lukeeko kukaan kohtalo toveri VAKAVA:n Samalta viivalta papruja? Kommentteja tai ajatuksia toisesta artikkelista "kriittisyys ja ongelmaperustainen oppiminen" Tällainen teksti jos ei työnnä luotaan niin mikä sitten, eipä ole tullut näin vaikeaselkoista ja kapulakielellä kirjoitettua paperia vastaan sitten Kelan minulle joskus lähettämien lässytysten.... heh...... Aivot sulaa kun tuota lukee.
LUOKAN OPEN PÄÄSYKOKEET
mr. teacherman
205085
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Olen yrittänyt tavailla samaa paperinippua... Motivaatio menee kun siitä yrittää saada selvää. Kirjotusvirheitä ja SIVISTYSSANOJA täynnä! Ja lisäksi todella kuivaa ja tylsää tekstiä. Odotan saada nähdä mitä niissä pääsykokeissa kysytään, kun se kerran on monivalintakoe. Luultavasti pilkkua viilataan vaihtoehdoissa.
Samojen kanssa painiskelen :|
Voiko siinä oikeesti olla vaan monivalintakysymyksiä?
Jos, niin ne on varmasti ihan hiton vaikeita - juuri pilkunviilauskysymyksiä!
Millaisiakohan ne kysymykset voi olla? Kuka oli Helvetius? Mitä tarkoittaa reformi? Miksi Rousseau kirjoitti Émilen? Ei kyllä varmasti noin helpoilla pääse :>
joo, kirjoitusvirheiden paljous ja sivistyssanojen järjetön viljely joka kohdassa on kyllä aivan uskomatonta. Periaatteessa aivan mielenkiintoisista asioista kerrotaan tarpeettoman monimutkaisesti ja helvetin kuivasti. Ja kun aiheena on vielä oppiminen... ei näin, ei näin.
Viime vuonna oli ensimmäisen kerran monivalintakysymykset "OKL":n hakijalla vastassa. Seassa oli mm väitteitä esim Marx loi käsitteen markkinatalous, X kirjoitti teoksen N, mutta myös pohdintaa edellyttäviä kysymyksiä, joilla mitattiin miten hyvin hakija osaa soveltaa lukemaansa. Sovellusosiossa oli mm esitelty tutkimus, ja siitä vedettyjä johtopäätöksiä, joiden oikeutusta piti arvioida.
Olen samaa mieltä kanssanne siitä, että tämän vuotisessa opuksessa on luvattoman paljon kirjoitus- ja kielioppivirheitä etenkin kun ottaa huomioon, että sen sisältämät artikkelit on jo aiemmin julkaistu muissa yhteyksissä. Eiköhän niitä oikolueta uutta julkaisua varten kustantajan puolesta? Kummallista.
Viime vuoden kirja oli kyllä kokonaisuutena vaikeampi kuin tämä, joten tsemppiä vain! Jotkut sinne valitaan tänä vuonnakin. Itse olen kolmatta kertaa asialla.
lueskelen myös vakava-aineistoa. Ihan varmaan kysellään nippelitietoa! Onko kukaan tietonen minkälaiset ne kokeet on ollu viime vuonna?
teksti avautuu paremmin kun alleviivaat tokan lukukerran aikana ja kolmannella kerralla teet alleviivauksiesi perusteella käsitekartan. tsemppiä! ps. myös totuusteoriat-artikkeli vaatii käsitekartan tekoa!
Olen itse valmistunut luokanopettajaksi Hämeenlinnasta, jossa on toteutettu kyseistä ongelmaperustaista oppimisstrategiaa. Suosittelen lukemaan todella ajatuksella ainakin kerran läpi. (henk. koht en usko lukukertojen lisäävän ymmärrystä) Kokeet ovat meidän ajoista tosin hieman muuttuneet, mutta uskon heidän etsivän edelleen opiskelijoita samoilla perusteilla. Aina ainakin painotettiin asioiden ymmärryksen tärkeyttä. Okl:ssa oli jonkin verran hankalahkoja tekstejä luettavana esim. filosofiasta, joten hakumateriaalinne tod.näk. valmentaa suoraan tulevaa opiskelua varten. (ainakin meillä pääsykoekirja pohjusti ongelmaperustaiseen opiskelutapaan)
Tsemppiä kaikille opelaitokselle hakijoille, ainakin Hämeenlinna oli tosi jees paikka opiskella.
Itse olen kasvatustieteen maisteriksi, varhaiskasvatuksen puolelta, lukenut. Ja vaikka mulla on yli neljän vuoden kokemus ongelmaperustaisesta oppimisesta, aineisto tuntuu silti vaikealta...
Itse lueskelen parhaillaan viimeistä artikkelia. Alleviivailin juuri tänään neljättä tekstiä ja tein siitä kunnon muistiinpanot. Se avasi tekstiä yllättävän paljo.
Kriittisyys ja ongelmaperustainen oppiminen -artikkeli oli kyllä todella vaikeaselkoinen ja raivostuttava. Tuntuu ettei siitä jääny mieleen mitään, kun koko ajan piti keskeyttää lukeminen ja katsoa mitä sanakirjasta mitä mikin sivistyssana tarkottaa. Miksi ei voi sanoa "luotettava", vaan pitää käyttää sanaa "validi"? En ymmärrä.
Täällä kans lueskellaan, ainakin yritetään. Vaikeaselkoista luettavaa, ja juuri tuo jo mainittukin sivistyssanojen käyttö on aivan kummallista. Mä jo sanoinkin, että taitaa olla hiukan kuivat prohvessorit olleet asialla kun ovat noita artikkeleita vääntäneet! :D Vaan ei auta muuta kuin yrittää ymmärtää. Itse ajattelin juuri tehdä ajatuskartan kunhan olen kerran päässyt alleviivailemaan.
no itse olen alleviivannut siihen tulostettuun versioon kaikki 'tärkeät' asiat ja vasta ensimmäistä kappaletta lopettelen. tänään siirryn seuraavaan, ja odotan kyllä mielenkiinnolla mitä luvassa! :D
käsitekartat on kyllä pop! jokaiselle varmasti painotettu niiden tärkeyttä lukiossa, joten kantsii varmasti uskoa opeja jotka tietää ;)
ite olen aika neutraalilla linjalla, eli pääsee jos pääsee ja jos ei pääse niin ensivuonna uusiksi. :) eipä tässä kovin inhottavaksi kannata alkaa itselleen jos ei pääse.
tsemppiä kaikille lukijoille ja onnea pääsykokeeseen!
Itse en ole lukiota käynyt vaan kaupallisen koulutuksen. Onneksi silläkin voi opettajakoulutukseen, ainakin nykyään hakea (en tiedä miten oli aiemmin?. Jos olisin tiennyt paremmin, olisin tosin kouluttautunut ehkä eri tavoin. Nyt kiinnostaa opettajan ura monestakin syystä. Tuossa tekstissä on kyllä niin paljon turhia sivistyssanoja että helpomminkin olisi asiat voinut ilmaista. Itse toki haluaisin jo tänä vuonna opiskelemaan, mutta jos en pääse, niin sitten ensi vuonna. Teen työtä tässä samalla kokoajan joten ei se haittaa niin paljoa jos ei pääse...
Oonkohan mä kenties jotenki tyhmä ku en oikeen tajunnu ensimmäisen artikkelin korrelaatiokerrointaulukoita? Onhan niitä joskus koulussa opeteltu, mutta ei kai niitä enää voi muistaa. Onko muita, jotka ei vaan tajua??
Mä tajusin sen korrelaation, mutta en hyvin osaa selittää. Siis käsittääkseni se tarkoittaa sitä kahden asian suhdetta, siis miten toinen asia vaikuttaa toiseen ja toisinpäin. Korjatkaa jos olen väärässä.
en tiedä, millainen taulukko on kyseessä, mutta korrelaation tulkitseminen on melko yksinkertaista. (Korrelaatioita tulee sitten opiskeluaikana runsaasti eteen...)
Sillä ainakin tarkoitetaan kahden asian välistä suhdetta, kuinka paljon ne ovat yhteydessä toisiinsa. Kerroin kulkee välillä 0-1 ja yleensä merkitään esim. .49, joka tarkoittaa lukua 0,49. 1 on täydellinen yhteys (mitä ei ihmistieteissä koskaan tule) ja 0 luonnollisesti tarkoittaa, että asioiden välillä ei ole mitään yhteyttä. Taulukossa kahden muuttujan välinen korrelaatio on ruudukossa "risteyskohdassa" kun katsot muuttujaa ylävaakariviltä ja vasemman puoleiselta pystyriviltä. niiden risteyskohdassa on kyseisten muuttujien välinen korrelaatiokerroin.
Kannattaa kuitenkin kaikkein tärkeimpänä juttuna muistaa, että korrelaatio ei kerro syy-seuraussuhteesta mitään. (Tätä kysytään kompana lähes jokaisessa tilastokokeessa) Se vain kertoo, että asioilla on jotain yhteyttä keskenään, muttei sitä, kumpi on syy ja kumpi seuraus. Et siis voi sen perusteella väittää, että jokin johtuu jostakin.
Hei!
En oikein ymmärrätänyt tätä korrelaatiojuttua Samalta viivalta- pääsykoekirjasta. Olisitko ystävällinen ja avaisit mulle hieman sivuilta 38-42 olevia taulukoita tai jotain taulukkoa?
http://www.helsinki.fi/behav/vakava/samalta_viivalta.pdf
Kiitos sulle jo näin etukäteen!
ps. On mielestäni paljon parempi, että asiat ymmärtää, kuin opettelee ne ulkoa
Artikkelissa kyllä selitetään taulukon tulokset, ja selvitetään myöskin huomattavimpien korrelaatioiden tulokset taulukon mukaan.
...ja toivoa, että avautuisi. Olisin kuitenkin ollut kiitollinen, jos joku voisi selityksestä huolimatta avata taulukkoa tai taulukoita hieman, sillä olen lukenut ne ainakin 2-3 kertaa, eikä tää korrelaatio-juttu ota aukeakseen.
Nuo korrelaatiot herättää varmaan jokaisessa lukijassa vastenmielisyyttä, sen verran harvoin niihin arkielämässä törmää. Tarkemmin kun tutustuu niin ainakin minulle ne aukesi. Eli tosiaan korrelaatio voi olla jotain 0 ja 1 väliltä ja toisinaan myös negatiivista. Tutkimuksessa luvut pysyvät keskimäärin 0.3 alapuolella. Jos korrelaatio ylittää 0.1, se tulkitaan merkittäväksi ja voidaan puhua asioiden yhteydestä toisiinsa. Esimerkkinä tästä voisi olla vaikkapa taulukko 5: ensimmäinen kohta; Luottamus yhteiskunnan laitoksiin. Korrelaatio on 0.195 eli se tulkitaan merkittäväksi, jolloin voidaan sanoa, että poliittinen keskustelu koulussa on yhteydessä luottamukseen yhteiskunnan laitoksiin. Ruotsissa yhteys on pienempi, mutta myös merkittävä. Ja näin niitä muitakin voi sitten tulkita.
Ei se niin vaikeaa ole, kunhan vain asennoituu oikein!
Kaunis kiitos sinulle, nyt mä aloin ymmärtämään. Asenteessani ei mielestäni ole vikaa, mutta tämän ymmärtäminen on kovasta yrityksestä huolimatta ollut vaikeaa, ja ensimmäisen kerran elämässäni korrelaatioyhteys tuli nyt esille.
Kiitos vaivannäöstäsi, ja kaikkea hyvää sinulle!