vai onko ylipitkä kesäloma houkutus? Kesä olisi hyvää aikaa opiskella lisää ammattipätevyyttä ja itsehillintää. Taas oli juttu miten ope kävi käsiksi 11 vuotiaaseen poikaan!
Kuinka moni ope sivistää
itseään kesäkursseilla
392456
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 39
Vanhimmat
kurssien järjestäjiltä. Onhan niillä lukumäärät.
tuo IL:n juttu,keskustelua tuossa ylempänä..
Ei asiat niin yksinkertaisia ole.Ja sivistätkö sinä itseäsi,kehitätkö itsehillintääsi?!Ihan hyödyllisiä kaikille.
Itse en halua enkä jaksa täydennyskouluttautua kesäisin. Minulla on lapsia, ja tahdon antaa heille kesällä aikaa rauhallisen ja rennon äidin kanssa. Lukuvuoden aikana olen hyvin väsynyt. Koululaiset saavat minulta paljon, eikä omille lapsille jää paljon mitään.
Mutta katson kuitenkin sivistäväni itseäni kesällä. Luen kaunokirjallisuutta, klassikoita. Kuuntelen taidemusaa ja käyn taidenäyttelyissä. Opintopisteitä näistä en saa. Mutta saan sitä henkistä pääomaa ja välimatkaa arjen pulmiin, joista on hyötyä taas seuraavan lukuvuoden aikana.
Yleensä kesäkuu menee toipuessa ja suoraan sanottuna nukkuessa. heinäkuussa herään eloon ja muutun omaksi iloiseksi itsekseni.
Opettajan pitkästä kesiksestä hyötyvät myös oppilaat. Työt on syksyllä hauska aloittaa levänneenä.
opska
Kunnan koulutusrahat ovat minimaaliset, eikä kursseille pääse kuin harvoin. Osa opettajista maksaa itse näitä kursseja, minä en halua maksaa sitä omasta pussistani, että pidän työkykyäni yllä.
Sen sijaan käyn kyllä paljon maksuttomissa kustantajien kirjaesittelyissä (joihin ajan toisinaan 100 km:n matkan ja bensat maksan tietysti omasta pussistani), luentotilaisuuksissa, luen ammattikirjallisuutta ym. ym. Yritän myös sivistää lapsia ansiotyöni lisäksi iltaisin: olen mukana urheiluseuratoiminnassa talkoolaisena 2-3 krt/viikko. Kaikki siis omalla vapaa-ajallani! Moni ope toimii vastaavsti kuin minä.
Miten sinä kannat kortesi kekoon, jotta lapsillasi olisi sivistynyt äiti? Vai odotatko "sivistystä vain opettajilta"? Monen "ongelmallisen" lapsen vanhempi toimii juuri näin. Odottaa opettajalta täydellisyyttä, itseltään ei juuri mitään.
olet eka tietämäni ope, joka toimii urheiluseuran talkoolaisena. itse toimin urheiluseurassa seura-aktiivina ja olen ällistyksekseni huomannut, että kukaan pyytämäni ope ei tule vetämään mitään lapsille, ei varsinkaan, jos se on säännöllistä, yksikin kerta viikossa tuntuu olevan liikaa.
sen sijaan saan mukaan opiskelijoita (ilman palkkaa kesätöidensä päälle), itseni kaltaisia myös kesällä työskenteleviä (vain 4 vkon kesäloma), mutta en tähän päivään mennessä yhtään opea. syyt ovat moninaiset... yleisin; ei ole aikaa...
Harmittaa kun monilla on sellainen käsitys, että opettajat ovat sukupuolettomia ja perheettömiä ihmisiä, joilta voisi odottaa kyseisenlaista työpanosta omien työtuntien ulkopuolella. Opettajien työ on paljon muutakin kuin opettamista-tuntien suunnittelua, palaverejä ja kodin ja koulun välistä yhteistyötä. Päivät venyvät usein tosi pitkiksi eikä palkkapussi pullistele tunneista huolimatta. (palkka tulee pidetyistä oppitunneista) Kuinka moni sairaanhoitaja käy vapaaehtoisesti hoitamassa yksinäisiä vanhuksia työpäiviensä päätteeksi?
Opettajana voin vain todeta, että vaikka sydämeni pohjasta työtäni ja oppilaitani rakastan, en silti koe tarvetta osallistua oppilaideni vapaa-ajan toimintoihin.Mielelläni voisin joskus esim. käydä katsomassa oppilaani jalkapallomatsia, mutta mihinkään ylimääräiseen en haluaisi sitoutua. Tästä aiheesta on keskusteltu opettajien keskuudessa monen monta kertaa. Eräs opettaja kertoi, kuinka oli ilahtunut syntymäpäiväkutsusta, mutta ihmetellyt kovasti,kun vanhemmat olivat pokalla ehdottaneet, että jos hän voisi vaikka järjestää kyseisten syntymäpäivien ohjelmat.
Tulipas paatoksella, mutta kun on naputellut koko alkuillan kodin ja koulun yhteistyötä sähköpostiin ja laatinut pari koetta, sekä tarkistanut kasan aineita, ei paljon muutakaan voi.
se on kumma, kun muut ammattiryhmät kuitenkin löytävät aikaa vetää talvisin sporttikerhoja, sählyjoukkueita, lentopalloa... kesäisin ollaan yleisurheilussa, pesäpallossa, jalkkiksessa... ja jotkut ihan ympärivuotisesti mukana seuratyössä. mutta ei opet! ja ainakaan kesäisin ei luulisi sen työn painavan. en todellakaan jaksa uskoa, että open työ on niin vaativaa ja kaiken nielevää, ettei aikaa riittäisi. ei, kyllä se on halusta kiinni.
en siis nyt aliarvioi opettajan työtä. se on vaativaa ja vie voimia. mutta niin vie muutkin työt. mikään työ ei tänä päivänä ole mikään läpihuutojuttu eikä kellään ole liikaa sitä ylimääräistä aikaa.
mutta en ymmärrä miten opet voivat arvostaa itsensä niin paljon ylemmäksi, että juuri heillä ei ole rerurssejä mihinkään ylimääräiseen.
miten sitten muilla on? no ok, tunnen kaksi yläasteen opea, jotka ovat mukana seuratoiminnassa. ala-asteen opeilta kuulee aina sen " ei aikaa, ei jaksa, työ vaativaa..." ja kesällä "ei haluta sitoutua, kun halutaan vaan olla".
olen saanut mukaan vetämään lasten porukoita ja ihan koko seuran toimintaan mukaan mm maanviljelijän (iso maitotilallinen), jolla ei todellakaan liikaa aika ole, ainakaan kesäisin. lisäksi toiminnassa mukana on kunnan eläinlääkäri, jolle ei ole saatu edes tuuraajia tarpeeksi, jostakin hänkin sen aikansa löytää. on yksinhuoltaja/yksityisyrittäjä, keskisuuren yrityksen toimitusjohtaja ja vaikka mitä. kaikilla heillä vähintään yhtä vaativa työ kuin opettajilla.
kumma kun opet ovat niin laiskoja ja itsekkäitä vapaa-ajallaan, ettei muille liikene ylimääräistä. omat lapset opet kyllä tuovat ohjattuihin harjoituksiin ja sen jälkeen häipyvät kauppaan, lenkille, jumppaan, kuka minnekin.
tulipas paatoksella. mutta olen viimeiset kaksi vuotta vetänyt yhtä urheiluseuraa ja rerurssipula on huutava vetäjistä ja toimijoista. monelle lapselle olen joutunut sanomaan, ettei ryhmään enää mahdu. ehkä seuraavan kerran lemppaan jonkun open lapsen. kerron, ettei ole aikaa ja otan loparit seurasta. hoidan vaan oman työni, perheeni. vapaa-ajallani hoidan omia harrastuksia ja palaudun. kuten opettajat.
Kyllä kaikilta voi odottaa kyseisenlaista työpanosta. Ei ole mitään ammattiryhmää, joka voi sanoa olevansa suojattu miltään talkootyöltä. Se on sitten todellakin eri asia, jos ko ihminen kokee, ettei hänen tarvitse uhrautua minkään yhteisen asian vuoksi.
Kukaan ei kyseenalaista opettajien työtä -tiedämme suunnittelut, aineidein korjaukset ym. Mutta epäilen silti, että se työviikko venyy kovin paljon sen yleisen 40 tunnin ylitse. Ja me muut tämän 40 tunnin suorittajat koemme kykenevämme tällaisiin talkoisiin.
Ja vertauksesi sairaanhoitajaan; kyllä moni sairaanhoitaja tekee vapaaehtoistyötä esim juuri vanhustentyössä.
Kuinka usein minäkin kuulen lauseen, että "sydämeni pohjasta haluaisin, mutta..." Ja todellakin mihinkaan ylimääräiseen ei haluta sitoutua. Jos kaikki ajattelisivat laillasi, ei olisi lapsille mitään ohjattua tai se olisi todella kallista,sillä talkoovoimin seurat pyörivät. Miten kävisi spr:n, yhdistysten ym?
Kyllä se on ihmistyypistä kiinni, onko halua (nimenomaan halua, ei aikaa) talkootyöhön. Omituista todella, että opettajien ammattiryhmästä sitä tuntuu löytyvän vähiten.
Minä en vapaa-aikanani yksinkertaisesti halua enää lapsia opettaa. Mielelläni teen vapaaehtoistyötä mm. vanhusten parissa tai autan urheiluseuroja varojen keruussa, mutta mitään ryhmää en enää halua vapaa-ajallani vetää. Tähän on monia syitä. Yksi painava syy on se, että vapaa-ajalla haluan leipätyöhöni jotain vaihtelua. Toimistotyöläiselle tai rakennusmiehelle lasten harrastekerhon vetäminen on vaihtelua minulle ei. Rakennustyömies taas ei välttämättä halua vapaa-ajallaan remontoida kaikkia kylän vanhoja seuraintaloja, minä sen sijaan autan siinä mielelläni. Toinen iso syy siihen, miksi en harrastekerhoja ryhdy vetämään on se, että haluan pitää opettajan roolin selkeästi erillään lasten ja heidän vanhempiensa vapaa-ajasta. Lapsillekin on mukavampaa kun ope ei huseeraa enää harrastuksissa vaan siellä he saavat oikeasti olla vapaalla. Olisitko itse mielelläsi pomosi seurassa vapaa-ajalla vaikka eri roolissa olisitkin? Tai jos olet pomo, niin kuinka mielelläsi vietät vapaa-aikasi alaistesi seurassa? En usko, että kovinkaan moni hyppisi ajatuksesta innoissaan, sillä puheenaiheet kääntyisivät samojen ihmisten läsnäollessa helposti kuitenkin töihin, opettajan ja oppilaan tapauksessa kouluun.
vapaa-aikanakin niitä samoja muksuja opettaa. Nou tänks! Joku raja sentään. Ei ole lastenkaan edun mukaista että on sama ohjaaja joka paikassa. Valitettavasti urheiluseurojen toiminta kaatuu aktiivisten vanhempien niskaan.
Aika erikoista että ruvetaan edes kysymään opettajia moiseen, varsinkin lapsettomia opettajia.
En itse ole opettaja, mutta ihmettelen, miksi olet juuri opettajat ottanut "silmätikuiksi". Jos sieltä teidän talkoolaisista ne opettajat puuttuu, niin puuttuu sieltä varmasti monien muidenkin ammattiryhmien edustajat. Ja kyllä varmasti on sellaisiakin opettajia, jotka tekevät tuollaista työtä vapaa-ajallaan.
Enpä itsekään ole koskaan talkoillut muualla kuin taloyhtiön pihahommissa ja tuttujen kesämökeillä ym. Ei kaikkien tarvitse tehdä kaikkea. Jokainen tehköön sitä, minkä kokee itselleen läheiseksi ja luontevaksi. Kaikki kunnia kuitenkin niille, jotka lasten harrastusten hyväksi tekevät talkootyötä.
ensinnäkin, en ottanut opettajia silmätikuksi. sattui vain käymään niin, että olen kysynyt hommiin vain opettajia, joiden omat lapset harrastavat, osa hyvinkin aktiivisesti. kaikilta sama vastaus "EI HEILLÄ OLE AIKAA", ei varsinkaan kesällä. silti heillä on aikaa tuoda lapsensa sinne urheilukouluun ja harjoituksiin ja sen jälkeen itse lähteä lenkille tms.
joku sanoi, että toimistotyöläiselle on mukavaa vaihtelua touhuta lasten kanssa vapaa-ajallaan. kun se ei välttämättä niin ole. minä ainakaan en koe mukavaksi olla lasten kanssa, olen vain pakosta joutunut ryhmävetäjäksi, kun ei muita ole saanut, ryhmässä 3 opettajan lasta. kaikilta se ei käy luonnostaan se lasten kanssa olo, minulta ei ainakaan. ja sitäpaitsi, yksikään kysymistäni opeista ei todellakaan uhraa vapaa-aikaansa vanhuksille tai muuhunkaan, he uhraavat aikaa vain itselleen. no, heillä on varmaan hyvin hoidettu koti, päänuppi kunnossa, kun panostaa vain itseensä ja perheeseensä.
minusta ei ole yhtään erikoista, että opettajaa kysytään moiseen, varsinkin jos open omat lapset ovat siinä harrastuksessa mukana hyvinkin aktiivisesti. mutta erikoista on se, että opet eivät tule, muut ammattiryhmät tulevat.
todella kummallista, että opettaja kuvittelee olevansa suojattu tuollaiselta siksi, että on opettaja. itsekin olen tilintarkastaja ja teen yritysten tilejä. silti vielä vapaa-aikanani pidän parin urheiluseuran ja yhdistyksen tiliasiat kunnossa ja vedän lapsiryhmää. ja voin kertoa, että se ei ole kutsumustyötä, vaan pakkopullaa. mutta jos lopetan, jää 16 lapselta mukava harrastus väliin.
siitä, että olet aikoinaan ryhtynyt vetämään lasten ryhmää ja nyt on homma alkanut kyllästyttää. Etkä saa ketään jatkamaan. Näin se vaan menee, että me urheilevien lasten vanhemmat - sellainen kai sinäkin olet - joudumme näitä ryhmiä vetämään puolipakolla. Kuka muuten viitsisi? Pakko ei kuitenkaan kenenkään ole. Senkun lyöt hanskat tiskiin, mutta siinä loppuu sitten sinunkin lapsiltasi ryhmä. Tuskin se kuitenkaan juuri opettajien vika on. Vastuullisena aikuisena olisit miettinyt etukäteen, jaksatko todella ryhmän kontollesi ottaa. Turha jälkikäteen rutista.
Vois vaatia vastinetta. Eihän muillakaan ole noin pitkää lusmuaikaa kesäsin.
Opet vois mennä kaupungille esim. haravoimaan ja siivoomaan puistoja. Sitä työtä on aina tarjolla. Tai viihdyttään vanhuksia ja ulkoiluttaa heitä palvelukoteihin. Heidän lapsensa ovat vielä työelämässä, kesälläkin kun loma 1 kk on pidetty.
Mainosjakeluakin on meilläpäin tarjolla useasti. Kyllä tilapäistä löytyy aina.
Jos nuori työtön velvoitetaan 8 e päivässä tekemään ilmaistyötä, niin jo on kumma että muut sitten saavat lusmuta oikein urakalla.
Itse en ole päivääkään ollut työttömänä, joten tiedän että työtä on aina tarjolla. Nykyisin pätkätyötä on paljon. Ei muuta kun valitsemaan kesätyötä.
Asia on selitetty aika monta kertaa, jopa rautalankamallilla mutta ei näytä menevän kaikille perille. Opettajat saavat koko vuoden palkkansa jaettuna 12 kuukaudelle tasaisesti. Yhtä hyvin voisi saada koulukuukausina enemmän ja sitten kesäaikaan ei mitään. Summa pysyisi kuitenkin samana. Got it? Kyse on näes ammatinvalinnasta.
Mitä muuten tarkoittaa tekstisi "8 e päivässä tekemään ilmaistyötä". Mitä ilmaistyötä on sellainen, josta maksetaan palkkaa?
Miksi opettaja menisi tekemään kesäaikaan töitä? Hän on työnsä lukuvuoden aikana tehnyt, silloin vain vähemmällä palkalla.
nimittäin alkanut vetämään, kun niitä vetäjiä ei tahdo olla. Oli sitten ope tai kuka vaan, niin eivät lähde. Muuten, aloin aatella omien lasteni joukkutovereita. Yhden joukkueessa on 4 open lasta, toisen myös 4 ja kolmannen joukkueessa on 3 open lasta. Varmaan muillakin joukkeilla suhde sama. Ja kaikki tietämäni joukkuevetäjät ovat jotakin muuta kuin opettajia... onpas muuten kumma juttu. Kesälläkään yleisurheilussa ei opettajia vetäjinä näy. Todella kummallista.
Siis onko opettajat jotenkin herkempiä saamaan lapsia kun niitä riittää niin vimmatusti joka joukkueeseen?? Vai haluaisitko, että opettajien lapsia kiellettäisiin tulemasta joukkueeseen vanhempien ammatin vuoksi?
Hei ihan oikeasti, ei kai kenenkään ole PAKKO käyttää vapaa-aikaansa vapaaehtoistyöhön! Paheksutko jotenkin enemmän pois jäävää opea kuin insinööriä tai muuraria? Vieläkö elää tämä käsitys, että opettajan kuuluu olla koko kylän kantava voima ja osallistua kaikkeen? Ei tällä vuosituhannella. Tämä on työ siinä missä muutkin, ei mikään yöt ja päivät ja läpi vuoden seuraava rooli.
Kuten moni ope on tässä jo sanonutkin, vapaa-aikana teemme mieluummin jonkin muun tyyppistä hommaa kuin lapsilaumojen ohjaamista, joka on omalla tavallaan varsin uuvuttavaa, koko persoonan likoon panemista edellyttävää työtä. Minunkin luokkahuoneessani käy joka päivä sata nuorta, ja niin paljon kuin heidän opettamisestaan pidänkin, iltasella en jaksaisi enää samaa. Pihaa haravoimaan voin ehkä mennä. On ehkä helpompi vastata sinulle, ettei ole aikaa kuin että ei huvita tai ei millään jaksa.
Monilla ei liene tiedossa, että opettajat olivat aikoinaan kesälomat lomautettuna, kunnes sitten päätettiin jakaa opettajien vuosipalkka tasaisesti koko vuodelle. Nykyään moni päteväkin opettaja joutuu olemaan määräaikaisissa työsuhteissa, ainakin pääkaupunkiseudulla, jolloin palkallista kesälomaa ei edes kerry muuta kuin vuodelta kerääntyneiden lomapäivien verran.
Tukiopetustunneista maksetaan (omassa koulussani niitä saa pitää kuusi per lukuvuosi), mutta kodin ja koulun välisestä yhteistyöstä, kuten lapsi-vanhempi-ope-palavereistä ei meillä makseta. Kuukauden peruspalkka pätevällä luokanopettajalla on kunnasta ja opetustunneista riippuen kahden tonnin kulmilla miinus verot. Vähintään 360 pisteen yliopisto-opinnoilla ei siis mikään kummoinen palkka. Työviikko venyy helposti yli neljäänkymmeneen. Itselläni on opetustunteja 28 ja työpäivät venyvät usein neljään viiteen, jos ei töitä halua kauheasti kotiin kantaa. Kun laatii yli kahdellekymmenelle kokeet ja huolella tarkistaa, niin aikaa kuluu. Nykyään on yleisopetusryhmiin integroituna erityistä tukea tarvitsevia oppilaita, joiden henkilökohtaisten opetussuunnitelmien laatimisiin ja erityistarpeitten huomioimiseen (eriytetty, yksilöllinen oppimateriaali, kokeen jne) kuluu aikaa. On toki opesta kiinni kuinka paljon työtään haluaa valmistella. Opettajan työhön eivät kuulu yksityiset ruokatunnit tai pitkät tauot ja välituntiajasta suuri osa kuuluu ihan työn tekoon (paitsi tämä välkkä), eikä kahvitteluun niinkuin moni luulisi.
Olen aikaisemman koulutukseni vuoksi saanut mahdollisuuden työskennellä pitempiä aikoja mm. vanhustenhuollossa, sairaalassa ja päiväkodissa, josta sitten ajauduin koulumaailmaan töihin ja opettajaksi pätevöitymään. Opettajan ammatissa nautin eritoten työn intensiivisyydestä ja haasteellisuudesta. Olemukseltaan opettajan työ poikkeaa aikaisemmista kokemuksistani. Tiukan aikataulun vastapainona on itsenäisen työskentelyn iltapäivä jolloin sitä kahviakin ehtii yleensä rauhassa juomaan. Moni ei kuitenkaan opettajan vaihtelevaa työtä omakseen koe, ja silloin hakeudutaan parempipalkkaisiin töihin, niistä kadehdituista kesälomistakin huolimatta.
Koulun rooli yhteisössä vaihtelee varmasti paikkakunnittain. Meillä pääkaupunkiseudun koulussa ohjaajia erilaisiin seuratoimintoihin riittää. Opena en olisi itse vielä valmis seuratoimintoihin osallistumaan (omat lapset vasta 2 ja 4--vuotiaita). Aikaa kuluu leirikoulujärkkäämisissä, kierrätyspäivien järjestämisessä ym. joihin meillä taas koulun puolesta on ollut hankala vanhempia haalia.
Tervetuloa kouluihin tutustumaan opettajien arkeen, niin pääsette raapaisemaan työmme todellista pintaa.
Tää keskustelu laittoi miettimään näitä opettajia ja lasten harrastuksia. Näyttäs siltä, että opettajien lapset ovat erittäin aktiivisia harrastajia, mutta opettajat itse eivät välitä ottaa vastuuta seuratyöstä. Eli kummallista. Lapset tuodaan kyllä harrastamaan, mutta itse ei vaivauduta mukaan.
Kenenkään pakko käyttää vapaa-aikaansa vapaaehtoistyöhön, suurin osa ei haluakaan, Ja ne, jotka ovat mukana, haluaisivat pois, mutta eivät pääse.
Mutta hei ihan oikeasti. Kyllä joku pakko pitäisi olla. Vaikka sellainen, että jos ei perheestä osallistu mihinkään "vapaaehtoiseen", oli semmoiset maksut vaikka korkeampia. Silloin kompensoituisi tää ero, että toiset tekee, vaikkei olis aikaakaan, toiset ei tee, vaikka aikaakin löytyis.
nimittäin se, että juuri opettajat otetaan hampaisiin. Kaikki muuthan tekevät ihan samaa, paitsi ryhmän vetäjä, eli tuovat lapset urheiluseuraan ja lähtevät kauppaan tai kampaajalle. Onko täällä puhuttu muista kuin opettajista syyllistäen???
Monessa seurassa muuten on korotetut maksut niille, jotka eivät esim. osallistu turnauskahvioiden tms. pitoon tai muihin talkoisiin.
Kyllä huomaa, että kesäkuu taas lähestyy. Kylläpä teitä kateellisia varmaan masentaa ajatella, kuinka me opet löhöilemme ja kenties jotain puuhailemmekin kokonaiset kymmenen viikkoa. Heheh, niin se nyt vaan menee, koittakaa kestää.
Minä ainakin olen lomani ansainnut. Joka työssä on hyvät puolensa, opella on mm. kesäloma. Se on kuulkaa ihan ammatinvalintakysymys. Kuka tahansa voi punnita hyviä ja huonoja puolia ja ryhtyä vaikka opeksi, jos rahkeet riittävät opintoihin ja työhön ja luontaisedut tuntuvat riittävän hyviltä.
Lähetän sulle mielessäni terkkuja biitsiltä kesäkuussa:) Ja heinäkuussa:):) Ja elokuussa:):):)
Olen samaa mieltä, että maksuja voisi periä vanhempien osallistumisen mukaan, silloin olisi työttömien lapsillakin tasavertaisempi mahdollisuus harrastaa, jos vanhemmat voisivat harrastumaksuja kompensoida työllä. Mutta tähän keskusteluun viitaten sanon vielä, että tuo pakko tulisi sitten todellakin olla ihan kaikilla ammattiryhmillä tasavertainen.
niin kertokaas opet, kuinka moni teistä osallistuu seuratyöhön? Yksi tuolla ylempänä väitti osallistuvansa, kaikki muut olivat sitä mieltä, ettei heidän tarvi.
Kuinka suuri prosenttiosuus insinööreistä osallistuu seuratyöhön? Tai kirjanpitäjistä? Tai kaupanmyyjistä? Miksi pitää tietää vain opettajien osuus, eikös samalla tavalla sitten pitäisi tietää kaikkien muidenkin osuus?
Ja minä osallistun seuratyöhön vapaaehtoisena, mutta vain aikuisten seuratyöhön, sillä lasten kanssa työskentely päivällä riittää. Vai onko minulla mielestäsi oikeus viettää lainkaan aikaa aikuisten ihmisten seurassa?
Omien lasten harrastusten myötä, on tullut törmättyä kaikenlaisiin valmentajiin. Huomaan, että aika monet "koutsit" saapuvat treeneihin, kyselevät lapsilta mitä tänään tehtäisiin, eivät aina koe suurta murhetta hyvien tapojen puutteesta, treenien sisällöstä jne. vetävät homman niin sanotusti lonkalta.
Olen itse vetänyt aktiivisesti monenlaisia kerhoja ja vaikka päivittäistä treeniä tulee paljonkin lasten kanssa olemisesta sekä takataskussa jo kiitettävä määrä "tuntisuunnitelmia", siitä huolimatta tulee näille vapaa-ajankin touhuille uhrattua aikaa paljon aikaa suunnittelun myötä. En voisi kuvitella meneväni treeneihin ja kyseleväni lapsilta, "mitäs tänään tehtäisiin...?"
Uskon, että aika moni ope pitää "riman" turhan korkealla tekemistensä suhteen ja kokevat, ettei näitä kerhoja vedetä ihan lonkalta. Ja täytyy myöntää, että tuntien suunnittelun lisäksi, tuo kyllä käy ihan työstä tuo ohjaaminenkin, kun siihen sitoutuu vastuullisesti ja haluaa tehdä työnsä ohjaajana hyvin. Ymmärrän hyvin niitä opettajia, jotka eivät enää vapaa-aikanaan jaksa tehdä "samaa työtä."
Opettajien osallistumisesta olen kyllä aivan eri mieltä. En tiedä, onko oma opeystäväpiirini jotenkin erityinen, mutta kyllä suurin osa tutuista opeista ovat jossakin lastensa harrastustoiminnassa hyvinkin aktiivisesti mukana.
Ei harmita yhtään, että on se ylipitkä kesäloma. Jokainen, joka on kateellinen opettajalle palkoista (!!!!) ja lomista, voisi itse mennä kokeilemaan opettajan työtä. Yläasteelle mielellään! Kukapa (selvennykseksi vielä siis kukapa muu kuin opettaja) jaksaisi kuunnella sitä teinien v**tuilua päivät pitkät. Monenko henkinen kantti riittäisi siihen kurin- ja järjestyksenpitoon, mitä yläasteella tarvitaan? Kuka jaksaisi päivästä toiseen perustella alaisilleen työnsä tarkoitusta? Jaksaisiko moni hoitaa tauoilla jatkuvasti työasioita (kopioida, selvittää ongelmaoppilaan henk. koht. opetussuunnitelmaa, etsiä huumeiden vaikutuksen alaisena olevaa oppilasta; selvittää, kuka hajotti käytävän roskiksen jne.)? Kuka viitsisi pitää puhelinta illalla päällä työasioiden vuoksi? Kuka viitsisi opiskella yliopistossa 5 vuotta, että pääsee näille palkoille? Kuka kehtaisi käyttää vapaa-aikansa tehtävien ja tuntien suunnitteluun, koekiden korjaamiseen ym. varsinkin, kun siitä ei saa palkkaa?
Meille on helppoa olla kateellisia, mutta kunhan tietäisi, mitä opettajan arki on, niin kateus loppuisi. Minä ainakin aion nauttia täysillä ihanan pitkästä lomastani! Oletko ajatellut, että kuntien henkilöstöllä, esim. jos on ollut pitkään töissä, on yhtä pitkät lomat? Jopa pidemmät.
Opettajan ammatti on edelleen kutsumusammatti, ehkä vielä enemmän kuin ennen, koska lasten ja nuorten ongelmat ovat lisääntyneet ja samalla työn haasteellisuus.
Ja jos joku on kateellinen kaikesta huolimatta, niin muistakaa, että jokaisella on ollut mahdollisuus valita ammattinsa. Jos kesäloma niin kadehdituttaa, niin lue opettajaksi!
Eivätpä halunneet omat lapseni alalle, kun ovat läheltä nähneet mitä tämä on.
Eipä ole moni ope täällä hehkuttanut seuratyöhön osallistuvansa... Itse olen hoitoalalla ja vedän yhtä pesäpalloporukkaa, kaverina minulla on toinen, sillä en aina työvuorojeni vuoksi pääse. Seurassamme on 12 pesisjoukkuetta, ja tässä vetäjien ammatit tietojeni mukaan, kaikista en ole varma (vetäjiä 1-3/joukkue): linja-autonkuljettaja, taksikuski, hoitsu (eli minä), terveydenhoitaja, 2 maanviljelijää, 2 myyntiedustajaa, 3 tehdastyöläistä, postinjakaja, huoltamoyrittäjä, kampaaja, kauppias, liikuntasihteeri, palkanlaskija, 2 muuta toimistoihmistä, 2 myyjää, neuvoja, pankkivirkailija.
En ehkä muistanut kaikkia. Mutta ei yhtään opettajaa.
ei pahemmin viitsi hehkutella. Täällä kun on asia jo päätetty ja tuomiot langetettu. Lisäksi ärsyttää, että pitäisi omista tekemisistään tuntemattomille raportoida.
Mutta ok. Olen yläasteen opettaja, kuten miehenikin. Mies vetää yhtä joukkuetta, jolla harjoitukset 2 krt viikossa. Talvella palloilua, kesällä jalkapalloa. Minä olen toisessa joukkueessa huoltajana, kahdet harkat viikossa niilläkin. Turnausmatkat viikonloppuisin päälle, kummallakin joukkueella erikseen ja eri päivinä. Ja kun sen lisäksi kuskataan omia muksuja myös kuvikseen ja soittotunneille niin kysynkin: riittääkö teille vai vieläkö pitäisi enemmän ehtiä? Kuinka syyllinen olen ja kuinka kelvoton opettaja???
tosin olitte yläasteen opettajia, ala-asteen opettajat tuntuvat pesseen kätensä tuommoisesta.
mä vedän yhtä joukkuetta. muissa vetäjissä (n 30) 1 yläasteen opettaja, hänkin liikunnan, ei muita.
Luokanopettajana edelleenkin kysyn, että onko minulla minkäänlaista oikeutta aikuiskontakteihin vai onko niin, että kun olen ammattini valinnut, niin minun on kaikki illatkin vietettävä lasten (vieraiden lasten) parissa? Olenko minä nyt ihmisenä täysi p**** kun en halua iltojanikin viettää lapsia opettaen vaan mielummin vedän hyväntekeväisyytenä aikuisille harrastepiiriä ja järjestän varainkeruutapahtumia eräässä urheiluseurassa saadakseni aikuiskontakteja? Kuten aiemmin jo selitin, niin minä vietän työpäiväni 30 lapsen kanssa, muita aikuisia ehdin työn hektisyyden vuoksi vain pikaisesti päivällä näkemään. Suunnittelutyön teen yksin kotona. Onko siis mikään ihme, että kaipaan iltaisin aikuiskontakteja, ihmisiä, joille voi jutella kui aikuiselle? Oletko sinä valmis harrastamaan illalla potilaidesi hoivaamista? Onko minun vapaaehtoistyöni arvottomampaa kin sinun vapaaehtoistyösi kun en tee sitä lasten parissa vaikka luokanopettaja olenkin?
että myös lomilla, myös kesälomalla, opettaja joutuu monesti olemaan töissä. Jos kesälomalla ei muuta ole, niin kesäkuun 3. päivä työt ei vielä lopu. Ensinnäkin on pakko raivailla vuoden kamoja yms., tehdä paperihommat loppuun, lähetellä vielä todistuksia niille, ketkä eivät niitä ole ehtineet saada kouluaikana jne. Kesäkuussa on sitten ne korotukset ja nelosten uusijat myös, heille on järjestettävä kokeet, valvottava ne ja korjattava, annettava korotettu arvosana jne. Veso-päiviä on (jos ei kaikilla, niin osalla), jotkut käyvät kesällä kursseilla tai päivittävät opintojaan. Suunnittelupäivät jne. vievät aikaa sitten elokuussa. Eli jos kursseille ei mene, rehellistä lomaa voi olla se heinäkuu. Ja joidenkin on pakko mennä silloin palkkatöihin, siis KESÄTÖIHIN, jos palkkaa opettajan hommista kesän ajalta ei tule!
Ja vielä yksi lisäys tuohon edelliseen juttuun: viidessä vuodessa ei välttämättä opettajaksi opiskella! Jo pelkkään opetusharjoitteluun menee yksi kokonainen vuosi, ja neljään vuoteen yleensä ei ehdi kahden aineen opintoja suorittaa - gradusta puhumattakaan.
Todellakin itsekin suosittelen kateellisille opettajan ammatin kokeilua. Jää naljailut sikseen.
Turhaa on itsestään marttyyria tehdä.
Kyse taisi olla siitä, että opettajien muksut harrastavat kohtuupaljon, mutta jotkut opettajat ovat sitä mieltä, että koska he ovat opettajia, heillä ei ole mitään velvollisuuksia osallistua seuratyöhön. Olen itsekibn huomannut vähän tuota ilmiötä ala-asteen opettajien kohdalta. Yläasteen ja lukion opet ovat enemmän mukana myös lasten touhuissa.
Mutta tosiaan nekin ala-asteen opet, mitkä minä tiedän, eivät ole aikuisten eikä lasten järjestöissä mukana. En nyt yleistä, tiedän, että niitäkin on.
Eli puuhaa sinä vaan aikuisten kanssa, eiköhön puntit mene tasan. Hienoa, että jotkut viitsivät uhrata vapaa-aikaansa vapaaehtoistyöhön. Harva siihen enää viitsii, ollaan vaan käsi pitkällä vaatimassa, että mun lapsi siihen joukkueeseen ja sinne leirille. Ja kun kysytään, että kuka maksaa viulut, niin pyöritellään silmiä, että SEURA TIETYSTI.
päivät lähes vapaaehtoistyötä (korkeatasoisella ja pitkällä koulutuksella), niin illalla ei enää huvita....
Ymmärrän täysin, että luokanopettaja, joka opettaa toisten lapsia kaiket päivät, ei halua osallistua urheiluseuran talkoisiin tai vetää lasten harjoituksia vapaa-ajallaan. Opettajana pidän hyvin paljon työstäni ja oppilaistani, mutta kun teen sitä päivät pitkät, niin vapaa-aikani ja lomani haluan viettää ilman toisten lapsia ja rentoutuen ja katson, että olen oikeutettu pitämään eron työ- ja vapaa-ajan suhteen. Eihän siinä muuten mitään eroa olea vapaa-ajan eikä työajan välillä. Mutta jos joku opettaja haluaa vielä vapaa-aikanansakin touhuta toisten lasten kanssa, niin aivan vapaasti saa, mutta eivät opettajat ole velvollisia toimimaan vapaaehtoisina lasten harrastuspiireissä vain sen takia, kun ovat opettajia ja heidän tulisi ilman muuta viettää vapaa-aikansakin vapaaehtoisena lastenharrasteryhmien vetäjänä.
Minun kesälomani alkoi jo näemmä viime kuun lopulla ja jatkunee ainakin elokuuhun asti. Olen näet työtön ope eli palkkaakaan ei tule. Eli jos maleksin lähikaupassa puolen päivän aikoihin, ei tarkoita sitä, että opettajilla on liian lyhyet työpäivät, vaan että osalle ei riitä edes töitä. Hain kunnalta muita kesätöitä, mutta enpä päässyt edes haastatteluun... Että tälläista osan opettajien kesäloma on... jos on aikaa, niin ei ole rahaa...
En nyt jaksanut lukea edelleisiä, mutta tässä minun vastaukseni...
En ihan ymmärrä, että miten ylipitkä kesäloma olisi houkutus mille? Mutta yritänpä vastata.
Kun kesäloma alkaa, niin itseltäni menee n. kolme viikkoa, että alan nauttia kesälomasta. Alku menee jotenkin "turtana", että nytkö se alkoi. Työ on niin hektistä ja intensiivistä, että omaa väsymystään ei halua ottaa huomioon. Sitten kun loma alkaa, niin sitäkään ei meinaa huomata.
Yleensä yritän hoitaa kuntoani ja panostaa perheeseeni (5 lasta) loman ajan. Olen myös mukana lasteni harrastustoiminnassa kuten myös mieheni (joka myös sattuu olemaan opettaja). Toivon, että joskus olisi sellainen kesä, että olisi aikaa, energiaa ja rahaa osallistua jollekin kivalle kursillekin. Olen huomannut, että vanhemmat kollegani näin tekevätkin.
Opettaja ei saa käydä käsiksi keneenkään. Opettajien työoloihin olisi puututtava ENNEN kuin olosuhteet ovat tuollaiset, että opettajalta katoaa itsekontrolli. Vaikeita oppilaita on vähitellen yhä enemmän. Miksi? Ja niiltä tavallisiltakin oppilailta puuttuu yhä enemmän itsehillintää. Tämä vaikeuttaa opetustyötä huomattavasti... ja uuvuttaa opettajia.
Toivottavasti löydetään hyviä ratkaisuja.