Yhtäkkiä on julkisuuteen nostettu kaikessa hiljaisuudessa uudelleenlämmitelty hanke kulttuurisillan rakentamiseksi "yhdistämään kirjasto Suurtoriin". Siltahanke lienee jo pitkälle "sovittu", koskapa kaupungin johdolla on jo valmiit suunnitelmat rakennustöiden vaatimien arkeologisten kaivausten kustannuksista ja niiden rahoittamisestakin.
Kaupunki on samaan aikaan myymässä kulttuurikeskuksen rakennuksia yksityisille pääomasijoittajille. Kuka takaa missä käytössä rakennukset muutaman vuoden kuluttua ovat? Onko laskettu edes kuinka monella kaupunkilaisella päivittäin olisi tarvetta kulkea kirjaston ja Suurtorin väliä?
Eikö Aurajoen ylittävää siltahanketta pitäisi tarkastella, koko kaupunkirakenne huomioon ottaen, pikkisen laajemmasta perspektiivistä, esimerkiksi koko "tältpuolt jokke" ydinkeskustaan suuntautuvan kevyen liikenteen tarpeiden ja sujuvien (tai yleensä mahdollisten) jatkoyhteyksien rakentamisen kannalta? Onko jo olemassa päätöksiä esimerkiksi vaikkapa vain Kauppiaskadun tai Linnankadun sopivuudesta kevyen liikenteen väylien rakentamiseen? Entä Aurajokivarren kansallismaiseman ehken arvokkain näkymä Auransillalta Tuomiokirkon suuntaan? Ettei vaan hankkeen valmistelu olisi vielä ollut jonkinverran keskeneräinen rakentamispäätösten tekemistä varten?
Kaupunki on samaan aikaan myymässä kulttuurikeskuksen rakennuksia yksityisille pääomasijoittajille. Kuka takaa missä käytössä rakennukset muutaman vuoden kuluttua ovat? Onko laskettu edes kuinka monella kaupunkilaisella päivittäin olisi tarvetta kulkea kirjaston ja Suurtorin väliä?
Eikö Aurajoen ylittävää siltahanketta pitäisi tarkastella, koko kaupunkirakenne huomioon ottaen, pikkisen laajemmasta perspektiivistä, esimerkiksi koko "tältpuolt jokke" ydinkeskustaan suuntautuvan kevyen liikenteen tarpeiden ja sujuvien (tai yleensä mahdollisten) jatkoyhteyksien rakentamisen kannalta? Onko jo olemassa päätöksiä esimerkiksi vaikkapa vain Kauppiaskadun tai Linnankadun sopivuudesta kevyen liikenteen väylien rakentamiseen? Entä Aurajokivarren kansallismaiseman ehken arvokkain näkymä Auransillalta Tuomiokirkon suuntaan? Ettei vaan hankkeen valmistelu olisi vielä ollut jonkinverran keskeneräinen rakentamispäätösten tekemistä varten?
Vastaukset 11
Vanhimmat
Ruissalon rapparien vaatimus kai?
Vähän alkoi itseäkin mietityttää että mikäs tällanen yhtäkkiä esiin nostettu hanke on.
Itse en ainakaan ikinä rannalla kulkiessa ole nähnyt tarvetta yhdelle lisäylityspaikalle. Ja totta, tuomiokirkko- ja aurasillalta näkymä on upea joten mitä jos mainittu "moderni" silta pilaa sen?? ei hyvä.
Ideahan on siinä mielin hyvä että saataisiin kirjaston ja vanhan suurtorin kortteli enemmän näkyviin ja elävämmäksi. Hyviä ideoita totta. Mutta uusi silta on sen verran arvelluttava ja iso hanke että laittaa miettimään.
Kauppiaskatu kävelykaduksi rantaan asti, mutta toisiko sekään tarvetta uudelle sillalle?...
Vai olisiko vaihtoehtona kävelykaduksi Aurakatu ja "kävelypainoitteisena" aina rantaan aurasillalle asti.
Ajaa sellaista kaavaa läpi, kuin Yliopistonkatu, Kauppiaskatu kävelykaduiksi rantaan asti. Joukkoliikennekaduiksi jäisi Aurakatu, Eerikinkatu, jos olisitte aikoinaan olleet eräässä tiedotustilaisuudessa missä toriparkkia esiteltiin niin siellä esiteltiin myös tämä ehdotus. Toriparkin sisään ajoiksi ehdotettiin silloin, Kauppias ja Yliopistonkadun kuömaa, Stoccaa kun se on täysi ovet avautusivat toriparkkiin, panimoravintola koulun pihalta, Barahenkadulta wikken sisäpihalta.
Mutta mitään ei olla vielä lyöty lukkoon. Toivottavasti toriparkkikuoppaa ei lyödäkkään!
Peläiään pahinta, maakuntamuseo aloittaa kaivaukset, keväällä 2008 budjetti olisi noin 5 milj€. mistä kaupunki maksaisi osan. Aurajoen ja torin arvioitu kustannus olisi 1,7 milj€. jos toriparkki ei tule EU rahoittaisi 2,65 milj€., mutta jos toriparkki tulee kaupunki maksaa lopun 2,35 milj€.
Siis onko siitä sillasta tulossa moderni?
Mä en kestä jos ne pilaa yhden Turun harvoista vanhoista, jäljellä olevista vanhanaikaisista kokonaisuuksista. Eli Vanha Suurtori ja Tuomiokirkon ympäristö.
Sillan pitäisi ehdottomasti olla romanttisen vanhanaikainen. Samaa tyyliä kuin vanha kirjasto ja jokivarren lamput..Mallia voisi katsoa Pietarista! Siellä on ihania siltoja.
Siinähän nimen omaan pohdittiin millainen sillan tulisi olla ja että sen tulisi sopia ympäristöön, olematta kuitenkaan turhan vaatimaton.
Täytyy kuitenkin sulle ikäväkseni kertoa, romanttisia ja vanhanaikaisia juttuja ei enää osata tehdä, vaan ne ovat vain sinnepäin.
Toivotaan, että paras mahdollinen ratkaisu löydetään!
tosin siltakin parempi rahantuhlauskohde kuin toriparkki. Mutta ei siitä nykyiset päätttäjät historiaan jää, korkeintaan negatiivisina.
Yli pääsemiseksi tarvitaan yksi silta tai föri, loput on "turhia". Sillan tarkoitus on lisätä viihtyisyyttä, kukaan tuskin väittää, että se tarvittaisiin liikenteen takia.
Siksi se rakennetaan "ylimääräisillä" rahoilla.
Sillalla saattaa olla positiivisia vaikutuksia keskustaan ja on selvä askel kävlykeskustan suuntaan, mikä on hyvä.
On hyvä, että kevyt liikenne otetaan huomioon ja että ihmiset saavat sellaisia kulkureittejä, joissa autojen melu ei ole vallitseva. Se on viihtyisyyden lähtökohta numero 1.
Enemmän olisi käyttöä siltayhteydellä jossain Halisten kosken ja Tuomaan sillan välillä. Melkoisen matkan joutuu fillaristi kiertämään päästäkseen joen yli, mutta eihän tuolla fillaristilla ole väliä tässä pyhien lehmien ja ilmastomuutoksen maailmassa.
..Pyhille Pelloille mitään saa rakentaa. Hui sentään!