Sailas haaveilee siitä, että opiskelu olisi tehokasta puurtamista vähintään 8 tuntia päivässä, mieluummin 12 tuntia. Epäilen onko tämä oikeastaan mahdollista? Vuorokaudessa omaksuttava aines ei mielestäni ole loppujen lopuksi kovin suuri, ja varsinkin skarppi keskittyminen älyllisesti vaativaan tehtävään ei voi kestää kovin pitkään, arvioisin jopa puoli tuntia kerrallaan, pari kertaa päivässä. Sailas muistelee ilmeisesti omia opiskeluaikojaan sotien jälkeen, mutta siihen aikaan yliopisto-opiskelu olikin heppoisempaa ja enemmän pänttäämistä. Väittäisin, että nykyisin joudutaan opiskelussakin painottumaan enemmän opiskelijan omaan luovuuteen.
Itse asiassa näkisin aivan hyvänä ilmiönä sen, että opiskelijat käyvät osapäivätyössä, sillä näin päivään tulee taukoa ja vaihtelua ja joissain töissä voi jopa pohdiskella ja sulatella niitä asioita, joita hirmu vauhdilla tenttiin pänttäsi.
Itse asiassa näkisin aivan hyvänä ilmiönä sen, että opiskelijat käyvät osapäivätyössä, sillä näin päivään tulee taukoa ja vaihtelua ja joissain töissä voi jopa pohdiskella ja sulatella niitä asioita, joita hirmu vauhdilla tenttiin pänttäsi.
Vastaukset 5
Vanhimmat
...mahdollista. On siten, että päivän tai pari - joskus jopa 3-4 päivää voi todella opiskella 10-12 h/päivä. Mutta ei sitä kyllä pysty mitenkään tekemään, mun mielestä, 5 pv viikossa...tai 7 pv viikossa. Eikä koko ajan, joka viikko peräjälkeen.
Syksyllä urakoin aika lailla, tein 4 kk:ssa noin 30 ov, ja opiskelin todella viikonloputkin putkeen. Nyt keväällä otan vähän löysemmin, koska minusta tuntuu,että tuo syksyn putki väsyttää aina vain... teen nyt sen 3 ov/kk...ja en taida jaksaa kesää yhteenmenoon...pakko pitää lomaa...eli mennä töihin, että on jotain muuta tekemistä. Energia loppuu.
Kyllä minkä tahansa tutkinnon tekee kuuteen vuoteen pienellä yrittämisellä ja suurimmassa osassa tutkinnoista on mahdollisuus puristaa neljään vuoteen. Helpohkoja aloja ovat ne joissa ei ole paljoa harjoitustöitä tai pakollista harjoittelua ja ryhmäopetuksia. Helppoihin luen ainakin itse yhteiskuntatieteelliset, humanistiset poislukien kielialat, kauppatieteet, kasvatusalat, matemaattis-luonnontieteelliset alat, tietotekniikan alat, maatalous-metsätieteelliset alat. Lopputyö on tietysti suuri ongelma ja hidastaa loppuvaiheessa.
Jos elämässä on monta ulottuvuutta (opiskelu, työ, perhe, harrastukset) niin opiskelu hidastuu melkein pakosta. Tällä hetkellä opiskelijoita yritetään ilmeisesti valitsemaan kaksi tärkeintä ulottuvuutta (opiskelu ja jokin muu) niin että opiskelu sujuisi mopeammin. Omasta kokemuksesta voin sanoa että opiskelu voi sujua hyvällä vauhdilla jos vain kiinnostus opintoihin on hyvällä mallilla ja elämässä ei ole opiskelua hidastavia murheita (raha, työ, suhteet ihmisiin tai viranomaisiin jne.). Ehkä nykyelämässä ihmisillä on nuorena tavoitteena saada kaikki toiveet toteutettua opiskelujen aikana ja opiskelu sitten kärsii. Normaaliopintoaikojen puitteissa ehtii mainiosti tehdä töitä ainakin kesä- ja loma-aikoina sekä jopa muutaman rästitentin. Varmaan ihmiset opiskelevat pitkään osin opiskelijaasuntojen edullisten vuokrien takia.
Teekkarit ryyppäävät yleensä kaksi vuotta opinnoistaan, jonka jälkeen alkavat rutista opintojen vaikeudesta ja eivätkä siltikään vaivaudu luennoille saati laskareihin.
Lääkäriopiskelijat ovat kai ainoita, joiden opiskeluaika on sidottu ja johon omalla panostuksella ei voi merkittävästi vaikuttaa.
...kyllä hidastaa ihan merkittävästi valmistumista. Ei yksinkertaisesti jaksa olla töissä ja opiskella tehokkaasti.
Samaten kuvittelisin, että jos on perhettä,niin pakostakin se hidastaa aika rajusti.
Vaikeita ovat ne alat joissa on paljon läsnäolopakkoa tai harjoituksia tai kotitöitä.
Vaikeita tai hitaita ovat varmasti arkkitehtuuri ja jotkut humanistiset aineet joissa ilmeisesti opiskelua hidastaa huono opinto-ohjaus ja kun valmistumiseen vaadittuja kursseja ei järjestetä riittävän usein. Kielitieteet ovat tunnettuja vaativuudestaan eli vähän opintoviikkoja suhteessa työmäärään. Tekniikan alan ongelmana on taas monella peruskurssien vaikea läpäisy kun usealla opiskelijalla ei riitä kiinnostus niihin opintojen alussa. Oikeustieteellisenkin voi kai läpäistä melko nopeasti mutta useimmiten tentit ovat niin laajoja ja niitä on niin harvoin että yksikin pieleen mennyt tentti jo pidentää valmistumista.
Kadettikoulusta, lääketiedepuolelta, liikuntatieteen alalta ja kasvatustieteen puolelta (ala-asteen opettajat), teatteritaiteen alalta valmistuu nopeasti (=liki ihanneajassa, 4-6 vuotta) kun opiskelu on koulumaista.