Onkohan mulla persoonallisuushäiriö.Nimittäin luin persoonallisuushäiriöistä ja löysin itteni yhestä semmosesta.Olikohanse nyt eristäytyvä persoonallisuushäirö.
Viihdyn hyvin yksin.En halua tavata ihmisiä.Ahdistun toisten seurassa.Minulla on vilkas mielikuvitus ja pystyn "viihdyttämään" itseäni sen avulla.Voin kyllä olla toisten seurassa, mutta mieluummin yksin.Olo on vapautuneempi yksin ollessa.En voi sietää jos tekemisiäni arvostellaan.Siksi koetan tehdä kaiken tip top.Olen tyytyväinen vain nappisuoritukseen.Jos joku seuraa tekemistäni esim. töissä ahdistun tai pasmat menee sekaisin.
Olen käyttänyt liikaa alkoholia ja alkoholisoitunut, tosin nyt ollut juomatta yli seitsemän kuukautta."Julkiset" esiintymiset vaikka puhuminen silloin kun kuulijoita on useampi on lähestulkoon mahdotonta.Odotan aina iltaa,koska silloin tiedän ettei ainakaan silloin kukaan tule käymään ja saan olla rauhassa.Tosin ei luonani käy muulloinkaan kukaan mikä on hyvä asia, mutta päivällä "riski" jonkun käymiseen on suurempi.Olen parisuhteessa ja sekin ahdistaa, mieluummin olen yksin ja haluan erota.Sanottakoon vielä, että toisten seurassa olemista helpottaa se jos käsilläni on jotain tekemistä.Minulla diagnosoitiin myös masennus muutama vuosi sitten,mutta pisteytyksen mukaan sitä ei enää ole.Lopetin terapian, koska ajattelin,että pystyn paremmin tulemaan toimeen ilman kenenkään apua ja tuntuu, ettei kukaan oikeastaan ymmärrä niin helpompi olla yksin.
Ajattelin asian myös näin,että olen vaan erakkoluonne ei siinä sen kummempaa tai sitten ujo.
Jos joku jakso lukee tämän nii ihan mukavaa ja jos vielä vastaa jotain asiallista vielä mukavampi.
Sanottakoon vielä,että silloin kun käytin alkoholia hakeuduin kyllä aktiivisesti toisten seuraan.
Viihdyn hyvin yksin.En halua tavata ihmisiä.Ahdistun toisten seurassa.Minulla on vilkas mielikuvitus ja pystyn "viihdyttämään" itseäni sen avulla.Voin kyllä olla toisten seurassa, mutta mieluummin yksin.Olo on vapautuneempi yksin ollessa.En voi sietää jos tekemisiäni arvostellaan.Siksi koetan tehdä kaiken tip top.Olen tyytyväinen vain nappisuoritukseen.Jos joku seuraa tekemistäni esim. töissä ahdistun tai pasmat menee sekaisin.
Olen käyttänyt liikaa alkoholia ja alkoholisoitunut, tosin nyt ollut juomatta yli seitsemän kuukautta."Julkiset" esiintymiset vaikka puhuminen silloin kun kuulijoita on useampi on lähestulkoon mahdotonta.Odotan aina iltaa,koska silloin tiedän ettei ainakaan silloin kukaan tule käymään ja saan olla rauhassa.Tosin ei luonani käy muulloinkaan kukaan mikä on hyvä asia, mutta päivällä "riski" jonkun käymiseen on suurempi.Olen parisuhteessa ja sekin ahdistaa, mieluummin olen yksin ja haluan erota.Sanottakoon vielä, että toisten seurassa olemista helpottaa se jos käsilläni on jotain tekemistä.Minulla diagnosoitiin myös masennus muutama vuosi sitten,mutta pisteytyksen mukaan sitä ei enää ole.Lopetin terapian, koska ajattelin,että pystyn paremmin tulemaan toimeen ilman kenenkään apua ja tuntuu, ettei kukaan oikeastaan ymmärrä niin helpompi olla yksin.
Ajattelin asian myös näin,että olen vaan erakkoluonne ei siinä sen kummempaa tai sitten ujo.
Jos joku jakso lukee tämän nii ihan mukavaa ja jos vielä vastaa jotain asiallista vielä mukavampi.
Sanottakoon vielä,että silloin kun käytin alkoholia hakeuduin kyllä aktiivisesti toisten seuraan.
Vastaukset 5
Vanhimmat
ole persoonallisuushäiriö, tuo yksin viihtyvyys liittyy olennaisesti mm Aspergerin oireyhtymään.
Samoin tuo nappisuoritusten itseltään vaatiminen ja jos ei asiat mene kuin on kaavaillut, hermostuminen siitä.
Voithan ottaa lääkärin kanssa ko asian puheeksi, sillä testeillä tuokin asia selvinnee, mistä on oikein kyse.
Tuokin muuten, ettei oikeastaan kukaan ymmärrä, on hyvin tyypillinen ajatus aspelaiselle.
Itse olen aspergeri ja elänyt erakkona oikein tyytyväisenä lähes koko ikäni.
Lueskelin tästä oireyhtymästä, mutten ole varma onko se mulla, mutta ei kai siitä ite varmuuttaa saakaa.
Liittyyköhän siihen semmonen asia kun menee esim. ostamaan tupakkia kioskilta miettii jo valmiiksi sanat mitä myyjälle sanoo vaikka kyse on vain tupakin ostamisesta.
asperger diagnoosin saamiseksi täytyy täyttää todella monta kriteeriä, joten pelkkä yksin viihtyminen ja muutama muu piirre ei siihen vielä riitä, ja monella,
ellei kaikilla löytyy ihan varmasti joitakin piirteitä, jotka sopivat aspergeriin -ja moneen moneen muuhunkin oireyhtymään, joten älä nyt suotta säikähdä :)
Jokaisella aspella on lisäksi ihan omanlaisiaan yksilöllisiä piirteitä ja oireita, joten tuo mainitsemasi etukäteen ajattelu voi kuulua jollekin ja jollekin ei,mitenkään automaattisesti se ei mielestäni nimenomaan aspergeriin kuulu.
Itse teen ihan samaa, keskustelen usein asiat päässäni etukäteen, mutta se saattaa olla vain luonteen piirre tai muuten tapa ajatella, ei välttämättä liity edes aspergeriin.
Jos asia sinua mietityttää, niin mene ihmeessä lääkärille ja pyydä lähetettä sellaiseen paikkaan, jossa asiaa voidaan tutkia.
Mussa tapauksessa turha stressata, sinä olet semmoinen kun olet ja sillä hyvä.
Mua alkokin sitte ahistaa koko aspergeen kun oon päässy irti terapiasta ja ainakin kuvittelen olevani jotakuinkin kunnossa.En halua enää miettiä, että mikähän mua vaivaa vaan yritän hyväksyä itteni tämmösenä kun oon.Kiitos sulle vastauksista.
asperger ei ole sairaus, se on neurologinen poikkeavuus, sen kanssa voi elää ja olla ilman terapioitakin.
Minua aikanaan helpotti saada diagnoosi, kun sitten ymmärsin miksi olen "outo" ja pystyin hyväksymään itseni sellaisena kuin olen.
En antaisi aspergeriani pois vaikka voisi, koska se on osa minua ja siinä on paljon hyvääkin.
Juuri tuo on tärkeää, ettet mieti mikä vaivaa vaan hyväksyt itsesi sellaisena kuin olet!