ihmettelen miten voidaan kaupata purjeveneitä jotka eivät kestä ns normaalia pohja kosketusta.
Missä on raja että vene kestää karilleajoa?
Kun auton ostaa niin vakiovaruste on airbag, abs, pas,ac ym ym.
Purjevene joka maksaa 4-5 kertaa kuin tavallinen
perheauto voi olla niin surkeasti suunniteltu että lievässä pohjakosketuksessa, koko miehistö( perhe) om merihädässä!!
Esim on ns halpa tuotanto veneet saksasta, ranskasta ja puolasta jota ovat niin surkeasti suunniteltuja ja huonosti tehtyjä että oikein hirvittää, ne ovat ainoastaan tehty tyynelle kelille. Kyllä Suomlainen vene voitta aina laadussa jatyylissä ulkomaiset "paska" veneet!
Missä on raja että vene kestää karilleajoa?
Kun auton ostaa niin vakiovaruste on airbag, abs, pas,ac ym ym.
Purjevene joka maksaa 4-5 kertaa kuin tavallinen
perheauto voi olla niin surkeasti suunniteltu että lievässä pohjakosketuksessa, koko miehistö( perhe) om merihädässä!!
Esim on ns halpa tuotanto veneet saksasta, ranskasta ja puolasta jota ovat niin surkeasti suunniteltuja ja huonosti tehtyjä että oikein hirvittää, ne ovat ainoastaan tehty tyynelle kelille. Kyllä Suomlainen vene voitta aina laadussa jatyylissä ulkomaiset "paska" veneet!
Vastaukset 20
Vanhimmat
miten niin ?
olet! kyllä on totta mitä kirjoitit!
Kyllä paras vene on Suomesta!!!
hakkaa päälle
Jukka eduskuntaan...
Älä hyvä ihminen tee johtopäätöksiä jos on valmistunut 1 kpl suomiveneitä / luokka.
Se yksikin on valmistajan esittelyvene,
joka voi olla aivan muuta kuin asiakkaalle joskus myytävät mallit.
Tällaisia "räätälityönä" tehtyjä veneitä joudutaan odottamaan kauan, ja niissä asiakas on aina kustantamassa tuotekehittelyä ja testausta.
"ihmettelen miten voidaan kaupata purjeveneitä jotka eivät kestä ns normaalia pohja kosketusta."
Pitäisikö tehdä myös autoja, jotka kestävät törmäystä, tai lentokoneita, jotka kestävät hallitsematonta kosketusta maahan? Opettele navigoimaan, niin ei ole hätää.
Jessus mikä pölvästi "opettele navigoimaan niin ei koskaan kolahda..."
Opettele ajamaan, niin et KOSKAAN joudu auto-onnettomuuteen, kuten ne männävuonnakin kuolleet nelisensataa surkimusta, joilla oli puutteellinen ajotaito :-(
Mutta vastauksena kysymykseesi, kyllä pitää tehdä autoja jotka kestävät törmäystä, tähän asiaan panostetaan todella paljon ja autot ovat kehittyneet tässä suhteessa huimasti viimeisen parinkymmen vuoden aikana.
Kysymys on jotta miten sama turvallisuuskehitys on purjeveneiden kohdalla. Silmällä katsoen näyttäisi kehitys menneen taaksepäin, mutta toisaalta minulla ei ole kompetenssia arvioida nykyisten köliripustusten törmäyskestävyyttä sillä suuri osa rakenteesta on siellä piilossa.
Otsikon tavoitteet tulisi erottaa toisistaan. Ovathan autot tulleet törmäystilanteissa turvallisemmiksi, mutta pikkutörmäyksissä (joita varmaan alkuperäinen kysyjä tarkoitti normaalilla karilleajolla veneistä puheen ollen) autot ovat tullet huonommiksi kun puskureita ei niissä ole enää lainkaan.
Veneissä trendi on samansuuntainen: kunnon törmäyksessä muodin mukainen pistoköli tulee sisään niin että tuskin kipparilta putoaa edes lakki päästä, puhumattakaan että kukaan törmäyksen voimasta lentäisi päin teräviä esineitä tai yli laidan. Ainoastaan paukkulautta tulee olla valmiina tämän varalta niin turvallisuus on hyvällä tasolla. Mitalin kääntöpuoli on sitten ne normaalit kolistelut luonnonsatamissa, jotka on unohdettava ellei halua isoja remontteja rakenteisiin.
Totta haastat autojen puskureista, etenkin pakkaskelillä ei tarvitse kuin hipaista, niin tonnin parin remontti edessä. Toista ne oli Saabin ja Volvon turvapuskurit, joilla ilokseen töniskeli hitaampia pois tieltä :-)
En kuitenkaan ymmärrä ajatustasi "ainoastaan paukkulautta tulee olla valmiina...". Minusta se, että köliripustus pettää aiheuttaen veneen uppoamisen aiheuttavan vuodon, on muutakin kuin kosmeettinen haitta (kuten autojen muovipuskureiden säröt), se on vakavan hengenvaaran aiheuttava merihaveri, oli sitten paukkulauttaa tai ei! Mutta jos vene kestää uppoamatta täysivauhtisen kivelleajon, ainoastaan aiheuttaen kalliin remontin, silloin voi puhua nykyautoihin verrattavasta turvallisuusrakenteesta.
Purteni kölikiinnitys on kyllä ideologialtaan lähempänä 99Saabin kumipuskuria kuin tojotan kuttaperkkaa :-)
Mutta veneessä, jossa on lyhyt syvä köli, on järkevää varautua pohjakosketuksen seurauksiin turvavarusteilla, kuten pelastuslautalla, sekä siihen että vene menetetään törmäyksessä. Ihan kuten nykyaikainen auto suojaa matkustajia hyvin törmäyksessä, mutta auto menee usein korjauskelvottomaksi.
"Jessus mikä pölvästi "opettele navigoimaan niin ei koskaan kolahda...""
Onko ongelmia alkuperäisen tekstin ymmärtämisessä? Siinä ei lukenut tuolla tavalla.
Etusijalla pitäisi olla kivien välttäminen, eikä veneen törmäyskestävyys.
Ettenkö sanoisi että pölvästien pölvästi!
Tietysti etusijalla on kivien väistäminen.
Mutta törmäskestävyys on turvallisuuskysymys, siitä huolimatta.
Miksi autoilla tehdään törmäystestejä, vaikka etusijalla on törmäysten välttäminen.
Nyyh... tälläiseen "keskusteluun" tuli otettua osaa :-(
pursista on suunniteltu aivan yhdenmukaisesti ns. halpatuontiveneiden kanssa. Niissä on lyhyt köli melko tasaisessa pohjassa. Ainakaan minä en ole löytänyt niistä sellaisia ratkaisevia eroja, joilla tuota sinun kuvaamaasi ongelmaa "perustelet".
Finngulfeissa, Swaneissa ja Balticeissa on kaikissa suuri vaara isosta pohjavauriosta, jos ajetaan riittävällä vauhdilla kovaan, periksi antamattomaan esteeseen. Siinä eivät auta kölipulttien prikkojen koko, tai palkkien jykevyys. Esimerkkejä löytyy kaikista noista merkeistä. Samoin peräsinvaurioiden osalta. Finngulfista on lisäksi kaatunut jopa ohjauspedestaali kesken kryssin?
Niissä edullisen saksalaismerkin cruisingmalleissa on muuten ollut valmistusmääriin nähden VÄHEMMÄN köli tai peräsinongelmia verrattuna kilpaileviin, moderneihin venemerkkeihin.
tuotavat mallit ovat aivan erikseen tehty ja suunniteltu suomen rankkoihin olosuhteisiin.vertaa auto puolelle,sillä sielläkin mersu tekee suomi mallit aivan erikseen.kysy vaikka keltä punaniskalta,totta joka sana
löytäisin tämän vastaansanomattoman tilaston?
"Niissä edullisen saksalaismerkin cruisingmalleissa on muuten ollut valmistusmääriin nähden VÄHEMMÄN köli tai peräsinongelmia verrattuna kilpaileviin, moderneihin venemerkkeihin."
"Älä hyvä ihminen tee johtopäätöksiä jos on valmistunut 1 kpl suomiveneitä / luokka.
Se yksikin on valmistajan esittelyvene,
joka voi olla aivan muuta kuin asiakkaalle joskus myytävät mallit.
Tällaisia "räätälityönä" tehtyjä veneitä joudutaan odottamaan kauan, ja niissä asiakas on aina kustantamassa tuotekehittelyä ja testausta."
Sellaista prosentti-tilastoa ei voi olla, koska
kotimaisten valmistusmäärät ovat 0 kpl / otos.
Teräsvene. Itsekin ihmettelen miksei näitä tehdä enempää. Kestää törmäykset ja muut kolinat.
kyllä se peltikin tohjoksi menee kunnon rytinässä. Lasikuitu veneetkin kestää mudassa möyrimisen ihan ok.
Hyvä Suomi kirjoittaa: "ihmettelen miten voidaan kaupata purjeveneitä jotka eivät kestä ns normaalia pohja kosketusta."
EIköhän purjeveneet kestä pohjakosketuksia suunnilleen yhtä hyvin kuin autot kestää nokkakolareita tai puuta päin ajamista. Toki autojen matkustajaturvallisuus on kehittynyt huimasti, mutta kyllä itse auto menee tuollaisessa kolarissa täysin romuksi.
Toisaalta purjeveneiden "kolarikestävyyttä" voitaisiin varmasti parantaa turvakölin tapaisilla ratkaisuilla (kts. http://www.ailmet.fi/proj_turvakoli.html). Harmi, ettei nämä ratkaisut ole vielä yleistyneet. Eli kyllä kehittämistä toki on, mutta vertaus autojen turvallisuuteen on hieman ontuva.
Kiitos hyvästä kommentista; tätä tarkoitin, kun ihmettelin innostusta törmäyskestävyydestä.
Pohjakosketusta ei pitäisi nimittää "normaaliksi" vaan "vahingoksi".
Niinpä. Olikohan se Volvo, joka mennä vuosina mainosti autojaan sillä, että ne kestävät alle 5 km/h (nopeus tempaistu hatusta, kun en muista varmaksi) vauhdissa törmäilyä. Mainoksessa oli joku blondi, joka parkkiruudussa törmäili sekä edessä että takana oleviin parkkeerattuihin autoihin yrittäessään poistua parkkiruudusta ;)
Kyllä veneetkin "satamaallasnopeuksissa" pohjakosketuksia yleensä kestävät...