moi!
mulla on pikkunen leijonanharjaskani-tyttö,ollaan vasta alettu tutustua.se on pomppiva ihme,niin nopeasti se on alkanut tehdä tuttavuutta,se saakin mut miettimään,että tarvitsisko sille hankkia myös kaniseuraa.tällä hetkellä vietän sen kanssa melkein kokoajan,mutta tulevaisuudessa se joutuisi olemaan yksinkin,paitsi jos otan toisen kaveriksi. olis kiva kuulla kokemuksia niiltä joilla on vaan yksi kani ja niiltä joilla useampi.rohkeasti mielipiteitä!:)
mulla on pikkunen leijonanharjaskani-tyttö,ollaan vasta alettu tutustua.se on pomppiva ihme,niin nopeasti se on alkanut tehdä tuttavuutta,se saakin mut miettimään,että tarvitsisko sille hankkia myös kaniseuraa.tällä hetkellä vietän sen kanssa melkein kokoajan,mutta tulevaisuudessa se joutuisi olemaan yksinkin,paitsi jos otan toisen kaveriksi. olis kiva kuulla kokemuksia niiltä joilla on vaan yksi kani ja niiltä joilla useampi.rohkeasti mielipiteitä!:)
Vastaukset 3
Vanhimmat
Minulla on tällä hetkellä yksinäinen kaniuros. Viikon päästä haen sille naaraskanin kaveriksi, aikaisemmin en ole voinut ottaa kun uros pitää leikata ensin.
Minusta tuo uros on niin sosiaalinen ettei minun aikani riitä olemaan sen kanssa niin kauaa. Se tykkäisi kauheasti varmasti kaverista.
Kanit ovat laumaeläimiä joten suosittelen sinuakin hankkimaan kaveri. Kastroitu uros olisi varmasti parasta sinun kanillesi. Naaras ja naaras ei välttämättä tule toimeen (poikkeuksia tietty on). Jos taas tahdot leikata naaraskanisi ja hankkia sille sitten uroskaverin, se ei ole hyvä juttu. Uros kuitenkin yrittää koko ajan astua naarasta kun ei välttämättä tajua että se on jo leikattu (silloin naaras vain suuttuu).
Viikonloppuja!
mulla on alle vuoden ikäinen pupu jolla ei ole kaveria ihan hyvin siellää pärjäileee on mun marsujen naaapuri XD onnea vaaan sun kanil ja sul myös ehkä tulevalle kanilleXD
Minäkin suosittelisin tuota leikatun uroksen hankkimista. Laumaeläiminä kanit ovat hyvin seurallisia ja kanikaverista olisi sille seuraa 24/7, sen kanssa se myös pystyisi kommunikoimaan täysin.
Meillä noista nykyisistä kaneista ensimmäinen ehti olla yksin noin vuoden vanhaksi ennenkuin sai uroksen kaverikseen. Sen jälkeen en enää voisi edes kuvitella yksinäistä kania ottavani - kanista tuli heti paljon touhukkaampi, kun se pääsi toisen kanin kanssa touhuilemaan. Kouluun ja kavereille voi myös lähteä paljon paremmalla omatunnolla, kun kani ei jää silloin yksin perään katsomaan.
Kaksi naarasta ei ole niin varma yhdistelmä. Meillä tuohon uros-naaras -porukkaan kuitenkin yritin vielä toisen naaraan lisätä. Alkuun likat tottuivatkin ihan hyvin toisiinsa, mutta keväällä alkoi hätyttely ja muu sellainen lisääntyä. Alkuun toivoin että se menisi ohi, mutta vielä mitä; kanit ottivat kunnolla yhteen ja joutuivat eri häkkeihin. Nyt meille onkin sitten tulossa leikattu uros tuolle toisellekin naaraalle kaveriksi, kun se selvästi kaipaa kaniseuraakin (hakeutuu jatkuvasti jaloitellessaan toisten aitauksen luo jne.). Samanlaista käytöstä on esiintynyt myös parilla meillä hoidossa olleella yksin asuvalla kanilla - vaikka niitä kuinka silittelisi ja sylittelisi, paras makoilupaikka löytyy mahdollisimman läheltä muita kaneja.