Hei, onko kellään kokemuksia UUniseppien tulisijoista - takkauunin lämmön varauskyvystä esim?
Uuniseppien takkauunit?
tintura
1712508
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Kuumapintainen uuni jossa koristeena kylppärikaakelia teräväksi leikattuine reunoineen. No thanks.
Takuidenkäsittely surkeaa.
Tuota samaa olen ihmetellyt monissa muissa takoissa joissa löytyy samat "kauniit" kaakelipinnat ja jokin tekele sisällä. Näitä sitten ostetaan kun takoista ei paljonkaan tiedetä, eli kunnon palotekniikka, tuhkatilat, varaavuus ja kunnon kaakelit, jos kaakelia haluaa.
Ihmettelen miksi ei enempää kiinnitetä huomiota uusiin takkatyyppeihin joissa löytyy todella hyvää lämpötekniikkaa noiden "kuvatusten" rinnalla. Tosin varmaan niistäkin hyviä löytyy, mutta harva moittii vaikka hieman pieleen olisi mennytkin valinta. Kukin kehuu omiaan näillä sivuilla.
Onko jollakin jotain valmistajalla tullut uutta palotekniikkaa sitten 1800-luvun? Pönttöuuneissa oli palotekniikka niin hyvä kuin se pientulisijoissa voi olla. Toki arina on suuri parannus sen jälkeen mutta merkittäviä eroja ei ole vielä näkynyt. Joitakin markkinointihöpötyksiä on näkynyt.
Ainoat puunpolttimet joissa on palotekniikka vimosen päälle on suuret puu ja hakekattilat. Pienissäkin kattiloissa on pääosin sama tekniikka mutta kalliit automatiikat on jätetty pois.
Viime talvena lämmitimme talomme lähes kokonaan Uuniseppien uunilla. Varauskykyä ei paljon ole, koska massaa on vain noin 1600 kg. Kylmillä ilmoilla (alle -10 C) uunia täytyi lämmittää 2 kertaa päivässä. Ulkoilman ollessa yli 5 C, yksi lämmityskerta (pari pesällistä) riittää.
Melko tyytyväisiä olemme toistaiseksi olleet.
Sisäosat ovat halkeilleet, mutta myyjä on vakuuttanut että sisäosat vaihdetaan jos/kun ne rapistuvat tarpeeksi. Sisäosien takuu on 10 vuotta.
Kaakelien lasituksesta löysin pienen särön. Yllätyin positiivisesti, kun myyjä (tai tarkemmin kauppiaan vaimo) teki urputtamatta takuukorjaustyötilauksen. Usko palasi hieman Uuniseppien takuuasioiden hoitoon, jota olin jo ehtinyt (tälläkin palstalla) epäillä.
Siis yritättekste lämmittää koko talon yhdellä uunilla?! Puulämmitystaloissa on yksi uuni per huone, jos ei ole kahden huoneen lämmittämiseen tarkoitettua uunia.
mutta ei ihan onnistuttu helmikuun kovien pakkasten aikaan. No vuotuinen sähkön kulutus oli noin 7000 kWh. Melko pieni ottaen huomioon, että kyse on ns. sähkölämmitteisestä talosta jossa asuu 6 henkilöä. Joskus aamuisin tosin oli vähän turhankin viileää.
Laskeskelin että tällä menolla uunin maksaa itsensä takaisin takuuaikanaan, olettaen että oman metsän puille eikä omalle työlle laske hintaa.
Takkaan tai piippuun ei ole tullut ulkopuolisia halkeamia tms., joiden vuoksi olisin huolissani 'koko höskän' palamisesta.
kilpailijoiden kanssa, luulisin. Meillä korotettu Lokki. Otettiin antiikkilaastilla slammattu, koska kokemuksesta olen todennut, että kaakeloidut kuumenevat kovasti lämmitettäessä pinnaltaan epämiellyttävän kuumiksi. Lämmitetty kovemmilla pakkasilla (
luokkaa. savella huomattavasti viimeistellymmät.
Kyllä noissa kaakeliuuneissa näyttää uuttakin löytyvän kun tarkemmin katselee. Tuossa Cronspisen uunissa näyttää olevan oma erllinen takkasydän ja siihen liittyvä ilman kierrätys mahdollisine puhaltimineen ym. Eli tuskin nuo mallit ovat aivan 1800 luvulta peräisin kuten joku tuossa väittää.
Kun Ruotsalainen kreivi Crosnstedt aloitti kaakeliuunien teon 1700 luvun alkupuolella hyötysuhteen arvioitiin olleen 10 - 20 prosentin luokkaa. Samalla vuosisadalla kehitettiin mallit joiden teho nousi 50 prosentin tasoon. Nykymalleissa luvataan jopa 87 prosentin hyötysuhteet, niin jotakin kehitystä tähänkin väiin on tapahtunut.
Uusissa asunnoissa kannattaa hyvinkin tarkkaan miettiä uunin koko ja ominaisuudet nimenomaan olosuhteiden mukaan. Uunin paino ja varaamisosminaisuus on suhteutettva rakennukseen ja muihin lämmitys- ja talteenottolaitteisiin, eli kokonaisuuteen. Liian massiivinen takka voi antaa hyvinkin saunan tunteena ja epätasaisen lämmön. Sensijaan pari lämmityskertaa kylmään aikaan voi oikein mitoitetulla uunilla antaa hyvinkin tasaisen ja miellyttävän lämmön tunnun yhdelläkin takalla.
Kannattaa muistaa, että elämme 2000 vuosituhannella ja lämmitys tulee suhteuttaa tähän aikaan ja rakennustapaan, eli ei enää takkojakaan tarvita joka nurkkaan. Sanalla LAATU tulee jatkossa olemaan vieläkin suurempi merkitys, kun aletaan enemmän huomioimaan nuo päästöjen merkitykset ja ilmasto-olosuhteet.
Tyylikkäitä ja varmaan toimivia ovat Cronspisenin uunit, mutta ei siitä sen enempää.
Kertoisitko, mitä haittaa on "liian" massiivisesta takasta? Jos kahdessa muuten samanlaisessa tilassa toisessa on 1000 kg painoinen ja toisessa 3000 kg painoinen uuni, niin kummassa lämpötila pysyy tasaisempana, kun uuneissa poltetaan saman verran puuta kerran tai kaksi kertaa vuorokaudessa?
Niin ja jos pystyuunit kehitettiin suunnilleen nykymuotoon jo 1700-luvulla, niin mitä mullistavaa on tapahtunut 1800-luvun jälkeen?
Ja vielä asian vierestä: minä ainakin elän vasta kolmannella vuosituhannella.
Tuossa nyt esitit hieman vaikeamman kysymyksen kun et kerro takkasi materiaalia, mutta kuvittelisin yli puolta raskaamman 3000 kg takkasi olevan jotakin vuolukiveä tai vastaavaa. Tuskin takkasi kuitenkaan on yli puolta kookkaampi jos materiaali olisi suunnilleen samaa. Tietysti kanavien lukumääräkin jonkinverran vaikuttaa myös painoon.
Oman käsitykseni mukaan vuolukivi ottaa vastaan ja luovuttaa lämpöä jonkinverran nopeammin kuin nuo perinteisemmät kaakeliuunit, jolloin tuo massa onkin tosissaan tarpeen. Vuolukivi lämpiää nopeammin, mutta myös jäähtyy nopeammin, eli tuloksena lienee suuremmat lämpövaihtelut myös asuintiloissa. Tietysti lopputulosta voi verrata vasta kun ilmoitat takallesi määritetyn tehokkuuden eli kW määrän joka lienee ylimmillään suurempaa kokoluokkaa. Toinen vaikuttaja lienee takkasi valmistajan ilmoittama hyötysuhdeprosentti, mikä sitten lieneekin.
Noissa perinteisissä kaakeliuuneissa tuo sisärakene on jonkinverran hauraamapaa materiaalia, kuten useimmiten tiili tai "Oliviinibetoni". Tällöin myös tuo lämmäön vastaanotto ja luovutus on hitaampaa.
Tuossa Cronspisenissä näyttäisi olevan tuo viiden kanavan kiertosysteemi, jolloin tuo polton tehokkuuskin ja varaavuus lienee huippuluokkaa.
Sitten nuo tunnolliset ja pikkutarkat ruotsalaiset uskaltavat esitteissään julkisesti ilmoittaa 87 % hyötysuhteen ja 1-4 kW teholuokan. Kahden lämmityskerran talukossa esitetään sisälämpötilan säilymistä yhden lämpöasteen sisällä vuorokauden jaksossa. Piti oikein alkaa tavaamaan noita ruottalaisten esitteitä kun kysyt hankalia.
Sitten tuohon peruskysymykseesi puun käytöstä, niin "heittäisin herjan" että tuolla vanhalla perinteisellä "kakluunilla" päästään parempaan hyötysuhteeseen kuin "suuremmalla kivikasalla", eli vähemmillä puilla sama lopputulos. Eikö ollutkin tietämättömän hyvin sanottu "maalaispojalta"
Tulisijan tyypistä riippumatta on hyvän hyötysuhteen edellytyksenä on kaksi asiaa. Ensinnäkin kaikki puun ainesosat on saatava palamaan. Toisekseen palokaasuista on saatava lämpö talteen ennen kuin ne menevät piipusta pihalle.
Jotta ensimmäinen edellytys täyttyy on saatava aikaan riittävän kuuma toisiopalo. Osa puukaasuista palaa vasta 800asteen lämpötilassa. Tätä varten on jo 1800-luvulla keksitty yläpalotila. Jotta homma toimii on käyttäjän osattava säätää ilmansaantia oikein. Jos ilmaa tulee liikaa ei lämpötila nouse tarpeeksi -> palamattomia kaasuja ja pienhiukkasia. Jos ilmaa on liian vähän -> häkää, palamattomia kaasuja ja pienhiukkasia. Tämä juuri on se heikoin lenkki. Tuskin ikinä voi takka toimia optimaalisella ilmamäärällä kun käyttäjä ei ole kokoajan palon edetessä tarkkailemassa ilmamäärää. Ja vaikka olisikin niin käyttäjällä ei ole mitään mittaria minkä avulla voisi tietää milloin ilmamäärä on juuri sopiva. Savukaasu analysaattorit ovat kalliita kotikäyttöön.
Toinen edellytys toteutuu kaikissa tulisijoissa joissa on varaavat savukanavat. Riippuen tulisijan massasta ja materiaalista voi toisilla saada hieman paremmin lämmöt talteen. Kun kanavat kuumenevat tarpeeksi kannattaa tulen pito lopettaa. Massiiviset vuolukivikanavat ovat tässä hieman muita parempia kun ne johtavat lämmön hyvin syvemmälle kiveen ja ovat muutenkin massiivisempia. Kanavien tyypistä riippuen voi toisissa polttaa hieman enemmän kerralla kuin toisissa. Kaikilla saadaan lämpö kuitenkin talteen kun poltetaan takalle sopiva määrä puuta.
Varaavien tulisijojen hyötysuhteet ovat tyypillisesti 75-85% välillä sillä edellytyksellä että käyttäjä osaa homman. Käyttäjä voi helposti tiputtaa hyötysuhteen alle 50%:n, taitamattomalla vedonsäädöllä. Joitakin pieniä eroja on tulisijojen välillä mutta minä en pidä niitä kovin merkittävinä. Markkinamiehet tietysti yrittävät myydä vaikka millaisilla hilavitkuttimilla omiansa. Mielestäni ei ole juurikaan väliä meneekö (ilmaisia) puita 10% enemmän tai vähemmän. Tulisijan muut käyttöominaisuudet ratkaisevat mikä on kennellekin paras valinta. Kun tulisijan käyttäytymisen oppii tuntemaan niin siitä saa parhaan hyötysuhteen ja puhtaimman palamisen aikaan. Kaikkia asia vain ei kiinosta ja sen näkee piipun päästä.
No oletetaan, että minulla on 3000 kg painava vuolukiviuuni ja toisessa samanlaisessa tilassa 1000 kg painava nykyaikainen kaakeliuuni. Vuolukivi on hieman tiheämpää ja johtaa lämpöä hieman paremmin, mutta ominaislämpökapasiteetti on suunnilleen sama. Maalaisjärjellä kuulostaa hassulta, että kolminkertainen määrä kiveä lämpenisi ja jäähtyisi nopeammin.
Miten sulatat tällaisen näkemyksen:
Molemmissa poltetaan x kg puita, jolloin kaakeliuuni lämpiää y astetta ja vuolukiviuuni massasta johtuen y/3 astetta. Uunin jäähtymisnopeus eli lämmitysteho on suoraan verrannollinen sen pinta-alaan sekä pinnan ja huoneen lämpötilojen erotukseen (huoneen lämpötilassa ja parinkymmenen asteen eroilla). Vuolukiviuunin massa on kolminkertainen, joten sen tilavuuskin on lähes kolminkertainen, jolloin lämpöä luovuttavaa pinta-alaa on noin 3^(1/3) eli noin 1,4-kertainen määrä, jos muoto on suunnilleen sama. Tällöin kaakeliuunin hetkellinen lämpöteho olisi vähän aikaa Z wattia ja vuolukiviuunin 1,4*(z/3) eli noin 0,5 z wattia. Kaakeliuuni siis lämpenisi ja jäähtyisi siksi nopeammin.
Tehosta puheen ollen takan kuin takan keskimääräinen teho riippuu siitä, kuinka paljon siinä poltetaan puita. 4 kW:n takasta saa 1 kW:n keskimääräisen lämpötehon, kun siinä polttaa kerran päivässä 8 kg puita, samoin 2 kW:n takasta ja 12 kW:n kiukaasta. Tulisijan rakenteesta riippuu, kuinka nopeasti lämpö siirtyy huoneeseen.
Kuten kotitarvekäristäjä jo totesikin, hyötysuhde riippuu siitä, miten hyvin lämpö siirtyy palokaasuista takan rakenteisiin. Cronspisenin takoissa, joissa savu kulkee ees taas takan uumenissa, hyötysuhdekin on varmasti hyvä, mutta käyttäjällä on tosiaan myös lusikkansa sopassa. Mitään takan runkomateriaali vain tuskin on niin hyvä, että keskimääräisen huolettomalla käytöllä sillä saisi paremman hyötysuhteen, kuin oikealla käytöllä millä tahansa muulla materiaalilla.
Minulla ei muuten ole kolmen tonnin vuolukivitakkaa, mutta kahden tonnin tiilitakka on ja olen siihen ja sen tasaiseen lämpöön ihan tyytyväinen. En epäile myöskään Cronspisenin tai minkään muunkaan valmistajan takkojen hyvyyttä, mutta sellainen käsitys, että massiivinen takka aiheuttaisi automaattisesti hetkellisen saunaefektin, on mielestäni aika yleinen ja aivan väärä. Saunakin saadan kuumaksi kevyellä kiukaalla ja tasaisin lämpö on suuressa leivinuunissa.
Itseppä tuon 3000 kg takan kuvittelit, olisit kysynyt mitä eroan saman suuruisella Cronspiisenillä ja vuolukivitakalla, eli jatkan tulkintaasi.
Ensin mainittu painaa osapuilleen 1300 kg ja jos samaan tilavuuteen laitetaan vuolukiveä niin muodostuu oleellisesti painavampi kokonaisuus. Ei taida mennä aivan 3 tonniin sakka, mutta ei kauaksi jää.
Itse kerroit, että tiiviimpi massa ottaa vastaan ja luovuttaa lämpöä nopeammin, niin tuossa sitten tuo kiuas löytyykin valmiina ja nyt sen ymmärsin. Vuolukivi luovuttaa lämmön nopeammin ja varauskyky on lyhyempi. Siksi taisit tuota 3000 kg määrää tarjotakkin, eli pidemmän keston takia. Toisin sanoen samalla puumäärällä ja vuolukivitakalla hikoilet jonkin aikaa enemmän, tai lämmitä sitten hieman taajempaa.
Nyt sitten uusissa taloissa on tekniikka mennyt eteenpäin ja takkakin pitää mitoittaa sen mukaan. Sain nyt kyllä "tästä kaikesta viisaudesta" sellaisen opetuksen, etten ainakaan vuolukivitakkaa menisi ostamaan uuteen taloon. Kunnon tiiltä tai keramikkaa sen olla pitää, jos hyvää haluaa. Itselläni kun on vielä tuo "läpivirtaava" vanha takka UPO takkasydämmellä. Kiitos opetuksesta.
Sekin tuli huomatuksi, että toiset kuitenkin taitaa olla vielä "eri vuosituhannella" tai 1700 luvuilla, kun eivät näe takoissa mitään uutta tekniikkaa tulleen.
Kerron tähän loppuun vielä opettavaisen tarinan eläinmaailmasta:
Kettu mennä lönkötteli tietä pikin ja huomasi jäniksen tuupertuneen hankeen. Kettu tarjosi apua sanoen, että "hyppää tuohon hännän päälle, niin vien sinut kotiin".
Ei aikaakaan kun jänia ajeli suurella ameriikanarudalla tietä pitkin ja huomasi vuorostaan ketun tuupertuneen tien poskeen ja jänis tuumasi "hyppää tuohon takapenkille, niin vien sinut kotiin".
Mitä tästä opimme:
"Kun on suuri auto, niin ei tarvita suurta häntää".
Meillä on ollut Uuniseppien 1600 kg uuni n. 15 vuotta. 50-150 lämmityskertaa per vuosi, puolitoista pesällistä. Enempää ei uskalla laittaa kun nytkin on pariin kaakeliin tullut hiushalkeama. Aluksi tuli kokeiltua kahdella pesällisellä ja muutama kaakeli meni vaihtoon takuuna.
Hyvin lämpiää 1,5 (n. 7 kg) pesällisellä. Parin tunnin kuluttua vaippa hieman kättä polttava. Vielä 24 h kuluttua hieman lämmin. Ehkä puolet 130 asuinneliön lämmityksestä tulee takasta.
Poltan puut nopeasti täydellä vedolla ja sitten tuhkat ulos ja pellit kiinni mahdollisimman nopeasti. Vaikuttaa siltä, että uunin hyötysuhde on parempi kuin perinteisen tiiliuunin. Ainakin huomaa että lämpöä on puista saatu kun uuni on kuuma.
Sisäosissa ei näy halkeamia. Pientä pintarapautumista on tulipesässä.
Ettäkö ulkopinta ei saa lämmitä? Mielestäni sen pitää lämmitä. Ei viileä ulkopinta lämmitä. Hyvä, että takka luovuttaa lämpönsä kohtuullisen nopeasti. Ei ehdi karata niin paljon lämpöä piipun ja (aina?) vuotavien peltien kautta karkuun. Puurunkoisessa talossakin on ainakin kymmenen tonnia varaavaa massaa. Kyllä sen kirjahyllyn tai sohvapöydän lämmönvarauskyky on samaa luokkaa kuin uunivalumassankin painoyksikköä kohden. Erona vain se että uuniin varataan enemmän koska lämpötila on korkeampi.
Olen asunut vuokralla talossa jossa oli n. 1200kg uuniseppien takka.
Viimeistely ei ollut kovin hyvää mutta se taitaa olla ihan rakentajan oma vika kun on itse hutiloiden homman tehnyt. Kaakelointi oli kyllä ns. vessakaakelia mutta ei siinä minusta leikattuja reunoja ollut missään vaan kaakelit olivat valmiiksi oikean kokoisia ja muuten ihan asiallisia.
Takassa on pidetty tosi kovia tulia niin että luukkujen kipinäverkotkin ovat sulaneet osin palaneet puhki. Mitään halkeamia ei ollut missään ulkopuolella. Sisäpuolella supistuselementissä oli yksi halkein mutta se ei siellä mitään haittaa. Pientä pintarapautumista oli myös sisällä, mikä ei ole yllättävää kun on kovia tulia pidetty. Rapautuminen ei kuitenkaan ollut pahaa.
Takka muuttuu pinnaltaan melko kuumaksi. Ei kuitennkaan niin että siinä itseään polttaisi(paitsi luukku ja sen reunat). Lämmönluovutus on kohtuullisen nopeaa. Kun sen lämmittää kuumaksi niin vuorokauden päästä takka on jo aika viileä. Kun sillä lämmitti suurimmaksi osaksi koko asuntoa(n.100m2) niin se riitti pitämään pikkupakkasella kämpän lämpinä n.12tuntia. Melko usein täytyi tulia pitää, mutta se on aika luonnollista kun massaa ei ole tuon enempää.
osta heti isoin mitä löytyy jos meinaat niillä lämmittää, muuten pelkkiä koristeita.