Tätä palstaa seuratessa ei voi välttyä huomaamasta mielenkiintoista ristiriitaa lasten elatuksen kuluista.
Toisaalla lähivanhemmat (joiden lapset ehkä vuoroviikonlopuin etän luona) valittavat, ettei elatusmaksu riitä mitenkään kattamaan etävanhemman osuutta lasten kuluista.
Toisaalla taas 50/50 etävanhempia syytetään lusmuilusta elatuksen suhteen, jolleivät he maksa elatusmaksuja vaan puolet lasten todellisista kuluista.
Onko kyseessä tämä kuuluisa "naisen logiikka" vai ovatko nämä kirjoittajat vain yksinkertaisesti eri henkilöitä?
Kumman sinä - lähivanhempi - arvioit olevan puhtaasti rahaa ajatellen kalliimpaa: saada elatusmaksut ja lapsilisät ja maksaa lasten kaikki menot, vai saada pelkästään lapsilisät ja maksaa pelkästään puolet lasten menoista?
Toisaalla lähivanhemmat (joiden lapset ehkä vuoroviikonlopuin etän luona) valittavat, ettei elatusmaksu riitä mitenkään kattamaan etävanhemman osuutta lasten kuluista.
Toisaalla taas 50/50 etävanhempia syytetään lusmuilusta elatuksen suhteen, jolleivät he maksa elatusmaksuja vaan puolet lasten todellisista kuluista.
Onko kyseessä tämä kuuluisa "naisen logiikka" vai ovatko nämä kirjoittajat vain yksinkertaisesti eri henkilöitä?
Kumman sinä - lähivanhempi - arvioit olevan puhtaasti rahaa ajatellen kalliimpaa: saada elatusmaksut ja lapsilisät ja maksaa lasten kaikki menot, vai saada pelkästään lapsilisät ja maksaa pelkästään puolet lasten menoista?
Vastaukset 26
Vanhimmat
Hyvä aloitus. Suorastaan "kruununkorjauskurssi" :)
Mielestäni elatusmaksu kattaa hyvin lähivanhemman osuuden lapsen kuluista. Se pitää pystyä laskemaan oikeudenmukaiseksi, molempien elatuskykysuhteessa. Ja on lähivanhemman VELVOLLISUUS pitää lapsen kulut hallittavalla tasolla, eikä lähteä tekemään asioita, joihin ei ole varaa ilman etävanhemman kukkarolla käyntiä. Täällä usein saa lukea kirjoituksia, joissa juuri äidit määrittelevät lapsen kulutuksen ja siitä isän pitäisi puolet maksaa. Silloin harvemmin elatusmaksu riittääkään.
Kulujen puolittamisen ongelma voi olla niistä sopiminen ja sopimukseen pääseminen. Jos tarkasta puolitetaan kaikki, pitäisi toisen ensin maksaa ja kuitin mukaan toinen suorittaa oman osuutensa. Tämä lienee vaikeaa useimmissa eroissa: asetelma että maksetaan exälle suoraan rahaa....
Minulla on kokemusta kummastakin kysymästäsi tavasta hoitaa elatusta. Molemmissa on hyvät ja huonot puolensa, mutta kiistatta tuo kulujen puolittaminen on siitä hyvä, ettei kukaan pääse sanomaan/kyselemään, mihin "elatusraha" menee (eli maksetaan suoraan lapsen harrastuksia/hankintoja).
Ja kysyä aina voi, että minkä "hintaiseksi" lähinvanhempi arvioi lapsen läsnäolon? Eli kannattaako pilkkua viilata joka syrjältä, kun kuitenkin se tärkein eli lapsi on lähellä?
Osaa nuinkin suoraan sanoa todellisen laidan...Äidit on kyllä kulut hyviä kertomaan..ja etän on siihen vain tyydyttävä..Mutta kun tässä elatusmaksu järjestelyssä ei ole mitään suoraa viitettä on nämä niin hankalia ja RIITAA aiheuttavia asioita..Mutta kyllä minä ainakin olen sitä mieltä että kohtuus oikeasti kaikessa.Mopolla ei mahottomia.
Alunperin sovin exän kanssa että lapsi on minulla 1vrk/viikko tarhahakuja ja lomia. Nyttemmin saanut ("armosta") lapsen 4 2 systeemiin (vuoroviikon haluaisin). Elatusmaksu silti sama kuin alunperin vaikka mun luona lapsi siis 14-16 päivää laskutacvasta riippuen...Vaan exä ei suostu tiputtamaan edes elatusmaksua, vaikka joudun ostamaan ruokaa, vaatteita jne.jne...Ja siis hän saa lapsilisän. Minä vain maksan. Missä oikeus?? Mitä pitäis tehdä, kun ei suostu kirjoittamaan määräaikaista sopimusta uudesta systeemistä edes. Neuvoja??
teini-ikään saakka elatusmaksu/-tuki kattaa etän osalta lapsen menot, mutta ei viimeisen ~viiden vuoden aikana.
Koulutusavustus/opiskelijan elatustuki pitäisi sitoa automaattisesti elatussopimukseen, jolloin yksi taistelu rahasta jäisi pois. Sen lisäksi lapsilisän tulisi jatkua koulutusavustuksen loppuun saakka.
Se olisi oikeudenmukaista lähivanhempaa - jonka harteilla nuoren opiskelu on, kohtaan.
muusta kuin siitä että maksan kaiken itse, tai siis saan kaupungilta elatustuen. Ja en missään nimessä haluaisi sellaista tilannetta että en saisi edes sitä tai että lapsilisäkin puolittuisi. Meillä kun isää ei voi vähemmän kiinnostaa lapsen hyvinvointi.
Elareissa on se hyvä puoli että silloin voi tarjota lapselle harrastuksia, joita ehkä ei voi silloin kun mennään 50/50 systeemillä.
Tunnettu tosiasia kuitenkin on ettei tuo toimi jos molemmat vanhemmat ei siihen sitoudu. Jos se tarkoittaa pahimmillaan sitä että etä ei hanki mitään, vain pitää luonaan 2vko muttei osallistu lääkekuluihin, vaatteisiin,hygieniakuluihin, jne niin silloin todellakin tulisi äidille kalliiksi tuo 50/50.
lapsen kulujen hoitoon, äidin sekä isän taholta. Jos välit ovat etäiset tai jopa riitaisat, kaikki pääsevät helpommalla, jos lähivanhempi saa lapsilisät ja elatusmaksut, ja hoitaa hankinnat niiden varoissa. Siinä säästetään "henkisiä voimavaroja", joita ei rahassa voi mitata. Sitenpä ei tarvitse eri hankinnoista vääntää.
Lasten elatus kuuluu lasten vanhemmille, sekä isälle että äidille. Ei siihen mitään laskinta tarvita, että mä maksan tän ja sä maksat ton. Toinen maksaa enemmän ja toinen vähemmän. Eikä siitä tarvi kummankaan kadehtua.
Minä saan äitinä lapsilisät ja isä maksaan elatusta. Eikä hän siitä rupea vähentämään minuutti taksalla, että lapset oli silloin ja silloin sen ja sen ajan minun kanssa. Ja se on hänen oma valinta, että hän maksaa. Koska ei voi olla lasten joka päiväisessä arjessa työnsä vuoksi läsnä. Jonkun on ne toisten lapsilisät ja elatukset yms. maksettava.
Isä voikin olla jokapäiväisessä elämässä, arjessa ja juhlassa. Ja puolet lapsen ajasta kun on niin on vaan jännä juttu kuinka äiti edelleen pitää kiinni elatusmaksusta joka on sovittu silloin kun oli vain päivän viikossa...Saavutetuista eduista ei luovuta??...ei vaikka omatunto soimaisi..
Olen yh-isä ja saan lasten äidiltä pienehköt elatusmaksut. Kuriositeettinä mainittakoon, että ne eivät ole lähelläkään tasoa : lasten kokonaiskulut - lapsilisät jaettuna vanhempien maksukyvyn suhteessa. Pelkät lasten harrastukset vievät meillä tuhansia euroja vuodessa. Mutta en minä noista asioista valita.
Ideaalistahan olisi se, että mitään elatusmaksuja ei olisi, vaan vanhemmat yhdessä ja yhteisymmärryksessä osallistuisivat eri hankintoihin ja kuluihin. Käytännössä taitaisi olla hyvin vaikeaa, vaikka varmaan poikkeuksiakin on. Vanhempien energia menisi siihen, että kiisteltäisiin "kumpi ostaa uuden polkupyörän, missä sitä säilytetään, kumpi on viimeksi ostanut mitäkin jne." Ihan esimerkkinä vain. Elatusmaksu on keino välttyä moiselta kinastelulta.
Jos lähdetään jossittelmaan, niin uskoisin, että jos lastemme isä olisi läsnä jokapäiväisessä elämässä. Hän kyllä maksaisi saman kuin tähänkin asti. Koska hän tietää tasan tarkkaan mihin nuo rahat menevät tälläkin hetkellä. Eli lasten omille säästötileille, josta he saavat ne omaan käyttöönsä, kun ovat valmiita ottaamaan itse vastuunsa omasta elämästä.
..Tai minun lapsen tapauksessa rahat eivät mene lapsen tilille, koska hän on vasta 4v. Äiti ottaa vastaan "pokkana" saman minkä alussakin vaikka lapsi meillä kutakuinkin yhtäpaljon...Tuloni eivät ole juuri isommat kuin äidillä...Tämäkin epäkohta pitää oikaista oikeudessa. On tämä tyhmää! Mielelläni maksaisin puolet lapsen kuluista, mutta nyt maksan siis äidille elatusmaksun (ja hän saa myös lapsilisän)..Kuitenkin minun pitää ostaa ihan samanverran vaatetta ja ruokaa jne. Mitä äidit mieltä "tasa-arvosta"??Entä isät??
Ei se iästä ole kiinni, että lasten rahat voi laittaa lasten tilille. Lapsille on avuttu tilit heti syntymän jälkeen ja sinne on aina laitettu tilanteen mukaan. Nyt siis elarit kokonaan kun oma tulotasoni on noussut ja lapset on vasta 9 ja 10 v, joten vielä menee aikaa, että he niistä pääsee itse vastaamaan.
Laki uudistukset ei oikein ole pysynyt tämän jatkuvanstai muuttuvan yhteiskunnan perässä. Koko ajan tulee uusia sovellettuja tapaamismuotoja ja vanhempien välit ovat riitaisia. Ja kyllä teidän miesten tarvisi lähteä ajamaan tasa-arvoa, kuten naiset aikanaan, mutta älkää lähtekö liioittelmaan niinkuin naisille kävi. Isällä pitää olla myös oikeutta eikä vain pelkkää velvollisuutta. Lapsilla on oikeus niin isää kuin äitiinkin eikä äidit voi mielivaltaisesti vain yksin päättää lastensa asioista vaan se kuuluu molemmille vanhemmille.
Mä en oikeastaan näe mitää perusteita miksei äidit voisi joustaa, jos lapset 50/50. Eihän noiden tukien olekkaan tarkoitus elättää lasta vaan tukea. Ja molemmilla vanhemmilla on elatus vastuu ja muutenkin vastuu lapsista vaikka heidän suhteensa onkin päättynyt. Mikä aikuisia ihmisiä oikein vaivaa? Liian suuti egoko, ettei samaan huoneeseen mahduta? Antakaa nyt yksi pätevä vastaus, en ole asiasta täysin ehdoton vaan avoin hyville perusteluille.
Ja te naiset jotka, nyt lähdette haukkumaan niitä vastuun tunnottomia miehiä, niin ottakaa se huomioon, että tämä on mielipide niistä miehistä, jotka sitä vastuuta haluavat ja kaipaavat hieman sitä joustoa niiltä äiti-ihmisiltä, mutta ei naisen toimensta sitä saa.
miten ois se kuuluisa miesten logiikka et juostaan ite kaljalla ku eukot on kotona lasten kanssa. Tai et maksetaan lapsesta just se elatus mut muuten ei tarvii lapsesta huolta kantaa saatikka nähä. Sä oot yleensä fiksu näillä palstoilla mut et viitis vetää naisen logiikkaa peliin mukaan ku työ miehet ette oo yhtään sen fiksumpii.
50/50 elatus käy sillo ku molemmat vanhemmat käy töissä. Mutta jos lähivanhempi esim opiskelee ja etävanhempi on töissä ni 40/60. toisinpäin 60/40 jos lähi töissä ja etä opiskelee.
Meillä minä olen kotona lähinä äitiyslomalla ja 59% lapsen isä maksaa elareita. Elareita tiputetaan kun saan töitä kuhan ensin vekara kasvaa. Minä maksan kaikki suuremmatkin ostokset kuten huonekalut (sänky),autonkaukalo/turvaistuin,tulevat polkupyörät jne. Et eiköhän ajan saatossa meillä mene aika tasan lapsen elatus.
Se että jotkut lähit on rahanahneita kakkapäitä ni ei tarkota että sen sun kuuluisa naistenlogiikka jyrää joka kodissa. Vaikka kyllä minäkin oon kuullu tätä kuuluisaa miesten logikkaa että kuulema käytän elarit itseeni. Onneks puhe ei tapa ja onneks en oo niin typerä et ajaisin omaa etuani.
Ja anteeksi että piuhahdin mutta musta on väärin et tääl aina haukutaan yh-äitejä, exiä,exän nyxiä ja muita. Aikuiset ihmiset ei osaa käyttäytyä. Mut onhan se tietty netissä kiva jorista ku ei realissa pysty.
..sitä että jos sama henkilö sanoo ettei elatusmaksu riitä etän osuudeksi mutta vuoroviikoissa "etä" säästää, niin siitä puuttuu loogisuus pahemman kerran. Olen huomannut että ainakin joku naispuolisista keskustelijoista on näitä molempia väittänyt.
Muuten tuosta »toisinpäin 60/40 jos lähi töissä ja etä opiskelee» ei onnistu koska elatusmaksut eivät voi olla negatiiviset, eli lähin ei missään tilanteessa tarvitse maksaa elatusmaksuja etälle.
Eihän lähi maksa etälle elatusta eikä ole olemassa mitään miinusmerkkisiä elatuksia, mutta käytännössähän se menee silloin niin, että lähi saa kunnalta elatusminimiä ja etä voi hakea huojennusta jopa sille minimiosuudelle kunnalta. Joten kyllä se etän maksuosuus pienenee. Ja jos on sovittu vaikka että etä makssa 150 euroa/kk ja exä ei pysty maksamaan mitään, niin silloin lähi saa vain sen elatusminimin, joka on noin 125 euroa. Jostainhan se "puuttuva2 raha on lapsen elatukseen tultava ja se on silloin se lähi joka maksaa.
sitä se teettää ku kotona viel on kaikki päivät.. pää homehtuu..tuo oli ihan ajatusvirhe. siis 40/60. =D olet ihan oikeassa.
118e..tai siis ainakin vähän yli puol vuotta sitten.
129€
Että jos lapsi on puolet molemmilla, niin lähi voi vielä hakea kunnalta elatustukea? En oikein usko,
eiks elatustukea kunnalta saa silloin kun lapsen etävanhempi ei maksa lapsen elatusta? ja sitä saa sen minimin mikä on nykysin 129e?
Mä olen jotenkin aina luullu et etä maksaa elatusta silloin kun lapsen lähivanhempi on yksinhuoltaja. Tai silloin kun lapsen vanhemmilla on yhteishuolto, mutta lapsi on pääsääntöisesti vain toisella vanhemmalla.
Mä tiedän kyl miten ne mun perheessä menee mutta kertokaas miten ne menee muilla. Kiinnostaa ihan muuten vaa.
YK:n mukaan lapsen elatus maksaa näillä leveysasteilla ( lapsen iästä riippuen) noin 400-500e /kk mikäli äidin/hoitajan palkkaa ei lasketa mukaan.
Millä logiikalla siis lapsilisä, joka on noin 130e /kk kattaisi puolet lapsen " todellisista kuluista", joihin kai kuuluisi laskea todelliset hoito/asumis ym. kulut?
»Millä logiikalla siis lapsilisä, joka on noin 130e /kk kattaisi puolet lapsen " todellisista kuluista"»
Eihän kukaan noin ole väittänytkään. Jos lapsilisällä olisi tarkoitus kattaa puolet lapsen todellisista kuluista, lähivanhemman ei tarvitsisi osallistua kustannuksiin ollenkaan.
Joka tapauksessa 50/50 -hoidossa lähivanhempi pääsee huomattavasti edullisemmalla kuin "etä" (etä lainausmerkeissä, koska 50/50-hoidossa on käytännössä kaksi lähiä).
että lähi, joka saa lapsilisän, niin maksaa vaikka vakuutukset tai päivähoitopaikan tai jotain vastaavaa? tai ostaa vaatteita enemmän?
Minä nyt yritin silti laittaa tuon kysymyksen niin selkeäksi ettei sitä kukaan voi mitenkään ymmärtää väärin.
Mielestäni maksan enemmän lasten kuluja kun saan kunnan maksaman minimin ja lapset tapaavat joka toinen vkoloppu isäänsä. Mutta harvassa perheessä tulot/elatukset/tapaamiset ovat vertailukelpoisia toisiin perheisiin.
riippuu siitä että joutuuko maksamaan hoitopaikasta, asuuko etä samalla paikkakunnalla, miten kyytimaksut puolitetaan, osallistuuko etä mihinkään kuluihin ja hankintoihin...
Asia kun ei ole ollenkaan niin yksinkertainen. Jos minä äitinä olisin 50/50 systeemissä niin minulle tulisi kyllä tosi paljon kuluja kun pitäisi kaikki hankinnat yksin maksaa ja vielä matkakulut päälle.