Tämä on tarina jota te jatkatte. Eli, älä kysy että milloin tuo jatkuu vaan JATKA ITSE!!! hihiii! =)
**************************************************
Oli viimeinen tunti. Kellot soi ulos. Meille se tarkoitti kotiinmenoaikaa. Vihdoin päästiin koulusta. Rääkkäyksen valtakunnasta. Mutta vielä piti käydä Läksy Klubissa. Se oli sellainen paikka jonne kaikkien pitää mennä joilla on läksyt unohdettu monta kertaa. Valitettavasti minä olin yksi niistä. Siellä kaikkia auttoi Ulla Kiukkumaa. Kaikki kutsuu häntä sillä nimellä, koska hän mäkättää joka asiasta. Minä en ole mikään sitäpaitsi mikään nörtti, vaan en jaksa lukee kokeisiin jne.
Kun olin päässyt Ulla Kiukkumaan kynsistä menin kotia päin.
**************************************************
Oli viimeinen tunti. Kellot soi ulos. Meille se tarkoitti kotiinmenoaikaa. Vihdoin päästiin koulusta. Rääkkäyksen valtakunnasta. Mutta vielä piti käydä Läksy Klubissa. Se oli sellainen paikka jonne kaikkien pitää mennä joilla on läksyt unohdettu monta kertaa. Valitettavasti minä olin yksi niistä. Siellä kaikkia auttoi Ulla Kiukkumaa. Kaikki kutsuu häntä sillä nimellä, koska hän mäkättää joka asiasta. Minä en ole mikään sitäpaitsi mikään nörtti, vaan en jaksa lukee kokeisiin jne.
Kun olin päässyt Ulla Kiukkumaan kynsistä menin kotia päin.
Vastaukset 3
Vanhimmat
MINÄ JATKAN TÄTÄ TE ETTE SITTENKÄÄN!!!!!!
**************************************************
Oli hiljasta. Ajelin skeittilaudan kanssa kotia päin. Ajattelin istathaa penkille miettimään asioita. Mitein miten voisin elää samanlaista kouluelämää kuin kaikki muut? Kaikki osaa kaikkea ja minä tarvitsen jokikisessä tehtävässä melkein apua...Elämä ei hymyile minulle koulunpuolella. Tuuli puhalsi lämpimästi kauniilla kesäilmalla. Onneksi on enään 2 viikkoa koulua ja matikat on jo melkein laskettu.
Siinä vielä vähänaikaan mietiskellessäni viereeni istahti poika skeittilauta kainalossa. "Saakos istua?" Sanoi poika ihana hymy kasvoillaan. "Joo, saa", Vastasin ujona. Poika istathi penkille. "Noo, onkos kaunis päivä?" Kysyi poika haluten keskustella. "Ihan mukava, mutta pilvet vielä pois ja kaikki ois hyvin", Sanoin ja hymyilin. "Ai niin, Mun nimi on muuten Sami", sanoi poika ja virnisti. "Mia", vastasin iloisena. Sami ysyi: "Harrastatko sinäkin skeittailua?" "Joo, mä oonkin meijän luokan ainoa tyttö joka skeittailee. Se vaan on niin kivaa", Vastasin. "Mun pitää muuten mennä nyt kun mulla on vaikeuksia koulussa ja pitäis yrittää ymmärtää vähän tehtäviä", Sanoin nopeesti. "Joo, ymmärrän", sanoi Sami. Siinä sitten vaihdoimme kännykkänumeroitamme.
Vihdoin kotona! Otin päiväkirjan esiin ja aloin kirjoittaa. Kerroin siinä Samista ja hänen ihanasta hymystään. Yhtäkkiä Kännykkäni soi. Sami soitti. Kiljaisin onnesta ja vastasin.
"Sami täs.", Sanoi Sami puhelimeen ihan kuin oltaisiin kavereita. "No, mo-moi.", Vastasin ujona. "Mä muuten voisin tulla auttamaan sinua niissä kotitehtävissäsi. Jos se vaan käy sinulle?" Kysyi Sami. "Kyllä sinä voit.", Sanoin ja lisäsin: "Tiedätkö sinä missä minä asun?"
Kerroin Samille missä asun ja 1 2 3! Sami pimpotti ovikelloa. Menin aukaisemaan oven. Ilahduin kun näin Samin hymyilevän. Se on niin ihana hymy! Mietin. Sami tuli kanssani yläkertaan ja neuvoi minua äidinkielessä ja matematiikassa. Ymmärsin oikein hyvin kun katsoin Samin nappisilmiä hänen selittäessä. Minusta alkoi tuntua että kyllä matematiikka alkaa tuntua helpolta. Ja tietenkin äidinkielikin!
Kun olimme Samin kanssa selviydytty minun läksyvyörystäni, siirryimme ulos. Ulkona oli jo kylmä ja Sami veti päälleni hänen takkinsa. "Kiva huone sinulla oli.", Sanoi sami rikkoen hiljaisuuden. "No jaa...", vastasin. Olimme Samin kanssa vasta ensimmäistä päivää "kahdestaan ja tutustuneet" Ihmeellistä! Ja nyt olemme jo oltu toisen kotona jne. Sami siirtyi minua lähemmäksi. Siirsi hiuksiani taaksepäin. Se tarkoitti sitä että hän aikoo suudella. Ja niin hän teki. Se oli piiitkä suudelma. Olin saannut ensisuudelmani! Toisella suudelmalla tulin mukaan suudelmaan.
Yhtäkkiä minua ammutiin! "Auuuu!" Huusin kipeästi.
Seuraavaksi heräsin sairaalassa. Sami istui vierelläni ja silitteli päätäni. Äitinikin oli siinä. Sami oli varmaan jo esitellyt itsensä...Kello oli jo paljon. Samin piti lähteä kotiin. Minä jäin makaamaan vuoteeseen ja äiti istui vierelläni. Hoitaja tuli huoneeseen: "Mikä on olo Mia? Poistimme jo luodin, kun se oli ihan pinnassa." "Ihan hyvä.", vastasin hoitajalle vähän tökkyrässä. Hoitaja jatkoi: "Valitan Mia, mutta sinulle on todettu syöpä. Se on jo todella pitkällä. Sinut viedään sädehoitoon ja joudut olemaan vielä sairaalassa ainakin 2 viikkoa."
"Ei voi olla niin!!" Äiti karjaisi. "Mia joutuu jäämään. Valitan. Tämä on ensimmäinen tälläinen syöpä, eikä siihen ole mitään millä voisi hoitaa. Muuta kuin sädehoito.", Sanoi hoitaja lempeästi ja vähän surullisena.
Siinä sitä sitten jouduin jäämään sairaalaan.