Eli selvennystä ketkä ovat asunnossa elatusvelvollisia toisiinsa nähden?
Tuossa edellä oli esimerkki avopuolisoista.
Entäpä yh-perhe jossa 18-v juuri täyttänyt lapsi asuu edelleen lukion ja yliopiston ajan ja toinen 14-vuotias ja perheen tulot minimissään eli työmarkkinatuki ja lapsen opintoraha ja vähäinen kesätyöpalkka?Ei opintolainaa koska emme halua lapsen velkaantuvan velkajärjestelyyn niin kuin huoltajansa aikoinaan.
Kuka on niin hullu että lapsellaan elättäisi itsensä vaikka nälkään kuolisi.
Tuossa edellä oli esimerkki avopuolisoista.
Entäpä yh-perhe jossa 18-v juuri täyttänyt lapsi asuu edelleen lukion ja yliopiston ajan ja toinen 14-vuotias ja perheen tulot minimissään eli työmarkkinatuki ja lapsen opintoraha ja vähäinen kesätyöpalkka?Ei opintolainaa koska emme halua lapsen velkaantuvan velkajärjestelyyn niin kuin huoltajansa aikoinaan.
Kuka on niin hullu että lapsellaan elättäisi itsensä vaikka nälkään kuolisi.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Ja saako kuntakohtaiset(sisäiset) normit tietää soppalasta vai ovatko ne salaisia kuten meille on sanottu?
Tuolta löytyy: http://www.stm.fi/Resource.phx/vastt/sospa/shtoi/index.htx
On se ihme että valehtelevat siellä "soppalassa" tuollaisistakin asioista. Kantelu tuonne: http://www.oikeusasiamies.fi/Resource.phx/eoa/kantelu/index.htx
Tuo kantelu ei kyllä useinkaan mitään hyödytä, valitettavasti. Korkeintaan "soppala" saa menettelystään huomautuksen jos sitäkään. Ja entinen meno voi jatkua. Mutta silti se kannattaa tehdä koska jos noita kanteluita tulee rittävästi on mahdollista että täällä Suomessa joskus oikeus toteutuu. Myös tuleviin lainmutoksiin saattaa vaikuttaa.
Varsinaisen toimeentulotuen lisäksi kunnat myöntävät ehkäisevää toimeentulotukea, jonka perusteista ne päättävät itse.
En ole muissa kunnissa ollut töissä, mutta kerron miten yhdessä kunnassa toimitaan. Meillä 18v. täyttänyt hakee oman toimeentulotukensa ja opiskelijalle otetaan opintolaina tuloksi huomioon (ei lukiossa opiskelevalta kuitenkaan).
Lapsi ei ole koskaan elatusvelvollinen vanhempiinsa nähden.
Eli tuossa tilanteessa meillä laskettaisiin vanhemmalle ja alaikäiselle lapselle yksi toimeentulotuki ja täysi-ikäiselle omansa.
Soitin juuri sosiaaliasiamiehelle.
Minun 17 vuotias poikani (asuu kotona) saa opintorahaa, mikä vähennetään toimeentulotuesta. (laskettu meille molemmille).
Ensi vuonna kun hän on täyttänyt 18 (tammikuussa), hänen opintolainansa tuloutetaan, nosti hän sitä tai ei. Ja jos hänen toimeentulotukensa menee plussalle. Tämä poikani plussa vähennetään minun toimeentulotukihakemuksessa.
Näin pakotetaan hakemaan lainaa ja velkaantumaan (edesautetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa velkakierteeseen pääsemistä - hurraa!).
Kun päätettiin, että yritetään pärjätä ilman velkaa. Kuitenkaan noita velanlyhennyksissä ei kukaan auta myöhemmin.
eli kyllä tässä tilanteessa lapsi on elatusvelvollinen niin kauan kun asuu kotona.
Sanoinkin, että se on tammikuussa sitten pojalla lähtö kotoo, että saadaan molemmat huolehtia vain itsestään
Lain mukaan vanhempien elatusvelvollsuus päättyy kun lapsi täyttää 18 vuotta, mutta se kääntyy käytännössä sitten toisinpäin. Eli mahdollisesti 18 vuotta täyttänyt tulee elatusvelvolliseksi vanhempiinsa nähden.
eli tuo opintolaina tuloutetaan vaikka sitä ei ole edes hakenut. Sen ymmärtäis paremmin, että jos sen hakee ja se raha makaa pankkitilillä, että se tuloutetaan.
"Ensi vuonna kun hän on täyttänyt 18 (tammikuussa), hänen opintolainansa tuloutetaan, nosti hän sitä tai ei."
Pääsääntöisesti näin. Tämä johtuu siitä, että toimeentulotuki on viimesijainen tukimuoto ja sitä myönnetään vain jos muuta tuloa ei ole mahdollisuus saada. Tosin lainahan ei oikeasti ole mitään tuloa, vaan menon siirtämistä tuleville vuosille (korkoineen). Opiskelijat ovatkin ainoa ihmisryhmä, jota vaaditaan elämään velaksi, jos muuta tuloa ei ole riittävästi.
Kuitenkaan lukiota varten ei välttämättä tarvitse ottaa opintolainaa, eikä sitä myöskään tuloksi voi laskea, jos lainaa ei hae.
"Kesällä 1998 18 vuotta täyttänyt X kävi lukiota. Hän asui vanhempiensa luona. Poikkeuksellisen suuren elatusvelvollisuuden (kahdeksan alaikäistä lasta) ja työttömyyden vuoksi X:n vanhempien mahdollisuudet osallistua hänen koulutuksestaan johtuviin kustannuksiin olivat vähäiset. Lukio-opinnot eivät anna mitään ammattipätevyyttä. Kun otettiin huomioon X:n ikä, opiskelun luonne ja muut olosuhteet, lääninoikeus katsoi, että hänellä oli ollut päteviä syitä olla ottamatta opintolainaa.
Korkein hallinto-oikeus hylkäsi perusturvalautakunnan valituksen. Kun otettiin huomioon esitetyt vaatimukset, saatu selvitys, lääninoikeuden ratkaisu ja sen perustelut sekä lisäksi se, että X:n opintorahan määrän ollessa vain 380 markkaa hän olisi joutunut turvaamaan toimeentulonsa pääosin lainan avulla, lääninoikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ollut syytä."
Samanlainen ratkaisu SAATTAA tulla kyseeseen muidenkin kuin lukiolaisten kohdalla. Ratkaisu tehdään kokonaisharkinnan perusteella, ja harkinnassa merkitystä on näillä seikoilla:
- vanhempien tosiasiallinen mahdollisuus auttaa opintokustannuksissa
- opiskelijan ikä
- opiskelun luonne (tarkoittanee tässä juuri tuota, ettei lukio valmista mihinkään ammattiin)
- muut olosuhteet (mitä ikinä niillä tuossa tarkoitettiinkin, korostaa kuitenkin kokonaisharkintaa)
- opintolainan osuus suhteessa muihin tuloihin
Em. harkinnassa vaikuttavien tekijöiden keskinäistä painoarvoa on mahdotonta arvioida, mutta lukiolaisuus ei ole ainoa ratkaisuun vaikuttava tekijä.
http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kho/vuosikirjat/2000/200002909
"Ja jos hänen toimeentulotukensa menee plussalle. Tämä poikani plussa vähennetään minun toimeentulotukihakemuksessa."
Mihinköhän pykälään tuo perustuu?
Lapsella ei ole elatusvelvollisuutta vanhempiinsa nähden, toimeentulotukilaissa (2§) viitataan elatusvelvollisuuden osalta avioliittolakiin ja lapsen elatuksesta annettuun lakiin, joissa ei sellaista velvollisuutta tunneta.
--------------------------------------------------
2 §
Oikeus toimeentulotukeen
Jokaisella on oikeus saada toimeentulotukea, jos hän on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloa ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan, toimeentuloa turvaavien muiden etuuksien avulla, muista tuloistaan tai varoistaan, häneen nähden elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla tai muulla tavalla.
Jokaisella on velvollisuus kykynsä mukaan pitää huolta itsestään ja omasta elatuksestaan sekä, siinä laajuudessa kuin avioliittolaissa (234/1929), lapsen elatuksesta annetussa laissa (704/1975) ja muussa laissa säädetään, puolisonsa sekä alaikäisten lastensa ja ottolastensa elatuksesta.
--------------------------------------------------
Toimeentulotukilain 3 § on määritelty mitä "perhe" toimeentulotukilain mukaan tarkoittaa.
--------------------------------------------------
3 §
Perhe
Tässä laissa tarkoitetaan perheellä yhteistaloudessa asuvia vanhempia, vanhemman alaikäistä lasta ja ottolasta, aviopuolisoita sekä miestä ja naista, jotka elävät avioliitonomaisissa olosuhteissa.
Toimeentulotukea myönnettäessä kaikkia perheenjäseniä pidetään toimeentulotuen saajina tuen maksamispäivästä lukien. Toimeentulotuen katsotaan jakautuvan sen saajien kesken kullekin yhtä suurena osuutena, jolleivät olosuhteet muuta osoita.
--------------------------------------------------
Täysi-ikäinen lapsi ei siis ole osa "perhettä" toimeentulotukilain kannalta.
Ja toimeentulotukihan lasketaan ja maksetaan "perhe"kohtaisesti (TTL 16 § 1 mom).
--------------------------------------------------
16 §
Toimeentulotuen maksaminen
Toimeentulotuki maksetaan tuen hakijalle käytettäväksi hänen ja hänen perheensä elatukseen.
--------------------------------------------------
Ihmettelen siis hiukan, jos sosiaalimies on antanut sellaisen tiedon, että kotona asuvan täysi-ikäisen lapsen "tuloylijäämä" voidaan käyttää vanhempien elatuksen täydennykseksi (siis heidän toimeentulotukensa pienenisi lapsen tuloylijäämän verran). Haluaisin tietää mihin lainkohtaan kyseinen tieto perustuu, kun itselläni on asiasta toinen käsitys.
Kiitos lakipykälistä, olen niitä kyllä itsekin lukenut.
En tullut kysyneeksi mihin pykälään ja monenteenko momenttiin heidän jokainen väittämänsä perustuu.
Luotan siihen että asiakkaan ei tarvitsisi perehtyä lakiin ja asetuksiin, sitä varten (pitäisi olla) on ammattilaiset.