Kissalle kaveri? Onnistuuko?

Kokemuksia?

Millaisia kokemuksia teillä on ollut siitä, kun vanhemman kissan kaveriksi otetaan uusi kissa, pentu tai aikuinen?

Mistä tiedän, hyväksyykö kissani uuden tulokkaan, jos joskus haluan toisen kissan?

13

4414

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • kissakaksikko

      Eihän sitä mistään voi tietää!! Jotain viitteitä saa siitä, kuinka kauan kissasi on ollut yksin ilman lajitoverin seuraa, ja sitäkin kuinka sosiaalinen luonne kissasi on.

      Jos/kun päädyt ottamaan toisen kissan, niin varaudu muutaman kuukauden tutustumisaikaan - ja unettomiin öihin jonkin verran.

    • kokemuksia.
      • pelokas?????

        yksi toinen kiinnostunut toisesta kisusta mutta kyllä taitaa olla kova urakka tiedossa . olisko kellään mukaavaa kerrottavaa myös . että arvais toisen ottaa vanhemman kollin seuraks kun mulla kisu on vähän tylsistynyt yksinään leikkiin ei taida ihmisen leikitys riittää,onhan kaksin kivenpaa. mutta mutta...? jos tämä tutustuminen menee noin moni mutkaiseksi arveluttaa.


      • kisunkaveri
        pelokas????? kirjoitti:

        yksi toinen kiinnostunut toisesta kisusta mutta kyllä taitaa olla kova urakka tiedossa . olisko kellään mukaavaa kerrottavaa myös . että arvais toisen ottaa vanhemman kollin seuraks kun mulla kisu on vähän tylsistynyt yksinään leikkiin ei taida ihmisen leikitys riittää,onhan kaksin kivenpaa. mutta mutta...? jos tämä tutustuminen menee noin moni mutkaiseksi arveluttaa.

        Kyllähän se on aina erilaista riippuen kissoista. ensiksi kannattaisi arvioida omaa kissaasi. Onko se miten sosiaalinen, miten kauan ollut yksin, tavallaanko jo erakoitunut?

        Meillä tuli kollille kaveriksi pentukolli ja kyllä se oli yhtä painia ja sähinää ensimmäiset pari viikkoa. Kyllä se siitä pikkuhiljaa kuitenkin tilanne muuttui ja nyt ovat ylimmät ystävät. Pentuun se ainakin sopeutui suhteellisen hyvin. Kaippa se arvojärjestyksen määritteleminen ja katsominen sujui paremmin niin. Pikkukolli oli myös perheestä, jossa paljon muita eläimiä eikä se ollut isomman äksyilystä moksiskaan vaan oli aina iloisella päällä tekemässä tuttavuutta, mikä varmaan edesauttoi sopeutumista.

        Keinojahan on vaikka mitä. Meillä ei mihinkään verkko-oviin tarvinnut turvautua, mutta alkuun pidin kyllä kissat erillään kun en ollut kotona. Toinen oli silloin vielä kuitenkin sellainen nyrkillä tapettavan kokoinen, enkä ottanut riskiä että jotain sattuu....

        Kyllä se kannattaa. Toki muutamat yöunet ja hermot siinä vaarantuu, mutta on sen arvoista. Meidän vanhempi kolli on niin muuttunut. Se on ihan eri lailla sosiaalinen ja onnellinen ja siinä on energiaa. Ennen se vain makoili yksinään ja oli työpäivän jälkeen tosi huomionkipeä, mutta nyt ovat kummatkin onnellisia ja tulevat yhdessä kaikkiin puuhiin mukaan.

        Suosittelen siis, vaikka aikaahan se voi hieman viedä :)


      • iloinen---------!
        kisunkaveri kirjoitti:

        Kyllähän se on aina erilaista riippuen kissoista. ensiksi kannattaisi arvioida omaa kissaasi. Onko se miten sosiaalinen, miten kauan ollut yksin, tavallaanko jo erakoitunut?

        Meillä tuli kollille kaveriksi pentukolli ja kyllä se oli yhtä painia ja sähinää ensimmäiset pari viikkoa. Kyllä se siitä pikkuhiljaa kuitenkin tilanne muuttui ja nyt ovat ylimmät ystävät. Pentuun se ainakin sopeutui suhteellisen hyvin. Kaippa se arvojärjestyksen määritteleminen ja katsominen sujui paremmin niin. Pikkukolli oli myös perheestä, jossa paljon muita eläimiä eikä se ollut isomman äksyilystä moksiskaan vaan oli aina iloisella päällä tekemässä tuttavuutta, mikä varmaan edesauttoi sopeutumista.

        Keinojahan on vaikka mitä. Meillä ei mihinkään verkko-oviin tarvinnut turvautua, mutta alkuun pidin kyllä kissat erillään kun en ollut kotona. Toinen oli silloin vielä kuitenkin sellainen nyrkillä tapettavan kokoinen, enkä ottanut riskiä että jotain sattuu....

        Kyllä se kannattaa. Toki muutamat yöunet ja hermot siinä vaarantuu, mutta on sen arvoista. Meidän vanhempi kolli on niin muuttunut. Se on ihan eri lailla sosiaalinen ja onnellinen ja siinä on energiaa. Ennen se vain makoili yksinään ja oli työpäivän jälkeen tosi huomionkipeä, mutta nyt ovat kummatkin onnellisia ja tulevat yhdessä kaikkiin puuhiin mukaan.

        Suosittelen siis, vaikka aikaahan se voi hieman viedä :)

        mukavat kanustavat kommentit aina kivaa luettavaa kun kerroit että kannattaa. olenkin huolissani ollut kuinka yksinaäiseksi kollini tuntee olonsa . vaikka varmasti on taistelut odotettavissa. kun on jo vuosia yksin ollut


      • ehdottomasti kaveri
        iloinen---------! kirjoitti:

        mukavat kanustavat kommentit aina kivaa luettavaa kun kerroit että kannattaa. olenkin huolissani ollut kuinka yksinaäiseksi kollini tuntee olonsa . vaikka varmasti on taistelut odotettavissa. kun on jo vuosia yksin ollut

        meille tuli pieni tyttökisu, silloin kun meidän ensimmäinen(oikein lellitty,ainoa lemmikki,sisäkissa ja aina kaikessa mukana)oli jo 5 vuotta.minun piti kysyä kissanpennulle "palautusoikeus" mikäli eivät sopeutuisi.tiesin kissani luonteen tuntien että aikaa tulisi menemään ja paljon.kissa tuli meille illalla kantokopassa,näytin sitä isommalle kopan läpi,se sähähti ja meni makuuhuoneen kaapin taakse.siellä se oli sellaiset 3 päivää ja murisi vaan kaikille.yöllä toki liikkui koska eristimme pennun aina yöksi ja työpäiviksi eri huoneeseen(sauna).

        sitten pikkuhiljaa ne rupesivat nuuhkimaan ja olivatkin ylimmät ystävykset 1,5 vuotta,kunnes menetin rakkaan poikani :( mitään en olisi niin paljon katunut kun sitä jos se ei olisi saanut kokea kaverin kanssa niitä kissamaisia iloja joita se ehti sentään kokea.nyt meillä on tytöllä 2 poikaa(pentuja) kaverina ja kyllä on mukava seurata niitä.

        suosittelen sellaista,että huomioi vanhempaa 300% enemmän kun nyt,jos otat pennun ja sitten vasta pentua voi huoletta "lelliä" kun ovat tutustuneet kunnolla,muuten voit itse antaa aihetta mustasukkaisuuteen.

        eli suosittelen todella lämpimästi kaverin ottamista.tosin pitää muistaa että aina on 2 verroin tuhoa ja sotkua (meillä 3 kertaa) kun iloa ja onnea!


      • kannatan
        ehdottomasti kaveri kirjoitti:

        meille tuli pieni tyttökisu, silloin kun meidän ensimmäinen(oikein lellitty,ainoa lemmikki,sisäkissa ja aina kaikessa mukana)oli jo 5 vuotta.minun piti kysyä kissanpennulle "palautusoikeus" mikäli eivät sopeutuisi.tiesin kissani luonteen tuntien että aikaa tulisi menemään ja paljon.kissa tuli meille illalla kantokopassa,näytin sitä isommalle kopan läpi,se sähähti ja meni makuuhuoneen kaapin taakse.siellä se oli sellaiset 3 päivää ja murisi vaan kaikille.yöllä toki liikkui koska eristimme pennun aina yöksi ja työpäiviksi eri huoneeseen(sauna).

        sitten pikkuhiljaa ne rupesivat nuuhkimaan ja olivatkin ylimmät ystävykset 1,5 vuotta,kunnes menetin rakkaan poikani :( mitään en olisi niin paljon katunut kun sitä jos se ei olisi saanut kokea kaverin kanssa niitä kissamaisia iloja joita se ehti sentään kokea.nyt meillä on tytöllä 2 poikaa(pentuja) kaverina ja kyllä on mukava seurata niitä.

        suosittelen sellaista,että huomioi vanhempaa 300% enemmän kun nyt,jos otat pennun ja sitten vasta pentua voi huoletta "lelliä" kun ovat tutustuneet kunnolla,muuten voit itse antaa aihetta mustasukkaisuuteen.

        eli suosittelen todella lämpimästi kaverin ottamista.tosin pitää muistaa että aina on 2 verroin tuhoa ja sotkua (meillä 3 kertaa) kun iloa ja onnea!

        kaverin ottoa vaikka sanovatkin että kissa on yksieläjä. Meillä ainakin nauttivat toistensa seurasta ja kun ovat melkein samanikäisiä (n.1v ikäeroa) että säpinää kyllä riittää!
        Tosiaankin kissojen totuttaminen vaatii aikaa, kärsivällisyyttä ja hermoja. Ja todellakin kannattaa sopia vaikka sen kissanpennun "ekalta omistajalta" että voi tuoda pennun takaisin jos eivät ystävysty (ota huomioon sopiessa aika "palutukselle" sillä ei kannata vielä päättää muutaman viikon koettelmuksen jälkeen), tai muu koti... Tietenkin toinen vaihtoehto on hankkia jo aikuinen tai jo melkein aikuinen kissa. Tällöin loukkaantumisen vaara on pienempi sillä iso kolli voi pentua satuttaa ihan vahingossa.. Mutta samat rupiamat on tulossa oli kissa minkäikäinen vain... Onnea yritykselle!


      • tottuu toisiinsa
        kannatan kirjoitti:

        kaverin ottoa vaikka sanovatkin että kissa on yksieläjä. Meillä ainakin nauttivat toistensa seurasta ja kun ovat melkein samanikäisiä (n.1v ikäeroa) että säpinää kyllä riittää!
        Tosiaankin kissojen totuttaminen vaatii aikaa, kärsivällisyyttä ja hermoja. Ja todellakin kannattaa sopia vaikka sen kissanpennun "ekalta omistajalta" että voi tuoda pennun takaisin jos eivät ystävysty (ota huomioon sopiessa aika "palutukselle" sillä ei kannata vielä päättää muutaman viikon koettelmuksen jälkeen), tai muu koti... Tietenkin toinen vaihtoehto on hankkia jo aikuinen tai jo melkein aikuinen kissa. Tällöin loukkaantumisen vaara on pienempi sillä iso kolli voi pentua satuttaa ihan vahingossa.. Mutta samat rupiamat on tulossa oli kissa minkäikäinen vain... Onnea yritykselle!

        Meillä 2 leikattua kissaa, tyttö ja poika. Tyttö ollut pennusta asti ja muutama kk sitten otettiin löytökissa kaveriksi neidille. Molemmat n. 2 vuotiaita tällä hetkellä. Alkuun tuntui ettei tästä mitään tule, tyttö murisi ja sähisi uudelle tulokkaalle ja välillä pelkäsikin tätä. Mutta alun totuttamisen jälkeen joka meillä kesti n. 2 viikkoa, kissat alkoi tulemaan jo jotenkin juttuun, että uskallettiin jättää ne päiväksi keskenään. Meillä totuttelu toteutui siten, että pari ekaa päivää saivat vuorotellen olla vapaana kämpässä ja haistella toisen hajuja. Toinen oli sillä välin saunassa teljettynä. Sitten pikkuhiljaa vapaaksi samaan tilaan valvonnan alla. Yöt nukuttiin viikon verran niin, että kissat olivat eri huoneissa nukkumassa. Sitten siitä pikkuhiljaa enemmän ja enemmän yhdessä ilman valvontaa.. Molemmet yhä hengissä ilman vakavia naarmuja.. ;) Nykyisin ovat ihan ok kavereita, eivät kylläkään nuku vierekkäin tai nuole toisiaan, mutta syövät samasta kupista ja käyvät samalla laatikolla ja leikkivät yhdessä. Eli kyllä se siitä ajan kanssa!!


      • kieok
        ehdottomasti kaveri kirjoitti:

        meille tuli pieni tyttökisu, silloin kun meidän ensimmäinen(oikein lellitty,ainoa lemmikki,sisäkissa ja aina kaikessa mukana)oli jo 5 vuotta.minun piti kysyä kissanpennulle "palautusoikeus" mikäli eivät sopeutuisi.tiesin kissani luonteen tuntien että aikaa tulisi menemään ja paljon.kissa tuli meille illalla kantokopassa,näytin sitä isommalle kopan läpi,se sähähti ja meni makuuhuoneen kaapin taakse.siellä se oli sellaiset 3 päivää ja murisi vaan kaikille.yöllä toki liikkui koska eristimme pennun aina yöksi ja työpäiviksi eri huoneeseen(sauna).

        sitten pikkuhiljaa ne rupesivat nuuhkimaan ja olivatkin ylimmät ystävykset 1,5 vuotta,kunnes menetin rakkaan poikani :( mitään en olisi niin paljon katunut kun sitä jos se ei olisi saanut kokea kaverin kanssa niitä kissamaisia iloja joita se ehti sentään kokea.nyt meillä on tytöllä 2 poikaa(pentuja) kaverina ja kyllä on mukava seurata niitä.

        suosittelen sellaista,että huomioi vanhempaa 300% enemmän kun nyt,jos otat pennun ja sitten vasta pentua voi huoletta "lelliä" kun ovat tutustuneet kunnolla,muuten voit itse antaa aihetta mustasukkaisuuteen.

        eli suosittelen todella lämpimästi kaverin ottamista.tosin pitää muistaa että aina on 2 verroin tuhoa ja sotkua (meillä 3 kertaa) kun iloa ja onnea!

        Meille tuli "vanhuksen" (5w) seuraksi pieni pentukisu ja kaikki meni tosi hyvin. Tämä vanhempi ei ollut tullut aiemmin juttuun tuttavien/muiden kissojen kanssa ja pelotti itseänikin, mutta molemmat pojat on heti ensimmäisestä illasta asti olleet kavereita...=)

        Ei eristetty niitä missään vaiheessa, annettiin molempien olla vapaana ja tutustutella rauhassa toisiinsa=)


    • onnistuu.

      Otimme vuosia sitten 3 vuotiaalle kissallemme kaveriksi uuden kissanpennun. 3 vuotias halusi innokkaasti tutustua uuteen tulokkaaseen mutta nuorempi tulokas oli aivan toista mieltä.

      Aluksi uusi tulokas sähisi aina kun häntä yritti viedä 3 vuotiasta lähelle. Hassua oli se, että sisällä he eivät tulleet toimeen mutta ulkona uusi tulokas haki turvaa mm. nojaamalla 3 vuotiaan kylkeen.

      Ajan kanssa he kuitenkin alkoivat tulla toimeen. Eivät he vieläkään tulee hyvin toimeen. Mieluummin ovat erilleen kuin lähellä toisiaan. Eivät kuitenkaan tappele samalla tavalla kuin alussa.

    • Annarkisti

      Et voi sitä tietääkään sopiiko sinulle pentu toisen kaveriksi. se pitää vain kokeilla.meillä kesti yli puoli vuotta ennen kun toinen hyväksyi toisen. Vanhalle kissa tuli paha masennus josta se onneksi toipui nopeasti.Jos kissasi on todella vanha siis niinkuin minulla 16 vuotta, sopeutuminen on aina vaikeaa, mutta yleensä siitä selvitään.toivotan sinulle onnea!
      Nyt meidän nuorimmaisele on tulossa pentuja.voi olla että meitin vanhuksella voi olla muutaman päivän pää pyörällä :).Meillä kävi hassusti kun meitin nuorimmainen saa pentuja nii se jätti vanhuksen rauhaan, mutta nyt meitin vanhus kiusaakin nuorimmaista.

    • Anonyymi

      !!!! julkisesti,

    • Anonyymi

      !!!! julkisesti,

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Päivän Sanna: Nvidia sijoittaa miljardi dollaria Nokian osakkeisiin

      Nvidia merkitsee osakkeet 6,01 Yhdysvaltain dollarin osakekohtaisella merkintähinnalla tavanomaisten toteutumisehtojen t
      Maailman menoa
      59
      5603
    2. Palkansaajilta kupattiin 27,5 mrd euroa työeläkkeisiin

      Jo pelkän himmelin toimintakulut olivat 400 miljoonaa euroa, jolla olisi mukavasti tuottanut myös sote-palveluja hyvinvo
      Maailman menoa
      96
      3493
    3. Suomessa Pohjoismaiden tyhmimmät demarit......aijaijai..

      Lasse Lehtinen sanoo suoraan, että Ruotsissa on fiksummat demarit kuin Suomessa. Ja Tampereella fiksummat demut kuin Hel
      Maailman menoa
      47
      3372
    4. Lehtinen: "Oli demareidenkin onni, että valkoiset voittivat sodan 1918"

      Lasse Lehtisen mukaan vasemmalla on radiohiljaisuus hänen uutuuskirjastaan, "Läheltä piti. Kansakunnan hurjat hetket" L
      Maailman menoa
      80
      2588
    5. SDP:n valtuutettu valehtelee koulutuksensa

      SDP:n helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu Mahad Ahmed käyttää maisterin titteliä suoritettuaan 60 opintopisteen epäviral
      Maailman menoa
      62
      2451
    6. Nepotismi jytkyttää porvaristossa

      Taas uutisoidaan, että useampi perussuomalainen kansanedustaja on palkannut oman perheenjäsenensä eduskunta-avustajaksi
      Maailman menoa
      76
      1928
    7. Persut palkkaavat verorahoilla

      avustajikseen lapsiaan ja naisystäviään. Juuso on palkannut avustajakseen oman poikansa. Hänen koulutustaustastaan ei
      Maailman menoa
      333
      1823
    8. Anteeksi T

      Aamulla olit iloisena huomenta toivottamassa ja minä naama mutrussa sanoi huomenet takaisin. Tajusin vasta yläkerrassa
      Ikävä
      16
      1413
    9. Ville Rajainmäki, 25, omaishoitaja

      Hän on 65 eläkeikääntyneen avustajana 24/7 Kerrankin omaishoitajaa arvostetaan ja maksetaan asiaankuuluvaa, 3000€, pal
      Maailman menoa
      28
      1218
    10. Harmittaako että

      Annoit niin paljon positiivista huomiota ja rakkautta kaivatullesi
      Ikävä
      140
      1135
    Aihe