se oli ainakin ihan hyvä juttu. Pääsipähän matkustelemaan ja tekemään kaikkea muuta kivaa, ennenkuin alottaa opiskelut. Nyt haen miljoonaan paikkaan, jotta johonkin pääsisin edes. Itse haen enssijasesti lääkikseen, mutta olen kyllä tajunnut jo, että sinne mulla ei ole tänä vuonna mitään asiaa, ei vaan ole auennut tarpeeksi nopeasti ne asiat, eikä ole ollut riittävästi motivaatiota. Mutta entäs sitten? Haen sitte ens vuonna uudestaan jos huvittaa. Lukiossa on paha tapa opettaa oppilaille, että koko elämä on pilalla, jos ei heti kirjotusten jälkeen saa unelmiensa opiskelupaikkaa. Ja näinhän se asia ei todellakaan ole!
Naisten eliniän on arvioitu nousevan jopa 95-vuoteen, miesten 90-vuoteen. Eiköhän siinä ehdi puuhastella ihan riittävästi, vaikka vuosi pari ei menis niinkuin on suunnitellut.
Mullakin on kauhee ahdistus ja olen satavarma etten pääse sinne mihin haen. Ei tee yhtään mieli tarttua kirjaan, kun tuntuu niin turhalta. Onneksi oon sen nyt kuitenkin pari kertaa kokonaan lukenu pari artikkelia useemminki, mutta toivoa ei ole. aikakin loppuu kesken, vaikka joka päivä olen yrittäny lukea, en kuitenkaan tarpeeksi, ymmärrän vasta nyttenb ja on myöhästä. Tuntuu vaan niin turhalta odottaa vielä vuos sitä että unelmat toteutuu kun kuitenkin tietää mitä tahtoo.