Clayson 1530 (väärä palsta joo..)

Mitä noissa pitäisi osata tarkata jos meinaa moista kapinetta hankkimaan?Uudemmissahan paukkaa vetoakselit,mutta onko noissa vastaavia heikkoja paikkoja.Osien saantihan alkaa noin vanhoihin olemaan oma ongelmansa.Fordin konehan tuo omat riskinsä.
41202
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

Sama homma oli kun itse ostin muutama vuosi sitten 8030:tä. Kyselin monelta kyseisellä koneella kymmeniä vuosia ajaneelta mitä siitä oikein pitäisi tarkistaa, kukaan ei oikein osannut sanoa mitään. Toki hihnat ja ketjut kuluu siinä kuin muissakin mutta muuten nuo Claysonit on vankkaa tekoa. Ja loppujen lopuksi aika yksinkertaisesti ja fiksusti tehtyjä.

Vanhemmissa koneissa tietysti yleiskunto ratkaisee, eli huollot tehty eikä mitään omia virityksiä. Jos hyvä yksilö löytyy sopuhintaan, niin ei muuta kuin ostamaan...

Varaosien saatavuus tietty selviää kysymällä Agritekistä ja noihin voi jo purkaamoiltakin jotain löytyä, uudempia ei juurikaan ole purettu.

Äänestä

Tarkasta pellit. Ne hiertyvät pinnat alkavat noissa mennä jo puhki, mutta niitäkin korjaa helposti laittamalla peltiä ulkopuolelle. Lähinnä elevaattoreiden alaosissa voi olla puhki. Katso ettei se heittopinta, tai mikä lie nimeltään siellä takana sisällä ole ruostunut puhki (senkin vaihtaa kun on laikka ja hitsi). Moottori tulee kattopellistä aikanaan läpi (siellä on rasituspiste, josta pelti alkaa vähitellen revetä). Sekin on nopea korjata, eli tunkkasimme takaisin paikalleen ja lattarauta väliin (parin tunnin homma).

Paras kone mitä meillä on ikinä ollut. Ei suurempia vikoja ja lähes kaikki ongelmat on voinut korjata nopeasti. Katso onko rasvailtu, sillä nippoja on hirmuisesti. Yksi oli meiltäkin jäänyt löytymättä, eikä sitä siis rasvattu ennen kuin muutama vuosi sitten, mutta silti laite toimi ilman vikoja. Puintia tähän mennessä ehkä 3000 hehtaaria.

Ainut todellinen ongelma oli alkuperäinen silppuri, joka kiinteäteräisenä ei kestänyt kiviä ja se vaihdettiin heti kääntyväteräiseen.
Ai niin ja ne syöttökelan tapit jäävät katketessaan ulos ja rikkovat sen helan kelassa. Kannattaa käyttää niitä tappeja joissa ei ole levennyksiä, jolloin tappi putoaa ja menee koneiston läpi. Ei ole näköjään rikkonut matkalla mitään.

Moottorissa ei ole koskaan ollut mitään ongelmia (vai onkohan tässä versiossa Perkins, en muista).

Äänestä

1530 on uudistettu versio M135 koneesta. 135 ajoimme n. 2000 tuntia. Ainoa isompi murhe oli vetoakselin katkeama. Edellinen omistaja oli 70-luvun märkinä syksyinä vedellyt viljakärryjä pellolta puimuria lisävoimana käyttäen. (edellisen omistajan vaimon kommentti). 1530 tuli taloon n. vuonna -90. Kone oli pahasti ruosteessa missä lie säilytetty ja oliko maalaus silloin v. -80 (koneen vuosimalli) jotenkin ala-arvoinen. Ajoin koneella pari vuotta ja sitten kone purkuun ja hiekkapuhalluksen jälkeen maalaus ja kokoonpano uusilla laakereilla. Kummallinen moka siirtyi 135:tosesta 1530:ppiin. Olkikelan ja puintikelan laakereita ei voinut rasvata. Olivat kertavoidellut. Jo 135 koneessa suurin ongelma nämä laakerit. Kysyin silloiselta Keskon huoltopäälliköltä asiasta. Sanoi akseleiden pyörivän niin lujaa että laakerit kuumenevat liikaa jos ne täytetään liialla rasvalla. Ja katin kontit sanon minä. Ovathan silppurin laakerit täyttyneet vuosissa rasvalla ja hyvin ovat kestäneet. Purkaessani 1530 löytyi vakava vika. Olkikelan akselin oikeanpuoleisen laakerin sovite oli ollut alunperin väljä ja niinpä akseli oli kulunut 6 mm ohemmaksi alkuperäisestä. Sorvasin uuden akselin ja jyrsinkoneella kiilaurat siihen ja sitten vielä sellainen muutos laakerointeihin että ne saa voideltua. Syksyllä kauden jälkeen kun laakerit voitelee ja vähän pyöräyttää konetta niin siinä se. Tavallaan huononnus 135 1530 on säiliön tyhjennyksen muuttaminen suoraan moottorista käyväksi. Rakenne on erittäin hankalasti korjattava. Pitää tarkasti huolehtia ettei tyhjennystä pyörittävä hihna löysällä ollessaan pääse putoamaan pyöriltä ja pääse kiilautumaan jonnekin väliin ja palamaan piloille. Tähän kohtaan piti tehdä uusi hihnan ohjain josta hihna ei pääse mihinkään karkuun. Suurremontin yhteydessä uusin elevaattoreiden ja syöttökuljettimen ketjut ja hammaspyörät. Märkien syksyjen pelossa asensin IH- traktorista puretun etuvetoakselin alkuperäisen taka-akselin tilalle. Vaihteiston pääakselin päähän rakennettu kulmavaihde ja kardaani koneen ali antaa mahdollisuuden nelivedon käyttöön. Nelivetoa ei juurikaan ole tarvittu, suuret 13-24 takapyörät kantavat hyvin ja karkea pintakuvio pitää ne hyvin pyörimässä. Vetorenkaiksi vaihdoin siirtokuljetetut 23-26 pyörät ja kulkemisen kanssa ei ole ollut ongelmaa. Viljasäiliö on aika pieni, tyhjennyksiä riittää eikä tyhjennystorvikaan yllä kovin korkealle. Kulkuvariaattorin hihnat uusittiin viime syksyksi. (Toinen oli vielä alkuperäinen). Hihnat kestävät pääosin hyvin mutta jotkut ovat todella hankalat vaihtaa. (Olkinelan vasemman puoleiset kiilahihnat). Syksyn -18 ainoa puintikeskeytys oli kun suuri kivi pääsi koneeseen ja väänsi yhden syöttökuljettimen varvan mutkalle. Varpa piti irroittaa ketjuista ja puinti pääsi jatkumaan. Ja vielä huononnus 135 verrattuna on syöttökierukan sormet. 135 ajettiin n. 2000 tuntia eikä ainoatakaan sormea katkennut. 1530 katkesi 7 kpl kerralla kun iso kivi nousi pöydälle. Tässä koneessa sormet ovat ohuempaa mallia ja välillä tuntuu kuin ne murenevat kuin tulitikut. No aika on opettanut ettei muutaman sormen puute haittaa menoa kunhan katkenneet pätkät poistaa kierukasta. Nyttemmin sorvaan kotona uudet sormet ja kun raaka-aine ei ole kovin kovaa niin sormet eivät katkeile niin herkästi. Uudemmissa pöydissä on paksummat sormet, kestävyydestä en osaa sanoa mitään. Näissä koneissahan on pääosin nipan kautta rasvattavat laakerit. Olen sitä mieltä että laakeri on helpompi rasvata kerran vuodessa kuin vaihtaa kolmen vuoden välein. Historiassa oli käytössä Ukkosampo ja puoleen syksyyn sai vaihdella kestovoideltuja (minun määritelmä=kertavoideltuja) laakereita milloin mihinkin akseliin. Viime syksynä minulta tuli 60:s vuosi puimurin kuljettajana. Näistä vuosista on suurin osa ajettu kahdella Claysonilla (M135 ja 1530). Nykyinen isäntä talossa on muuttanut tuotantosuuntaa pois viljanviljelystä. Viljan hinnat ovat kertakaikkiaan käsittämättömät. Asun nykyään kaupungissa kerrostalossa. Jos talossa olisi laitteet joilla voisi polttaa viljaa talon lämmittämiseksi, tulisi talon lämmitys maksamaan ruokaviljaksi soveltuvaa viljaa polttamalla alle puolet siitä mitä se nyt maksaa kaukolämmöllä.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Mopilistimaanviljelijä kirjoitti:

Mitä noissa pitäisi osata tarkata jos meinaa moista kapinetta hankkimaan?Uudemmissahan paukkaa vetoakselit,mutta onko noissa vastaavia heikkoja paikkoja.Osien saantihan alkaa noin vanhoihin olemaan oma ongelmansa.Fordin konehan tuo omat riskinsä.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu