Tässä olis mun tarina....
Oon 16-vuotias tyttö, ja kaikki oli kunnossa ennen yksiä kotibileitä. Eli lähdettiin kavereiden kans pitään hauskaa, nauttiin vähän alkoholia yms. Tapasin yhden vanhemman pojan, todella söpön ja ihanan. Päädyttiin loppuillasta sänkyyn, ja typerä, vastuuton kakara kun olen en tietenkään käyttänyt kondomia. Kuukautta myöhemmin huomasin olevani raskaana, kerroin tälle jätkälle asiasta, mutta kuulin olevani pikku huora jonka asiat ei kiinnosta häntä. Käski vaan hankkiutua eroon siitä.
Nyt oon sit aivan yksin tän asian kanssa. Enkä tiiä mitä tekisin. Oon pähkäilly asiaa monta yötä, ja tullu siihen tulokseen että abortti olis varmasti parempi ratkasu. Ei mulla oo töitä, yläaste loppuu kohta eli en vois jatkaa opiskelujani, asun vanhempien luona eikä' mulla oo rahaa. En mä halua kasvattaa lasta missään kunnan yksiössä, sossun rahoilla. Sit kun saan lapsen haluan antaa sille niin hyvän lapsuuden kun mahollista. En mä vaan voi saada lasta, mähän oon itekin vielä lapsi!
Haluisin nyt tietää muiden kokemuksia, oliko abortti vaikee päätös? Oliko se oikee päätös? Rupesitteko katuun? Tapanko mä lapseni, eli tuleeko musta murhaaja? Uskottelen itelleni että ajattelen myös lapsen parasta tekemällä abortin, mutta mitä jos oon väärässä? Onko mulla oikeus päättää toisen elämästä? Ja oonko huono ihminen jos teen abortin?
P.S. En kaipaa mitään moraalisaarnaa sillä tiiän itekin kuinka vastuuton oon ollu, enkä kaipaa luentoo kuinka jumala vihaaa mua yms. sillä en usko sellaseen.... Kaipaan vaan kokemuksia ja ajatuksia muilta samassa tilanteessa olleilta, sillä oon vaan niin yksin...
Oon 16-vuotias tyttö, ja kaikki oli kunnossa ennen yksiä kotibileitä. Eli lähdettiin kavereiden kans pitään hauskaa, nauttiin vähän alkoholia yms. Tapasin yhden vanhemman pojan, todella söpön ja ihanan. Päädyttiin loppuillasta sänkyyn, ja typerä, vastuuton kakara kun olen en tietenkään käyttänyt kondomia. Kuukautta myöhemmin huomasin olevani raskaana, kerroin tälle jätkälle asiasta, mutta kuulin olevani pikku huora jonka asiat ei kiinnosta häntä. Käski vaan hankkiutua eroon siitä.
Nyt oon sit aivan yksin tän asian kanssa. Enkä tiiä mitä tekisin. Oon pähkäilly asiaa monta yötä, ja tullu siihen tulokseen että abortti olis varmasti parempi ratkasu. Ei mulla oo töitä, yläaste loppuu kohta eli en vois jatkaa opiskelujani, asun vanhempien luona eikä' mulla oo rahaa. En mä halua kasvattaa lasta missään kunnan yksiössä, sossun rahoilla. Sit kun saan lapsen haluan antaa sille niin hyvän lapsuuden kun mahollista. En mä vaan voi saada lasta, mähän oon itekin vielä lapsi!
Haluisin nyt tietää muiden kokemuksia, oliko abortti vaikee päätös? Oliko se oikee päätös? Rupesitteko katuun? Tapanko mä lapseni, eli tuleeko musta murhaaja? Uskottelen itelleni että ajattelen myös lapsen parasta tekemällä abortin, mutta mitä jos oon väärässä? Onko mulla oikeus päättää toisen elämästä? Ja oonko huono ihminen jos teen abortin?
P.S. En kaipaa mitään moraalisaarnaa sillä tiiän itekin kuinka vastuuton oon ollu, enkä kaipaa luentoo kuinka jumala vihaaa mua yms. sillä en usko sellaseen.... Kaipaan vaan kokemuksia ja ajatuksia muilta samassa tilanteessa olleilta, sillä oon vaan niin yksin...
Vastaukset 33
Vanhimmat
Eikö sulla ole ketään jolle puhua? Tää nettipalsta ei ehkä ole paras paikka käydä tätä asiaa läpi, vaikka voihan sitä tietysti täälläkin pohtia. Joku oikea alan ihminen vois silti ehkä auttaa enemmän. Mites ois terkkari, joku nuorisotyöntekijä tmv? Tai voisitko soittaa terveyskeskukseen ja kysyä voisitko päästä jutteleen psykologin tmv. kanssa? (Tosin se voi olla hankalaa, ne on niin buukattuja.) Tietty joku ihan normi lääkärikin vois olla ihan hyvä, jos sattuu olemaan hyvä tyyppi. Joka tapauksessa jonkun kanssa sun pitäis nyt jutella. Mihin ikinä päädytkin, on tärkeetä että teet sen harkitusti, ettei jää loppuelämäksi sitten mitään ahdistuksia asiasta.
Tottakai se mitä teit, oli vastuutonta ja tyhmää, mutta et ole todellakaan ainoa joka noin on mennyt tekemään. Älä pilaa sillä loppuelämääsi. Osaat varmasti tehdä itsellesi parhaan ratkaisun. Mee juttelemaan jonkun ammattilaisen kanssa, äläkä pahoita mieltäsi niistä sekopäistä jotka täällä muita moralisoivat. Voimia!
"Ei mulla oo töitä, yläaste loppuu kohta eli en vois jatkaa opiskelujani, asun vanhempien luona eikä' mulla oo rahaa. En mä halua kasvattaa lasta missään kunnan yksiössä, sossun rahoilla. Sit kun saan lapsen haluan antaa sille niin hyvän lapsuuden kun mahollista. En mä vaan voi saada lasta, mähän oon itekin vielä lapsi!"
Kuten tiedät, kaikki asiat on järjestettävissä eikä mikään näistä tekosyistä riitä oikeutuksena surmaamiselle.
"Haluisin nyt tietää muiden kokemuksia, oliko abortti vaikee päätös? Oliko se oikee päätös? Rupesitteko katuun?"
Olen ollut suunnilleen samassa tilanteessa, vaikka pari vuotta vanhempana, kuitenkin.
Aborttipäätös oli siinä määrin vaikea etten sitä lopulta sitten kyennyt tekemäänkään. Hyvä niin, koska varmasti olisin katunut lopun elämäni. Toista ihmistä en ole katunut koskaan.
"Tapanko mä lapseni, eli tuleeko musta murhaaja? Uskottelen itelleni että ajattelen myös lapsen parasta tekemällä abortin, mutta mitä jos oon väärässä? Onko mulla oikeus päättää toisen elämästä? Ja oonko huono ihminen jos teen abortin?"
Mielestäni jo se, että olet pohtinut asioita näin, kertoo ettei abortti ehkä olekaan se paras ratkaisu sinulle.
Ymmärrät toimineesi vastuuttomasti ja nyt sinulla on valintasi seuraukset kannettavana. Abortti on pelkurimaista vastuun pakoilua.
...aikuinen ihminen! Ettet häpeä kiusata ja syyllistää lasta! Luulisi olevan ihan tarpeeksi rankkaa muutenkin. Mitä hyvää tässä maailmassa on ikinä saatu aikaan syyllistämisellä?
Tottahan se on että olet itsekin lapsi vielä, ja ehkä sinun tulisi elää lapsuutesi ja nuoruutesi rauhassa, ennen kuin hyppäät vanhemman rooliin. Abortti on varmasti vaikea päätös, jota kannattaa harkita tarkkaan, olet kyllä perustellut hyvin miksi et voi lasta kasvattaa. Eli jos aborttiin päädyt, älä soimaa itseäsi turhaan, et ole murhaaja tai huono ihminen, olet vain nuori ihminen joka teki virheen ja varmasti oppi siitä. Itsekin olen käynyt abortin läpi, enkä ole katunut. Nyt minulla on 2 ihanaa lasta, joille pystyn tarjoamaan turvallisen lapsuuden, pelkästään siitä syystä että hoidin oman elämäni ja koulutukseni kuntoon ennen lapsen saantia. Ensimmäisessä vastauksessa oli mielestäni järkeä, kannattaa tosiaan käydä juttelemassa jonkun järkevän aikuisen kanssa, eikä välittää näistä abortinvastustajista joita täällä pyörii. Toivottavasti esim. terveyskeskuksesta voisit saada tukea päätökseesi, oli se kumpi tahansa. Voimia!
se sitten on ku ihmistä tapetaan suunnitellusti...
Tottakai se olis liian sietämätöntä itteensä ajatella jonain oman syntymättömän lapsensa murhaajaäitinä...
Nyt et kyllä lue enää yhtään kommenttia, joka tänne ilmestyy, joku ihme kiihkoilijahan se oli heti tännekin tiensä löytänyt!
Tuollaisten juttujen lukeminen ei auta sua yhtään. Syyllisyys ei vie eteenpäin tässä asiassa. Soita nyt heti terveyskeskukseen tai naistentautien poliklinikalle sairaalaan ja vaadi saada keskusteluapua. Jos eivät suostu, vaadi lisää. Jos ovat tympeitä, vaadi saada keskustella jonkun muun kanssa. Mun mielestä psykologi olisi tässä tilanteessa paras vaihtoehto, mutta en tiedä miten teillä päin palvelut saatavilla. Sanot niille, että olet ihan hukassa ja sun on pakko saada jutella jonkun kanssa. Terkkarillekin voi puhua, jos tuntuu että sille pystyy. Jos tuntuu että kukaan ei auta, soita vaikka johonkin nuorten palvelevaan puhelimeen ja juttele niiden kanssa, ne on ammattilaisia.
16-vuotiaana on vaikeaa uskoa itseensä niin paljon kuin sun nyt täytyy. KUKAAN ei saa sulle kertoa mitä sun pitäisi tehdä eikä kenelläkään ole koskaan oikeutta sun valintaasi moralisoida. Jätä kaiken maailman jeesustelijat omaan arvoonsa, sinä tiedät itse mikä on oikein. Vain todella ahdasmieliset ja surkeat ihmiset pystyvät täydellä varmuudella saarnaamaan toisille kuinka pitäisi elämänsä elää. Älä lue näitä enää, menet vaan enemmän sekaisin. Toivon todella että jaksat etsiä ja löydät ihmisen joka sua oikeesti voi auttaa. Sellaisia on olemassa.
Olen tehnyt abortin elämäntilanteen ollessa sellainen, ettei lasta olisi ollut järkeä ruveta hankkimaan. ehkäisy petti.
En ole katunut ratkaisuani. En koe tehneeni väärin.
Riippuu ihmisestä, miten asian ottaa. Olen aika herkkä, mutta olen silti asian pääni sisällä käsitellyt. Maailmassa on kymmeniä miljoonia nälkää näkeviä ja kärsiviä lapsia, ei tänne tarvita lisää.
Maailma on paha paikka lapselle monesti.
Et ole murhaaja. Sitä ei voi ajatella niin, paitsi jotkut kiihkomieliset mustavalkoisen elämänasenteen omaavat ahdasmieliset tantat ehkä voivat, mutta se on heidän ongelmansa, älä kuuntele heitä.
Sen sijaan kuuntele omaa sydäntäsi. Mieti, kumpaa katuisit enemmän. Mieti, haluatko lapsen saada, synnyttää ja kasvattaa, elää hänen ehdoillaan seuraavat 20 vuotta ja ehkä koko loppuelämäsi.
Ratkaisu ei ole yleensä helppo. Ainoa asia, jonka avulla ratkaisu hoituu, on oma sisäinen ääni. Se kertoo oikean ratkaisun sinulle lopulta, kun todella kuuntelet sisintäsi.
"Maailmassa on kymmeniä miljoonia nälkää näkeviä ja kärsiviä lapsia, ei tänne tarvita lisää.
Maailma on paha paikka lapselle monesti."
Tälläkö oikeuttelit sen oman lapsesi surman? Olisit kohdellu huonosti ja pitäny nälässä?
"Et ole murhaaja. Sitä ei voi ajatella niin, paitsi jotkut kiihkomieliset mustavalkoisen elämänasenteen omaavat ahdasmieliset tantat ehkä voivat, mutta se on heidän ongelmansa, älä kuuntele heitä."
Katsos, kaikilla vain ei ole mitään syytä vältellä ja kierrellä tosiasioita ja saada niitä näyttämään yhtään kauniimmalta kuin ovat.
Toinen ihminen kertoi tulleensa raskaaksi ehkäisyn petettyä, tehneensä abortin ja käsitelleensä sen asian niin, ettei tunne katumusta. Mikä ihme tässä on tosiasioiden välttelyä, kiertelyä tai kaunistelua?
Kerro ainakin omille vanhemmillesi tilanteesta, jos et ole aiemmin jo tätä tehnyt. Se ratkaisee monta seikkaa. Jos heiltä saa paljon tukea ja apua, ei lapsen pitäminen, mikä siis olisi suotavaa, ole mitenkään mahdottomuus.
Lisäksi, yritä puhua järkeä lapsen isälle, joka ei ole toistaiseksi ymmärtänyt vastuutaan. On suorastaan aivovammaista laukoa joitakin huoruussyytöksiä ja loukkauksia sellaisesta asiasta, jossa itsekin on yhtä lailla mukana.
HETKEN HURMIO ON ELÄMÄSI TURMIO!
Pitemmittä puheitta:
NIIN MAKAA KUIN PETAA!
Juu ja se kundi vasta typerä olikin kun ei osannut ehkäisystä huolehtia eikä osannut kortsua käyttää!
Olisi oikein että joutuisi maksamaan seuraavat 18 vuotta, hah!
Ai, Pojan vikako se sitten PELKÄSTÄÄN on, että muija tulee raskaaks.. Kukas se tässä ääliö nyt oikein on!?
-Pitääks sitä itseensä antaa paljaalla ajella..
Kumpaisessakin se vika on, ja on se nyt hyvä jälkeenpäin syntipukkia etsii kun hetken huumassa on täytyny sitä värkkiinsä aukoo!!
No niinhän sinäkin tuot ekassa viestissä ilmi, että olisi vain tytön vika! :-)
Pitääks sitä paljaalla pökkiä?
Nii-in Sanos Sinä?
Pitikö se ilman kortsuu antaa & ottaa?
No, not my problem Anyway..
Sitä saa mitä tilaa..
- Sopivia lauseitahan löytynee vaikka kuin paljon tilanteeseen :D :D :D
Nuppu-85:ltä, ilman z- ja x-kirjaimia!
Pojan osalta tilanne ei kuittaannu sillä, että hän sanoutuu irti lapsetaan ja naisestaan. Älä hyväksy sitä.
Kun olette ilmeisesti molemmat vielä nuoria ja lapsilisää nauttivia kansalaisia, niin kannattaisi varmaan selvitellä asiaa myös molempien osapuolten vanhempien kanssa. He ovat lapsistaan juridisessa ja varsinkin moraalisessa vastuussa.
Älä pelkää tilanteen selvittelyä.
Luin sun tarinas ja kävi harmittaa..Paska, et se jätkä on tuollainen..! Kannattaa käydä terkkaril juttelemas, jos se on vaan sellanen ihana tyyppi:) Sulla on nyt iso päätös edessä, älä tee mitään, ennenkuin olet itse täysin varma..Älä anna mielipiteiden vaikuttaa, äläkä tee mitään painostettuna.. Tsemppiä sulle tosi paljon!:):)
Kiitos kaikille järkeville viesteistä.... Sain kerrottua asiasta mun äidille ja isälle, jotka molemmat lupas tukee mitä tahansa päätin. Kävin tänään lääkärillä ja varasin ajan aborttiin. Lääkärin ymmärsi mua ihan täysin, ja sano että se on täsä tapauksessa järkevä päätös. Ja se anto ajan psykologille, et voin käydä jutteleen abortin jälkeen. Erikoisinta oli, et mun äiti kerto tehneensä nuorena abortin, ja sano et hän on vieläki sitä mieltä että parempi niin. Eli siis kiitos neuvoista ja tuesta, jatkan vielä hetken elämistä vaan itteeni varten, yhtä kokemusta viisaampana ja varon tekemästä samaa virhettä uudestaan....
Hienoa, että sait kerrottua vanhemmillesi ja saat tukea heiltä, etkä joudu siten olemaan yksin tunteidesi kanssa!
Vaikutat jo nyt kypsältä tuossa tekstissäsi, joten uskon tämän kokemuksen kasvattavan sinua entisestään vieläkin parempaan suuntaan. Jokainen tekee virheitä, mutta tärkeintä on tosiaan ottaa niistä opikseen. Olet sitten vanhempana myös parempi ja ymmärtäväisempi äiti omille lapsillesikin :D
on erittäin hyvä veto, tahdon vain huomauttaa. On myös hienoa että sinulla on äidissäsi nyt se tuki jonka eniten tarvitset, vaikka ikävää on että hän on joutunut kokemaan samaa kuin sinä nyt, silti hänen kokemuksensa on sinulle kullanarvoinen. Älä ala syytellä itseäsi liikaa, siitä ei ole apua kenellekään.
Hienoa että vanhempasi ymmätävät ja tukevat sinua. Aina ei ole niin, onneksi sinulla on! Toivon että pystyn aikanaan omien lasteni "mokiin" (koska niitä tekee jokainen...) suhtautumaan rauhallisesti ja ymmärtäen :D
Kokemusta viisaampana jatkoon. Psykologin kanssa voit käydä läpi ja käsitellä kaikki asiaan liittyvät tunteesi, nekin joita luulet ettei sinulla ole oikeutta tuntea. Älä salaa mitään vaan anna kaiken tulla ulos puheena, niin pääset kaikkein varmimmin asiasta ylitse ja voit jatkaa elämääsi rikkoutumattomana.
***
Tee ihmeessä abortti. Oot niin nuori, lapsen ehdit saamaan myöhemminkin. Raskauden keskeytys ei tee sinusta murhaajaa/huonoa ihmistä, muutenhan suomen lakikin sen jo tuomitsis. Raskaudenkeskeytykseen on määrätty viikkoraja, joten sitä ennen kun toimit, saat olla hyvällä omalla tunnolla. Jos synnyttäisit lapsen sitä varmastit rakastaisit, mutta jos teet abortin, ei sinun elämäsi muutu ja saat suunnitella tuevaisuutesi.
ettei kellekään suositeta ja suorastaan kehoteta aborttiin.. mitähän toi sitten on?
"Tee ihmeessä abortti."
"Lapsen ehdit saamaan myöhemmin."(?!) Vaan entäs jos ei saakaan, sitä ku ei voi tietää.
Laillisuus ei oo sama ku moraalinen oikeus.
Ihmisen suunnitelmallinen tappaminen on Murha. Abortissa tapetaan ihminen.
Abortin jälkeen elämä voi muuttua siten ettei syyllisyydeltä saa rauhaa ennenku haudassa (jos sielläkään?)..
Et ole murhaaja! Murhan tehneet viedään vankilaan ja murhan tehnyt lääkäri menettää virkansa.
Abortin tekee ammattilainen jo ikäsi perusteella ja muiden sosiaalisten syiden vuoksi.
Mutta muista: sinä itse teet päätöksen, mihin ratkaisuun sitten tuletkin.
Jaksamista Sinulle! tyttären äiti
totuudenkieltäjä!!
Abortti on laillistettu murha. Siinä tapetaan ihmisiä suunnitellusti. Lääkärit tekevät pyövelityötään kieroutuneen lain pakottamina.
että lääkäri saa vallan hyvin kieltäytytä tekemästä aborttia tai antamasta lähetettä sellaiseen? Kukaan ei pakota.
Kun seuraavaksi nyhrätään siitä ettei gynekologiksi käytännössä voi erikoistua ellei suostu aborttia suorittamaan, kuulkaas. Gynekologiasta suurin osa koskee naisten ehkäisy- ja raskausasioita, mukaanlukien niiden keskeytykset. Se on kaikilla tiedossa etukäteen. Kuka ihminen joka ei aborttia missään nimessä hyväksy, erikoistuisi vapaaehtoisesti alalle jolla raskaudenkeskeytykset ovat arkipäivää?
***
ohjelmasta Mot - Vaiettu abortti.
>Lääkärit eivät periaatteessa voi kieltäytyä osallistumasta aborttien tekemiseen. 1970-luvun lopulla lahtelainen lääkäri kieltäytyi uskonnollisen vakaumuksensa ja eettisen näkemyksensä nojalla tekemästä abortteja. Korkein hallinto-oikeus päätti, että abortit kuuluivat lääkärin tehtäviin.
Päivi Räsänen:
”Muistan esimerkiksi sellaisen tapauksen kollegastani, hän kertoi, että hän oli ollut aborttia suorittamassa ja lattialle oli tipahtanut siitä imuputkesta pieni jalka, reidestä irti repeytyneenä. Hän kertoi, että hänelle tuli niin huono olo sen jälkeen, että hän ei meinannut pystyä tuota toimenpidettä suorittamaan loppuun saakka. Ja ja sanoi, että miksi, miksi lääkärit joutuvat tämmöstä pyövelin työtä tekemään.”>
>Kieltäytyminen aborttien tekemisestä merkitsi, että Jääskeläinen ei voinut erikoistua gynekologiksi. Osa kollegoista tuki Jääskeläisen valintaa, osa oli vastaan.
Anna-Stina Jääskeläinen:
”Kuulin tietysti monenlaisia mielipiteitä ja ajatuksia. Yks joka mulle jäi semmosena terävämpänä mieleen, oli varsin korkeassa, päättävässä asemassa oleva henkilön kommentti, jonka hän mulle sanoi, että kaikkihan me tiedämme, et aborttien tekeminen on väärin, mutta me teemme niin, koska eduskunta niin määrää.”>
Toistat tosien sanoja jos omat loppuvat, niinkö?
Tuossa yksi ihminen joka ei voinut erikoistua koska ei halunnut suorittaa abortteja. Tiesi kuitenkin hyvin että kyseiseen erikoisalaan abortit kuuluvat.
Tahdotko opiskella teurastajaksi jos et kestä verta? Kokiksi jos et kestä painetta? Ja valitatko valmistuttuasi että lainlaatijat pakottavat sinut elämään paineessa kun itse valitsit uran jolla se on itsestäänselvyys?
Nii-i.
***
omin sanoin niin sillä ei olisi mitään totuusarvoa koska väittäisit etteihän kukaan lääkäri nyt noin ajattele, eikös..?
Valittavatko lääkärit yleensä leikkaussaleissa tai ylipäätään muissa (eettisesti yhdentekevissä) tilanteissa verestä yms? Henkinen ja fyysinen pahoinvointi on erilaisia..
Totuus sairaalan seinien sisäpuolella on vähä rumempi ku mitä ehkä haluat kuvitella.
sairaalan seinien sisäpuolella totuus on oskus karmea, joskus parempi. Pointtisi oli..?
Lääkäri nimenomaan ei hakeudu alalleen mikäli varen näkeminen kammottaa. Gynekologiksi ei hakeuduta mikäli raskauden estäminen tai keskeyttäminen kammottaa, se kun kuuluu olennaisena osana työhön. Mikä oli epäselvää..?
***
Tahtoisin apua että pystyykö n.13-14 vuotias tekemään abortin mistä ei kerrota vanhemmille?kaverini on raskaana ja siitä on tullu mullekki pään vaiva se ei oo enää sen jätkän kans tai oikeestaan se ei tie kenen se on ku yks v-loppu se oli kahen jätkän kans ja ei se saa rahaa aborttiin. mitä se suurin piitein maksaa?
Ei onnistu käytännössä. Sen verran 13-14-vuotiaat ovat sidoksissa vanhempiinsa, että tuollainen tulisi tavalla tai toisella ilmi, hirvittävää jos jälkeenpäin.
Hänen itse asiassa pitäisi _välittömästi_ kertoa raskaudesta vanhemmilleen, samoin kuin ilmaista niiden poikien henkilöllisyys, jotka ovat hänen kanssaan maanneet ja tehdä tilanne tiettäväksi heille ja heidän vanhemmilleen pikaisesti.
Parasta olisi, jos nuorestakin iästä huolimatta sitä aborttia ei tehtäisi. Pitää selvittää, miten koulusta voisi pitää vuoden äitiyslomaa ja sitten katsoa, voisivatko omat vanhemmat, lapsen isä ja hänen vanhempansa auttaa niin, että lasta pystyisi hoitamaan sinä aikana kun lapsen äiti käy koulussa. Myös sijaisvanhemmuutta voi harkita.
Voi kuulostaa näin aluksi hankalalta, mutta vaakakupissa on se, että tyttö kantaa sisällään uutta ihmistä, joka, jos kaikki menee hyvin, tulee syntymään terveenä ihmislapsena ja taapertamaan leikkikehässä hymyillen äidille, isälle ja isovanhemmille, jotka ovat valinneet elämän.
http://www.vaestoliitto.fi/seksuaaliterveys/seksuaaliterveysklinikan_nettipa/nuoret/tietopankit/raskaus/abortti/
Tuosta pitäisi löytyä edes hiukan tietoa. Anteeksi, jos en osaa auttaa enempää..