Luitte varmaan pari päivää sitten lehdestä, että suomalaiset ovat Euroopan toiseksi onnellisin kansa. Onnellinen mistä? Homeistaanko? Jokin kummallinen sadistinen logiikka tuossa onnellisuudessa kyllä pelaa.
Sen vielä ymmärrän, että suomalaiset ovat onnellisia siitä, että heidän vanhainkotinsa ovat homeessa. Sehän on vain käytännöllinen tapa säästää hieman yhteiskunnan varoja, kun vanhukset kuolevat nopeammin, kuka tukehtumalla, kuka muuten vain "keuhkokuumeeseen", miten nyt sitten sattuvatkin kuolemaan. Kukapa vanhuksista piittaisi? Varsinkaan jos rahaa säästyy, ja rahahan tunnetusti tekee onnelliseksi.
Mutta sitä onkin jo vaikeampi ymmärtää, että tässä onnellisten ihmisten maassa on menossa jotakin vanhustenkin joukkoteurastusta kuvottavampaa: käykääpä homesairaat, joilla tuo homehajuaisti pelaa, vähän vilkuilemassa ja ennen kaikkea haistelemassa suomalaisia lähiöitä. Suomalaisia homekoteja on kutsuttu kaasukammioiksi, ja kyllä tässä maassa aika monta lähiön laajuista Auschwitziä kukkiikin. Ja noissa lähiöiden sädesienikodeissa elää Euroopan toiseksi onnellisin kansa? Vähään osaa tämä kansa olla tyytyväinen.
Kun puhutaan allergisesta alveoliitista ja kenties sadoista tuhansista siihen sairastuneista ja sairastuvista, niin kuka siitä piittaa, kun eiväthän he piittaa itsekään: kiltisti parijonossa menevät TTL:n altistettaviksi kuin alkuperäisessä Auschwitzissä konsanaan. Miksi? Sekin tiedetään. TTL lupaa, että niiden altistettavien, jotka tuohon parantumattomaan keuhkosairauteen ovat sairastuneet, elämä lyhenee rutkasti. Altistuskoe on kuin Ässä-arpa. Toki lyhyt loppuelämä kivuliaaksi muuttuu, mutta voipihan saada lottovoiton eli tapaturmaeläkkeen, ja jos et saa, niin eipähän tarvitse niin kauaa kitua. Suomalainen onnellinen kansa rakastaa rahaa, lottovoittoa ja kuolemaa, eikä millään muulla sitten väliä olekaan.
Pahin sivistysvaltiossa koskaan rauhan aikana tapahtunut ihmisoikeusrikos? Kansanmurha? Niinkin on tästä suomalaisesta homeilla myrkyttämisestä sanottu. Totta tai tarua, mutta eihän tässä muuta johtopäätelmää voi tehdä kuin sen, että suomalainen tulee onnelliseksi siitä, kun toinen suomalainen kärsii.
Näin maaottelutunnelmissa voisikin ehdottaa, että lisätään homekurjuutta entisestään, ehkä me sen avulla kirimme Euroopan onnellisimmiksi. Pähkähulluja kun olemme.
Sen vielä ymmärrän, että suomalaiset ovat onnellisia siitä, että heidän vanhainkotinsa ovat homeessa. Sehän on vain käytännöllinen tapa säästää hieman yhteiskunnan varoja, kun vanhukset kuolevat nopeammin, kuka tukehtumalla, kuka muuten vain "keuhkokuumeeseen", miten nyt sitten sattuvatkin kuolemaan. Kukapa vanhuksista piittaisi? Varsinkaan jos rahaa säästyy, ja rahahan tunnetusti tekee onnelliseksi.
Mutta sitä onkin jo vaikeampi ymmärtää, että tässä onnellisten ihmisten maassa on menossa jotakin vanhustenkin joukkoteurastusta kuvottavampaa: käykääpä homesairaat, joilla tuo homehajuaisti pelaa, vähän vilkuilemassa ja ennen kaikkea haistelemassa suomalaisia lähiöitä. Suomalaisia homekoteja on kutsuttu kaasukammioiksi, ja kyllä tässä maassa aika monta lähiön laajuista Auschwitziä kukkiikin. Ja noissa lähiöiden sädesienikodeissa elää Euroopan toiseksi onnellisin kansa? Vähään osaa tämä kansa olla tyytyväinen.
Kun puhutaan allergisesta alveoliitista ja kenties sadoista tuhansista siihen sairastuneista ja sairastuvista, niin kuka siitä piittaa, kun eiväthän he piittaa itsekään: kiltisti parijonossa menevät TTL:n altistettaviksi kuin alkuperäisessä Auschwitzissä konsanaan. Miksi? Sekin tiedetään. TTL lupaa, että niiden altistettavien, jotka tuohon parantumattomaan keuhkosairauteen ovat sairastuneet, elämä lyhenee rutkasti. Altistuskoe on kuin Ässä-arpa. Toki lyhyt loppuelämä kivuliaaksi muuttuu, mutta voipihan saada lottovoiton eli tapaturmaeläkkeen, ja jos et saa, niin eipähän tarvitse niin kauaa kitua. Suomalainen onnellinen kansa rakastaa rahaa, lottovoittoa ja kuolemaa, eikä millään muulla sitten väliä olekaan.
Pahin sivistysvaltiossa koskaan rauhan aikana tapahtunut ihmisoikeusrikos? Kansanmurha? Niinkin on tästä suomalaisesta homeilla myrkyttämisestä sanottu. Totta tai tarua, mutta eihän tässä muuta johtopäätelmää voi tehdä kuin sen, että suomalainen tulee onnelliseksi siitä, kun toinen suomalainen kärsii.
Näin maaottelutunnelmissa voisikin ehdottaa, että lisätään homekurjuutta entisestään, ehkä me sen avulla kirimme Euroopan onnellisimmiksi. Pähkähulluja kun olemme.
Vastaukset 3
Vanhimmat
perheestäni, mitään sen ihmeellisempää ja ihanampaa ei kukaan maailmassa aikaan saa kuin lapset, no ehkä lapsenlapset ;-)
Tietysti lapsenlapsen varttumista olisi mukavampi seurata paremmassa kunnossa, mutta toisaalta onni se on näinkin. Pahemminkin asiat voisivat olla. Sairaana en olisikaan minä, vaan lapsenlapseni. Siinä olisikin jo paljon enemmän kestämistä, eikä sitä tuskaa helpotettaisi mitenkään.
Maailmassa on paljon vitsauksia, homeongelmat ovat niistä yksi pieni osa. Ei kaikkia maailman murheita päälleen kannata ottaa edes homeongelman takia. Kyllä hyvistä asioista onnellinen saa olla, kyllä niin voi tehdä ;-)
että oliko mainitsemassasi onnellisuustutkimuksessa kysytty myös homeesta vai mistä vedit yhtälön onnellisuus ja homeet??
onko olemassa jotain kansainvälistä tutkimusta eri valtioiden hometilanteista? Netistä ei tunnu ainakaan löytyvän. Kai se täytyy kohta lähteä homeita pakoon ulkomaille.