Ja kerro ne hoitohenkilökunnalle ennen seuraavaa tiputusta. Jos niitä on kovin paljon ja ovat vaikeita, niin silloin annos voi olla liian suuri.
Tietty ihmisten reagointi on yksilöllistä. Toisille ottaa oikeinkin koville ja toiset ovat elämänsä kunnossa sytojen ajan. Näin minulle ainakin sanottiin ennen hoitoja. Yleensä nuoremmat selviävät paremmin, johtuen paremmasta yleiskunnosta. Riippuu tietty mitä aineita tai yhdistelmiä annetaan ja annosten suuruudesta.
Tarkoitus kuitenkin on, että potilas ehtisi toipua aina ennen seuraavaa tiputusta. Suosittelen ainakin keskustelemaan asiasta, jos tuntuu liian rankalta. Itse olen pärjäillyt suhteellisen hyvin. Eka taxo oli rankka, mutta ei niitä sänkypäiviä silloinkaan tullut kuin kaksi. Koitan touhuta koko ajan jotain pientä edes, kuluu aika paremmin, eikä ehdi kiinnittää joka vaivaan huomiota. Yöt tulee nukuttua paremmin, kun on iltaisin väsynyt.
Jos en ulkoilisi ja vaikkapa vain lueskelisin sängyssä, olisin varmasti ihan sippi. Lihaskunto häviää tosi nopeasti, jos ei lihaksia käytä. Koitin leikkauksen jälkeen liikkua normaalisti, ettei yleiskuntoni pääsisi romahtamaan. Olen aina liikkunut paljon ja lihakset ovat olleet vahvat, uskon että siitä on nyt etua :)
0Äänestä
olen liikkunut
ennen leikkausta paljon,ja aina ensimmäiseen sytoon asti.Siitä lähtien on ollut tuo vapina,ja voimattomuus,ripuli ym.Käyn silti päivittäin lenkillä.Täytyy ottaa puheeksi ennen kolmatta tiputusta.
0Äänestä
äitini syöpä
annetaan aikalailla helpommat hoidot kuin nuorille. Äiti on 67v. ja hän voi ihan hyvin sytoista huolimatta. Itse olin 40.kun sairastin,minäkin hyväkuntoinen,paljonkin liikuntaa harrastanut ,jopa maratoniin osallistunut. silti hoidot väsyttivät minua enemmän,kuin äitiäni. en paljoa jaksanut ,jäi puuhastelut vähiin.
0Äänestä
yksilöllistä ?
äitini syöpä kirjoitti:
annetaan aikalailla helpommat hoidot kuin nuorille. Äiti on 67v. ja hän voi ihan hyvin sytoista huolimatta. Itse olin 40.kun sairastin,minäkin hyväkuntoinen,paljonkin liikuntaa harrastanut ,jopa maratoniin osallistunut. silti hoidot väsyttivät minua enemmän,kuin äitiäni. en paljoa jaksanut ,jäi puuhastelut vähiin.
Toisille helpompaa,toisille rankempaa ?
0Äänestä
muumiäiti
yksilöllistä ? kirjoitti:
Toisille helpompaa,toisille rankempaa ?
että uupumukseen vaikuttaa veriarvotkin, minulle pahinta oli pyörrytys,muutaman kerran touhutasseni jotain pyörtyä kupsahtelin.välillä oli parempia päiviä,silloin tuskin muistin hoitoja. ceffien aikana olin aika hyvässä kunnossa,vähän huonovointisuutta,mut ei oksentelua. yksilöllistä näyttää olevan.
0Äänestä
kevätmielinen
muumiäiti kirjoitti:
että uupumukseen vaikuttaa veriarvotkin, minulle pahinta oli pyörrytys,muutaman kerran touhutasseni jotain pyörtyä kupsahtelin.välillä oli parempia päiviä,silloin tuskin muistin hoitoja. ceffien aikana olin aika hyvässä kunnossa,vähän huonovointisuutta,mut ei oksentelua. yksilöllistä näyttää olevan.
Satu Hassin kirjasta päätellen, ei hänelläkään ollut ongelmia. Hoiti ministerinpestiään hoitojen ohessa. Muutamia syövästä selvinneitä tukihenkilöitä kun olen jututtanut, niin ei heilläkään mitään isoja ongelmia ole sytojen aikana ollut.
Ne henkilöt joita olen tiputusten aikana jututtanut, ovat sanoneet selvinneensä väsymyksellä ja joillain limakalvo-oireilla yms. Ainoastaan sisplanacista eräs sanoi oksentaneensa neljä päivää yhteen soittoon, mutta se onkin erittäin voimakasta pahoinvointia aiheuttava sytostaatti.
Tietty kaikki infektiot yms. heikentävät yleiskuntoa, enemmän minkäkin olin kanttuvei sen leikkausinfektion aikana, kuin näiden sytojen!
Ikäviä monet sivuvaikutukset ovat, mutta eivät mitenkään lamaavia, ainakaan minun mielestäni. Voihan se olla että hoitojen edetessä sammun kuin saunalyhty, mutta eipä tässä nyt toistaiseksi ole mitään kauhutarinan aihetta eteen tullut.
0Äänestä
muumiäiti
kevätmielinen kirjoitti:
Satu Hassin kirjasta päätellen, ei hänelläkään ollut ongelmia. Hoiti ministerinpestiään hoitojen ohessa. Muutamia syövästä selvinneitä tukihenkilöitä kun olen jututtanut, niin ei heilläkään mitään isoja ongelmia ole sytojen aikana ollut.
Ne henkilöt joita olen tiputusten aikana jututtanut, ovat sanoneet selvinneensä väsymyksellä ja joillain limakalvo-oireilla yms. Ainoastaan sisplanacista eräs sanoi oksentaneensa neljä päivää yhteen soittoon, mutta se onkin erittäin voimakasta pahoinvointia aiheuttava sytostaatti.
Tietty kaikki infektiot yms. heikentävät yleiskuntoa, enemmän minkäkin olin kanttuvei sen leikkausinfektion aikana, kuin näiden sytojen!
Ikäviä monet sivuvaikutukset ovat, mutta eivät mitenkään lamaavia, ainakaan minun mielestäni. Voihan se olla että hoitojen edetessä sammun kuin saunalyhty, mutta eipä tässä nyt toistaiseksi ole mitään kauhutarinan aihetta eteen tullut.
hoito ajan ongelmat,sanoin edellisessä viestissä,etten oksentanut. nyt luin näitä papereitani,täällä sanotaan näin:doketakseliin liittynyt voimakasta uupumusta,liikuntaelin särkyä,yleistä heikotusta. CEF.hoitojen yhteydessä pahoinvointi korostunut,oksentanutkin Metopram-lääkityksestä huolimatta,cef-hoitojen jälkeen myös ummetusta,mihin kertaalleen peräruiskeen tarvinnut...olen täysin unohtanut ainakin tuon ummetuksenkin! hyvähän se vain on ,et muisti on valikoiva.mitä kaikkia muistelemankaan.
0Äänestä
haluan unohtaa
muumiäiti kirjoitti:
hoito ajan ongelmat,sanoin edellisessä viestissä,etten oksentanut. nyt luin näitä papereitani,täällä sanotaan näin:doketakseliin liittynyt voimakasta uupumusta,liikuntaelin särkyä,yleistä heikotusta. CEF.hoitojen yhteydessä pahoinvointi korostunut,oksentanutkin Metopram-lääkityksestä huolimatta,cef-hoitojen jälkeen myös ummetusta,mihin kertaalleen peräruiskeen tarvinnut...olen täysin unohtanut ainakin tuon ummetuksenkin! hyvähän se vain on ,et muisti on valikoiva.mitä kaikkia muistelemankaan.
nämä hoidot,kun ovat ohi.
0Äänestä
Emmaliina*
Hoitajan puhelinnumero on annettu sitä varten jotta voi ja pitää soittaa jos jotain erikoista on.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Ja kerro ne hoitohenkilökunnalle ennen seuraavaa tiputusta. Jos niitä on kovin paljon ja ovat vaikeita, niin silloin annos voi olla liian suuri.
Tietty ihmisten reagointi on yksilöllistä. Toisille ottaa oikeinkin koville ja toiset ovat elämänsä kunnossa sytojen ajan. Näin minulle ainakin sanottiin ennen hoitoja. Yleensä nuoremmat selviävät paremmin, johtuen paremmasta yleiskunnosta. Riippuu tietty mitä aineita tai yhdistelmiä annetaan ja annosten suuruudesta.
Tarkoitus kuitenkin on, että potilas ehtisi toipua aina ennen seuraavaa tiputusta. Suosittelen ainakin keskustelemaan asiasta, jos tuntuu liian rankalta. Itse olen pärjäillyt suhteellisen hyvin. Eka taxo oli rankka, mutta ei niitä sänkypäiviä silloinkaan tullut kuin kaksi. Koitan touhuta koko ajan jotain pientä edes, kuluu aika paremmin, eikä ehdi kiinnittää joka vaivaan huomiota. Yöt tulee nukuttua paremmin, kun on iltaisin väsynyt.
Jos en ulkoilisi ja vaikkapa vain lueskelisin sängyssä, olisin varmasti ihan sippi. Lihaskunto häviää tosi nopeasti, jos ei lihaksia käytä. Koitin leikkauksen jälkeen liikkua normaalisti, ettei yleiskuntoni pääsisi romahtamaan. Olen aina liikkunut paljon ja lihakset ovat olleet vahvat, uskon että siitä on nyt etua :)
ennen leikkausta paljon,ja aina ensimmäiseen sytoon asti.Siitä lähtien on ollut tuo vapina,ja voimattomuus,ripuli ym.Käyn silti päivittäin lenkillä.Täytyy ottaa puheeksi ennen kolmatta tiputusta.
annetaan aikalailla helpommat hoidot kuin nuorille. Äiti on 67v. ja hän voi ihan hyvin
sytoista huolimatta. Itse olin 40.kun sairastin,minäkin hyväkuntoinen,paljonkin liikuntaa harrastanut ,jopa maratoniin osallistunut. silti hoidot väsyttivät minua enemmän,kuin äitiäni.
en paljoa jaksanut ,jäi puuhastelut vähiin.
Toisille helpompaa,toisille rankempaa ?
että uupumukseen vaikuttaa veriarvotkin, minulle pahinta oli pyörrytys,muutaman kerran touhutasseni jotain pyörtyä kupsahtelin.välillä oli parempia päiviä,silloin tuskin muistin hoitoja. ceffien aikana olin aika hyvässä kunnossa,vähän huonovointisuutta,mut ei oksentelua. yksilöllistä näyttää olevan.
Satu Hassin kirjasta päätellen, ei hänelläkään ollut ongelmia. Hoiti ministerinpestiään hoitojen ohessa. Muutamia syövästä selvinneitä tukihenkilöitä kun olen jututtanut, niin ei heilläkään mitään isoja ongelmia ole sytojen aikana ollut.
Ne henkilöt joita olen tiputusten aikana jututtanut, ovat sanoneet selvinneensä väsymyksellä ja joillain limakalvo-oireilla yms. Ainoastaan sisplanacista eräs sanoi oksentaneensa neljä päivää yhteen soittoon, mutta se onkin erittäin voimakasta pahoinvointia aiheuttava sytostaatti.
Tietty kaikki infektiot yms. heikentävät yleiskuntoa, enemmän minkäkin olin kanttuvei sen leikkausinfektion aikana, kuin näiden sytojen!
Ikäviä monet sivuvaikutukset ovat, mutta eivät mitenkään lamaavia, ainakaan minun mielestäni. Voihan se olla että hoitojen edetessä sammun kuin saunalyhty, mutta eipä tässä nyt toistaiseksi ole mitään kauhutarinan aihetta eteen tullut.
hoito ajan ongelmat,sanoin edellisessä viestissä,etten oksentanut. nyt luin näitä papereitani,täällä sanotaan näin:doketakseliin liittynyt voimakasta uupumusta,liikuntaelin särkyä,yleistä heikotusta. CEF.hoitojen yhteydessä pahoinvointi korostunut,oksentanutkin Metopram-lääkityksestä huolimatta,cef-hoitojen jälkeen myös ummetusta,mihin kertaalleen peräruiskeen tarvinnut...olen täysin unohtanut ainakin tuon ummetuksenkin! hyvähän se vain on ,et muisti on valikoiva.mitä kaikkia muistelemankaan.
nämä hoidot,kun ovat ohi.
Hoitajan puhelinnumero on annettu sitä varten jotta voi ja pitää soittaa jos jotain erikoista on.