Tunnetta vahvaa sinuun
tuskin sisälläin pitää saisin
en julki saisi vain sanoa
että sinua rakastaisin
Samosin syvälle metsään
hongan vanhan juureen
maata kepillä kaivoin
huutaen kuoppaan suureen:
”Olen hullu niin
sua rakastan!
Nyt vaieta voin
silmäs unohdan!”
Jätin metsän peittäen kuopan tuon
sinne hautasin rakkauttani
siellä humisee hongat vieläkin
sinun nimeäs, kalleimpani
tuskin sisälläin pitää saisin
en julki saisi vain sanoa
että sinua rakastaisin
Samosin syvälle metsään
hongan vanhan juureen
maata kepillä kaivoin
huutaen kuoppaan suureen:
”Olen hullu niin
sua rakastan!
Nyt vaieta voin
silmäs unohdan!”
Jätin metsän peittäen kuopan tuon
sinne hautasin rakkauttani
siellä humisee hongat vieläkin
sinun nimeäs, kalleimpani
Vastaukset 4
Vanhimmat
päivän paras runo.
Upea runo kerrassaan!!! Yhdyn edelliseen, päivän PARAS!!!
Illalla eilen kävellessäin, jonkun mua huutavan kuulin. Edessäin vanhan tammen näin, jo hulluksi tulleeni luulin.
Ei johtaneet äänet ne harhaan, oli kaarnassa nuoli ja sydän. Sun kaivertamat ovat ne varmaan, sillä tunsin kaipuun niin syvän.
Tiedän nyt paikan tuon salaisen, jossa mun tunteeni lepää. Ja vaik yksin jatkankin kulkuain, siel mun toivoni herää.
Voi miten kaunis herkkä ja surumielinen :)