Kävin hakemassa poliisilaitokselta tutkintailmoituksen asiassa josta olen tehnyt rikosilmoituksen. Siis tutkijalta syyttäjälle menevän ilmoituksen jonka perusteella syyttäjä tekee joko syyttämättäjättämispäätöksen tai syyttää.
Tässä tutkintailmoituksessa on jätetty mainitsematta suurin osa todistajista ja selostuksen "henki" on muutenkin sellainen että siitä tulee sellainen olo että asiaa ei kannattaisi viedä käräjille. Kyseessä on pahoinpitelyllä uhkaaminen ja pahoinpitelyt. Tutkiva poliisi sanoo näiden asioiden olevan sellaisia että niitä ei priorisoida kovin tärkeiksi.
Onkohan syyttäjällä käytössään täydelliset kuulustelupöytäkirjat vai tekeekö hän päätöksensä pelkästään tämän tutkintailmoituksen perusteella? Ilmoitus on hyvin ylimalkainen selostus kuulustelujen kulusta ja siinä tosiaan jätetään mainitsematta että asiassa on muitakin todistajia kuin se ainoa - yhdestä pahoinpitelytilanteesta - kuulusteltu.
Kannattaisikohan ottaa yhteyttä johonkin muuhun poliisitahoon kuin paikalliseen? Jos näin niin mikä on seuraava askelma "komentoportaassa"?
Tässä tutkintailmoituksessa on jätetty mainitsematta suurin osa todistajista ja selostuksen "henki" on muutenkin sellainen että siitä tulee sellainen olo että asiaa ei kannattaisi viedä käräjille. Kyseessä on pahoinpitelyllä uhkaaminen ja pahoinpitelyt. Tutkiva poliisi sanoo näiden asioiden olevan sellaisia että niitä ei priorisoida kovin tärkeiksi.
Onkohan syyttäjällä käytössään täydelliset kuulustelupöytäkirjat vai tekeekö hän päätöksensä pelkästään tämän tutkintailmoituksen perusteella? Ilmoitus on hyvin ylimalkainen selostus kuulustelujen kulusta ja siinä tosiaan jätetään mainitsematta että asiassa on muitakin todistajia kuin se ainoa - yhdestä pahoinpitelytilanteesta - kuulusteltu.
Kannattaisikohan ottaa yhteyttä johonkin muuhun poliisitahoon kuin paikalliseen? Jos näin niin mikä on seuraava askelma "komentoportaassa"?
Vastaukset 8
Vanhimmat
TOTTAKAI syyttäjällä on käytössään kaikki esitutkintapöytäkirjat kokonaisuudessaan.
Tutkintailmoitus on vain siinä pöytäkirjan alussa oleva ylimalkainen selostus asiasta, tavallaan "muistiinpanoja" siitä, mitä asiassa on tapahtunut ja tehty. Tutkintailmoituksen yksityiskohtaisuus vaihtelee paljon ihan tutkijan työtavoistakin riippuen, joissain on selostettu kuulusteluja paljonkin, joissain ei. Tutkintailmoitus ei ole todiste, paitsi yleensä kyllä luotetaan siltä osin, kuin esimerkiksi liikenneonnettomuuden tutkinnassa on kirjattu lämpötilaa, tien pinnan kuntoa (sula, jäinen yms.) jne.
Kyllä nyt inisijä paljasti tietämättömyytensä. Poliisi lähettää syyttäjälle esitutkintapöytäkirjan, jonka kansilehden jälkeinen sivu on asiasta tehty rikosilmoitus ja seuraavana tuo tutkintailmoitus. Sen jälkeen tulevat asianosaisten ja todistajien kuulustelut.
Turhaan inisijän on enää inistä, jos hän on kuulustelunsa allekirjoituksella hyväksynyt. Muutokset ja muut halut pitää ilmoittaa ennen allekirjoitusta. Jos taas inisijä ei ole vielä kuulustelussa edes käynyt, niin ininä on ennenaikaista, inisijän tekisi mieli hutkia ennnen tutkimista.
Todennäköisesti inisijän tekemä juttu on niin paskajuttu, että se on vielä kesken ja inisijälle annettiin pyynnöstä vain tutkintailmoitus ja siitä tehty rikosilmoitus.
Pöytäkirjankin inisijä saa, kunhan tutkinta saatetaan päätökseen.
Aloittajan kirjoitus ei todellakaan ollut typerimmästä päästä tällä palstalla mutta vastaus oli todella typerää ja lapsellista knoppailua.
"kansilehden jälkeinen sivu on asiasta tehty rikosilmoitus ja seuraavana tuo tutkintailmoitus."
Mahtaa olla oleellista faktaa kysyjälle. Hän haluaa varmasti tietää nimenomaan asiakirjojen järjestyksen pöytäkirjassa.
Mutta todettakoot, että monet poliisille tehdyistä ilmoituksista ovat suullisia joten kirjallista "rikosilmoitusta" ei kovin usein ole. Ja vaikka olisikin, monessa pöytäkirjassa ne ovat liitteenä, eivät varsinaisessa pöytäkirjassa kansilehden jälkeen, kuten väitit. (Saivarrellaan nyt kunnolla kun kerran aloitettiinkin.)
"inisijälle annettiin pyynnöstä vain tutkintailmoitus ja siitä tehty rikosilmoitus"
Ilmoitusten järjestys (tutkintailmoitus ja siitä tehty rikosilmoitus) on kohtuullisen mielenkiintoinen. Kertoisitko milloin/missä asiat todella tehdään noin?
"Turhaan inisijän on enää inistä, jos hän on kuulustelunsa allekirjoituksella hyväksynyt."
Vau. Kysyjä kysyy, "saako syyttäjä muuta materiaalia kuin tutkintailmoituksen" ja sinä rupeat viisastelemaan kuulustelupöytäkirjojen allekirjoituksista. Hienoa että keskityt olennaiseen.
Kait nyt näit aloittajan kirjoituksesta itsekin, että kyseessä oli inisijän tekemä paskajuttu, johon vastasin samalla mitalla.
Tein ko. asiassa rikosilmoituksen tammikuussa 2006 ja kysyessäni jutun etenemisestä poliisilaitokselta 17.04.2007 sain tutkintailmoituksen jossa selostettiin suurinpiirtein tapauksen tähänastisen käsittelyn kulku. Mitään kuulustelupöytäkirjoja en haltuuni saanut. Olen täysin tietämätön siitä millainen käytäntö yleensä on näissä jutuissa. Oman kuulusteluni hoitanut poliisi vain ilmoitti minulle että tällaiset turpiinvedolla uhkailut tekstiviestein ja pahoinpitelyt eivät ole kovin tärkeitä asioita. Lyönneistä aiheutui mm. hampaiden irtoamisia. Kuulusteleva poliisi sanoi myös ettei hän laittaisi mielellään tätä juttua edes syyttäjälle.
Otin yhteyttä erääseen paikalliseen komisarioon , jonka jälkeen vasta kuulusteltiin yhtä pahoinpitelyn todistajaa tämän vuoden tammikuussa. Muita todistajia toisista pahoinpitelyistä ei ole yritetty tavoittaa.
Minua itseäni on kuulusteltu samalla kun tein rikosilmoituksen. Uhkailijaa ja pahoinpitelijää kuulusteltiin n.3 kuukautta sen jälkeen kun olin soittanut ja kysynyt miten tapaus edistyy.
Syytettä ei ole ainakaan vielä nostettu. Kyselin tällä palstalla ainoastaan sen vuoksi ettei itselläni ole mitään kokemusta näistä asioista.
Ajattelin myös olisiko tässä aihetta ottaa yhteyttä johonkin ylempään poliisitahoon , mutta sellainen koetaan ilmeisesti inisemiseksi.
Tapahtumat ovat sattuneet pohjalaisessa rannikkokaupungissa.
"Mitään kuulustelupöytäkirjoja en haltuuni saanut."
Yleensä käytäntö on että ne annetaan osapuolille vasta siinä vaiheessa kun juttu on valmis. Sitä ennenkin ne voidaan antaa (tai kertoa mitä tutkinnassa on tullut ilmi), jos (mikäli nyt sanamuodon muistan oikein) se ei voi haitata asian selvittämistä. Sitä, onko sinun tapauksessasi kyse tästä, en pysty sanomaan.
"Ajattelin myös olisiko tässä aihetta ottaa yhteyttä johonkin ylempään poliisitahoon"
Tuskinpa siinä mitään menettää, mutta lopputulos voi olla plusmiinus nolla. Tärkein henkilö asian suhteen on tutkinnanjohtaja, joka viime kädessä päättää mihin järjestykseen tutkittavat jutut pistetään. Eli suosittelen ensin yhteydenottoa häneen.
Se, että jutun tutkinta voi kestää toista vuotta, ei valitettavasti ole harvinaista. Pisimmät jonot oli muutama vuosi sitten talousrikostutkinnassa, jossa oli aloittamatta jopa neljä vuotta sitten poliisille ilmoitettuja tapauksia. Pahoinpitelyiden tms. suhteen tilanne tuskin niin huono on mutta sielläkin pitkät käsittelyajat ovat arkipäivää.
Mutta kuten todettu, ota yhteyttä tutkinnanjohtajaan ja selitä tiedossasi olevat asiat. Monessa laitoksessa samalla tutkinnanjohtajalla voi olla satoja juttuja, joista he ovat viime kädessä vastuussa, joten he eivät varmasti tunne kaikkia yksityiskohtaisesti.
Käsittämätöntä, että joku "syyttäjälle" vastaa toisen asialliseen kysymykseen kyseisellä tavalla. Ei ole kotona opetettu alkeitakaan hyvistä tavoista.
se elämä vielä opettaa!