kerrottiin että Pietarin kaupunki ottaa
nyt vasta käyttöön kemiallisen fosforin
puhdistuksen jätevedestä ja että Suomenlahden
fosforikuormituksesta 65% tulee pelkästään
Pietarista. Taitaa pudota pohja joidenkin
punaviherpiipertäjien väitteestä että
Suomen maatalous pelkästään olisi itämeren
pilaaja ja sinilevän aiheuttaja numero 1
Täysin tarkoitushakuista nollatutkimusta
Suomen ympäristökeskukselta.
nyt vasta käyttöön kemiallisen fosforin
puhdistuksen jätevedestä ja että Suomenlahden
fosforikuormituksesta 65% tulee pelkästään
Pietarista. Taitaa pudota pohja joidenkin
punaviherpiipertäjien väitteestä että
Suomen maatalous pelkästään olisi itämeren
pilaaja ja sinilevän aiheuttaja numero 1
Täysin tarkoitushakuista nollatutkimusta
Suomen ympäristökeskukselta.
Vastaukset 62
Vanhimmat
Suomen aiheuttamasta kuormituksesta itämereen lähes kaikki ovat maataloudesta peräisin. Pietari on oma lukunsa.
Autolautat. Nehän saatuttavat yhtä paljon kuin neljä kaupunkia. Eli jos sanot että Itämeren saasteista lähes kaikki on maalta peräisin, niin joku saattaa sinua uskoakin
päästävät jätevetensä mereen. Yhden autolautan kuormitus vatsaa noin 1000 peltohehtaarin aiheuttamaa kuormitusta. Lisäksi autolautan kuormitus on pellolta peräisin alunperin, joten maatalouden piikkiin menee.
jo totuuksiakin. Pelloilta peräisin on kaikki ravinnosta johtuva kuormitus joutuu se veteen missä tahansa. Mutta jos se menee nolliin kuolee vesistö ja väestö
ainakin vanhemmissa koulukartoissa on sivu
jossa esitetään eri itämeren rantavaltioiden tuotantomäärät maataloudessa.
Jos utopistisen punavihreän maatalouden vastaisen
aatteesi lisäksi omistat vielä taskulaskimen,
niin laske sillä ,jos sinulla ei kertakaikkiaan
ole relistista puolueetonta päättelykykyä, mistä
niitä ravinteita voisi sinne veteen joutua.
Väitän että Suomen maataloudella ei ole
kokonaisuuteen kovinkaan suurta merkitystä
puhumattakaan siitä, mitä punertvissa medioissa
annetaan ymmärtää!
http://www.jdb.se/beras/files/BERAS executive summary final.pdf
oli paras mahdollinen paikka ihmisen elää
ja asua heidän virallisen tiedon mukaan,kunnes
kupla puhkesi!
per nuppi. Suomalaisiahan onkin varsin suuri % osuus Itämeren alueen asukkaista. Eipä taida peltohehttaareitakaan kovin suurta osuutta olla ja lisäksi ne ovat suuren osan vuodesta roudassa.
ei ole pellolta peräisin ?
Täytyy kaikkialta maailmasta lopettaa maataloustuotanto, niin maailma pelastuu!
Ruokaahan saa kaupasta ja autolautalta?
Mikähän mahtaa olla saastuttaja? http://blogit.helsinki.fi/envirohist/suomi/suomalainen_1999.htm
Helsingissä kesti 503 vuotta ensimmäisen jätevesipuhdistamon käyttöönottoon. Voi vain kuvitella paljonko katuojat kuljettivat paskavettä Suomenlahteen tuona aikana.
Itämeren aarteet kun poksahtaa, niin ei kukaan enään muista maatalouden osuuksia.
Sodan jälkeen itämereen dumpattiin PALJON arveluttavaa ja myrkyllisiä sota materiaalia.
Ammuksista taistelukaasuihin.
Kohta, kun venäläiset kaivelee meren pohjaan niitä putkiaan, niin muutama tonni sinappikaasua ajelehtii Helsingin satamaan.
Taajamien jätevedenpuhdistamoissa erotetaan suurin osa jäteveden sisältämästä fosforista. Ihan hyvä näin. Typestä erotetaan suunilleen puolet, ja loput menee suoraan mereen. Tämä ei kuulosta kovin hyvältä, vaan typpihän ei vesistöjä kuormitakaan, paitsi jos se on maataloudesta lähtöisin. Mutta entäs se fosfaatti. Kun se on puhdistamossa saatu lietteeseen, liete levitetään ties minne, eihän sitä säilöäkään voi. Eikö sitten loppujen lopuksi tämäkin fosfaatti mereen päädy, vai minne se menee? Jos kerran peltoihin lisätty fosfaattikin alanoloon mereen kulkeutuu, niin kyllä kai sama toteutuu taajamissakin?
Suomalaisten osuus "per nuppi" on sietämättömän suuri ja maatalouden osuus suomen päästöistä on merkittävin.
Suomalaisten päästöistä vain pieni osa on suomen pelloilta peräisin. Valtaosa tulee tuontiruuan, kalan, pesuaineiden yms. seurauksena.
veteen karannutta fosforia poistettutua sieltä. Kalahan sisältää fosforia 0.5% saalispainostaan. Etenkin ylitiheiden Särkikala kantojen harventaminen olisi tärkeää koska särjet laiduntavat tehokkaasti levää syövän eläinplanktonin. Samoin jatkuvalla pohjan tonkimisellaan estävät fosforin sedimentemoitumisen.
Suomalaisten pahasta tavasta "paskantaa pesäänsä". Ilmenee aika usein puhuttaessa metsänhoidosta ja luonnon"suojelusta"
Jos miljoonan ihmisen paskat ohjataan puhdistamon läpi 90% puhdistettuna suoraan mereen, on se sama kuin jos 100 000 asukasta päräyttäis suoraan laiturilta tuotoksensa. Joka päivä. Pesuvesien fosforit vielä päälle. Kemikaaleista ja myrkyistä vielä puhumattakaan.
Ei ole ihan pikkumääriä. Saa siinä peltopinta-alaa olla ihan mukavasti että valumavesiin lionnutta ravinnetta vastaavaan määrän saa aikaseksi...
Jos oletetaan kaupunkiasukkaita olevan 3 miljoonaa ja heidän rehevöitymistä aiheuttavista päästöistään 5% kulkeutuu vesiin, se vastaa 150000 asukkaan käsittelemättömiä päästöjä, fosfori määrä olisi silloin n.75000kg. Se vastaa noin 50000 peltohehtaarilta (2% suomen peltoalasta) tulevaa päästöä. Ei ihan pikkumääriä
Veteen liuennutta fosforia kun se maatalouden pintavalumissa on maahiukkasiin sitoutunutta.
mtk-vetoinen fosfori on aina vaarallisempaa
Vastaukset kun tarvitsi tuohon propaganda patenttiin turvautua.
Miksi näissä ravinnevalumakeskusteluissa aina unohdetaan typen osuus? Typpihän on juuri se ravinne joka saa kaikki kasvustot kukoistamaan. Taajamien jätevedenpuhdistamoissa saadaan talteen keskimäärin alle puolet jäteveden typestä. Ehkä tämä myös selittää, miksi leväkasvustot ovat voimakkaimpia asutuskeskusten lähettyvillä? Kyllä levät kasvaa kun kunnolla lannoitetaan.
alle 10 000 asukkaan taajamille ei ole asetettu typenpoiston suhteen velvoitteita lainkaan. On painotettu fosforin poistamiseen, koska fosfori on minimiravinne ja levät tiettävästi saavat typpeä ilmasta.
Suurilla kaupungeilla on typenpoistotavoitteet, mutta tulokset ovat usein heikkoja. Typenpoistuminen vaatii vedeltä tietyn lämpötilan, tai kalliin kemiallisen prosessin. Suomi on harvaan asuttu ja pohjoinen maa jolloin jätevesiä johdetaan pitkiä matkoja ja ne ovat siten kylmiä talvisaikaan ja typenpoistumista ei tapahdu. Hyvä esimerkki on kempeleen puhdistamo, jossa suurin osa typestä menee suoraan vesistöön, pieni oas ilmaan (ja sateena alas) ja loput levitellään ilman rajoituksia tienpientareille.
http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=60160&lan=fi ja
Ärsyttää kans tää yksinomaan maatalouden piikkiin laittaminen...
To 19.4.2007 Aamuposti lehdessä: Paineviemärin rikkoutuminen pumppaamolla johti 5400 kuution jätevesivuotoon jyväskylässä. Jyväsjärveen meni yhdeksän tunnin ajan putken täydeltä paskavesiä... Lopussa todetaan , että normaalistikin jätevesiä menee järveen 350 kuutiota vuodessa.
Jumankauta???!!! 5400 kuutiota paskaa on kauhea määrä. Monissa kunnissa pumpataan tarkoituksellakin jätevesiä vesistöihin ( on tietoa)! Ja maatalouden piikkiin kaikki.
5400 kuutiota jätevettä vastaa 15 asukkaan vuosittaista vesimäärää. Yksi asukas tuottaa 700-800g fosforia vuodessa, josta 500g päätyy viemäriin. Tuossa onnettomuudessa siis meni jyväsjärveen 8kg fosforia, joka todellakin on valtava määrä, sama määrä kuin 5 peltohehtaarilta huuhtoutuu veteen vuosittain, ympäristötuen(tuotantotuen) turvin.
Heheh... aika paljo käyttävät vettä ne sinun 15 asukasta!
Googleta jos et kerran mitään tiedä aiheesta josta riitelet:
Keskim. vedenkulutus on 155 l/vrk, josta laskien tuossa Jyväskylän putkirikossa hurahti 95 henkilön vuotunen vedenkulutus, eikä 15 asukkaan kuten väität.. lisäksi osa vedenkulutuksesta menee muuhun kuin viemäriin.
http://www.motiva.fi/fi/kuluttajat/asuminen/kodinenergiankulutus/vedenkulutus.html
Keskimääränen fosforin määrä yhdyskuntajätevedesä on 7 mg/litra.
http://www.tat.fi/fi/koulut/vedesta/kortti23.pdf
Eli Jyväskylässä meni todennäköisesti n. 38 kg fosforia järveen, eikä 8 kuten olit laskenevinasi.
Ihan olet pihalla laskuissasi, joten ei kannata sulle ees valmiina esittää mitä ravinnehuutoutuma peltohehtaaria kohti keskimäärin on ym...
Teet agitaatiotas näköjään ihan mututuntumalla...
Sitä ei käy kieltäminen etteikö ravinteita viljelyalueilta vesistöihin kulkeudu, mutta eikös se ruoka ole kivaa syödä?
38 kg fosforia menee vesistöihin jokaiselta 25 hehtaarin alalta VUOSITTAIN, eikä uutiskynnys ylity, vaikka veronmaksaja tukee maataloutta ympäristötuen muodossa sadoilla miljoonilla.
ylipäätään maataloutta harjoitetaan, niin se ei
kertakaikkiaan onnistu ilman lannotteita.
Koska valumien vähentämiseksi hallinto asettaa
vaatimuksia, jotka kaikki aiheuttavat kustannuksia
joita ei voi tuotteiden hinnoissa siirtää kuluttajalle,niin jollain tavalla nekin kulut
pitää peittää. Ei viljelijä viljele itselleen
vaan kuluttajaa varten. Jollain vaan on sellainen
käsitys vieläkin,että ruokaa saa kaupasta ja
maataloutta ei minnekään tarvita. Jos Suomesta
maatalous lopetetaan,niin se tuotanto ja
päästöt ja valumat siirtyvät jollekin lähialueelle
Itämeren ympäristöön pois Suomen viranomaisten
valvonnasta. Ja ruoka maksaisi entistä enemmän
ja Itämeri saastuisi kiihtyvällä vauhdilla.
Olisi siinä ympäristökeskuksen viherpiiperoilla
pasmat sekaisin, kun ei tiedettäisi enää
kenen niskaan se jätesanko kipattais.
Ei maataloutta missään harjoitettaisi jos ne
veronmaksajat lopettaisivat syömisen.
Ilmaiseksi ja lannoittamatta sitä ruokaa ei
kukaan tuota. Kemiran lannoitteet ovat senverran
hintavia ettei kukaan järkevä viljelijä
levitä yhtään ylimääräistä kiloa maahan.
EU:n myötä Suomeenkin rantautuneet suuret
paskakeskittymät,jättimäiset kotieläinyksiköt
ja niiden jätökset levitettynä lähiympäristöön
ovat asia erikseen. Mutta kun se EU kuulemma
vaatii..........
Meillä on vuosikausia lannoitettu kaikki pellot 0 kg/ha fosfaattia ympäristötuen ehtojen mukaisesti. Sadon mukana poistuu joka vuosi fosforia pellosta. Miten lienee, kun peltoon ei lisätä yhtään fosforia, niin onko valumatkin nollassa, vai jatkuuko ne entiseen tahtiin, vai jotain siltä väliltä? Ennen vanhaan tätä touhua kutsuttiin ryöstöviljelyksi.
Että nolliin et saa viljelemällä kumpaakaan. Pinta valunta vie kuitenkin maahiukkasia ja niihin sitoutunutta fosforia ojiin vaikka et sitä peltoon kylväisikään. Suurin osa fosforista on maahan sitoutuneena eiväkä kasvitkaan pysty sitä juurihapoillaan irroittamaan.
Hehtaarilla voi olla tonneittain fosforia muokkauskerroksessa maahan sitoutuneena. Jokaisen muokkauskerran aikana maassa oleva fosfori altistuu huuhtoutumiselle, samalla palaa tonneittain hiiltä taivaalle ja haihtuu typpeä.
Vaan kun pellot on senverran laakeita, että sadevesi ei valu ojiin vaan painuu maan sisään. Sama juttu sulamisvesien kanssa. Eli ei ainakaan valumavesien mukana mitään ravinteita lähde, jollei ne sitten maakerroksen läpi salaojiin kautta mene.
Typpi saattaa hyvinkin haihtua ilmaan, ei tunnu kovin hyvin maaperässä viihtyvän. Ehkä haihtuisi vaikka ei muokkaisikaan, eihän metsämaassakaan tai muussa luonnontilaisessa maastossa pahemmin typpeä taida olla.
Kyllä vain ja luomuliiton mukaan viherpiipirtäjien luomutuotanto loppuu kymmenen vuoden sisällä kokonaan ja palataan sen jälkeen normaaliin päiväjärjestykseen.
Nykymuotoinen tieteellisen tarkasti suunniteltu maatalous on esimerkkinä kaikille, tuotanto tapahtuu eettisesti kestävällä pohjalla, luontoarvot kunnossa ja tuotteiden laatu huippuluokkaa.
Ainoaksi ongelmaksi jää yhdyskuntajäätteen tuottajien holtiton luonnon pilaaminen itsekkäästi toimien.
Kaikki maatalouden fosfori-, sekä typpikuormat siirtyy elintarvikkeiden mukana viheliästen yhdyskuntajätteen tuottajien posliiniastian kautta epämääräisiin kohteisiin, joista vuosikymmenten kuluessa ne ovat valuneet vesistöihin tunnetuin seurauksin.
käyttämättömällä fosforilla on mahdollisuus sitoutua maahan,mutta
jäteveden puhdistamot laskevat kaikki jätevetensä
suoraan putkea pitkin vesistöihin vaikka
fosforia ei kokonaan pystytä jätevedestä poistamaan.
Luomutuotanto nykymaataloudessa tarkoittaisi osan
ihmiskunnasta kuolevan nälkään ja rikkaiden
selviytymistä.
Asia on vihdoinkin selkiytynyt kaikille, voin päättää 6 kuukauden projektin "fosforin merkityksestä". Maajusseihin uppoaa tieto ainoastaan väittämällä selvästä asiasta vastaan.
paremmin jos ensin ymmärtäisit itse mistä puhut.
Kovin yksipuolista ja tietämätöntä
on se keskustelu itämeren päästöistä suomessa.
Yksistään itämeren altaan alueella
asfaltoidaan maata valtaisat alueet
vuosittain.Sadevedet näiltä kentiltä valuu
"raakana" lisukkeineen itämereen.
Sadevesien joukossa ei ravinteita ole, pinnoitetuille pihoille ja tiealueille ei levitellä kemiran eikä hevosten lannoitteita. Se on tutkittu ja koeteltua faktaa. Suomen pelloilta tuleva pintavaluma sisältää fosforia 1,5mg/l, yhteensä 3 miljoonaa kiloa vuodessa, vastaa 150 miljoonan kaupunkiasukkaan kuormitusta, ts. yksi peltohehtaari aiheuttaa vesistöön 75 asukkaan kuormituksen.
"Sadevesien joukossa ei ravinteita ole, pinnoitetuille pihoille ja tiealueille ei levitellä kemiran eikä hevosten lannoitteita. Se on tutkittu ja koeteltua faktaa" ei kestä laboratoriota, Lahdesta kantautuu toisenlaista tietoa.
" Lahden Vesijärveen laskevista sadevesiviemäreistä otetuissa näytteissä
esiintyi erittäin korkeita ravinne- ja orgaanisen aineen pitoisuuksia (maksimipitoisuudet oli-
vat toukokuussa kok. N 9,6 mg/l, kok. P 2 mg/l, TOC 54 mg/l ja elokuussa kok. N 11 mg/l,
kok. P 3 mg/l, TOC 820 mg/l).
...pohjatiedot ovat puutteellisia.
Suomen aiheuttama itämeren kuormitus tiedetään aika tarkasti. Kun siitä vähennetään tiedetyt ravinnekuormittajat (muutama suurin kaupunki, pari tehdasaluetta ja joitain muita yksittäisiä tekijöitä). Näiden erotukseksi jäävä osa lasketaan kaikki maatalouden aiheuttamaksi kuormitukseksi.
Tämä luku sitten useissa faktoiksi väitetyissä tutkimuksissa jaetaan suomen peltohehtaareilla ja sen mukaan keskustellaan edellisen kirjoittajan tapaan: "yksi peltohehtaari aiheuttaa vesistöön 75 asukkaan kuormituksen"
Muuten siis ok, mutta kaikki tuhansien metsähehtaarien ja soiden ravinnehuuhtoutumat, monien taajamien ja kylien jätevedet, mökkiläisten jätökset, sun muut luvatta jätevetensä vesistöihin laskevat sisältyvät tuohon kuormitukseen per peltohehtaari.
Tutkittua faktaa on myös se, että EU-ajan suomessa ostetaan peltolannoitteeksi vähemmän fosforia kuin mitä satojen mukana myydään tiloilta ulos.
Ei asfalttikentiltä sadevesien mukana
valuva vesi mitään juotavaa ole.
Entä maanteiltä ja kaduilta valuva
suola/raskasmetallivesi?
Totuus on se että vaikka maatalous
lopetettaisiin heti huommena se
ei itämerta pelasta.
vastaavat likimain pelloilta tulevan pintavalunnan pitoisuuksia. Ne eivät oleet sadevettä, vaa peltojen kuivatusvesiä.
jota voi ammentaa ympäristöhallinon laatimasta Suomen vesiensuojelun tila-raportista.
"Tutkittua faktaa on myös se, että EU-ajan suomessa ostetaan peltolannoitteeksi vähemmän fosforia kuin mitä satojen mukana myydään tiloilta ulos."
älä jaksa... Jos verrataan suomessa myytyjen lannoitteiden ja rehujen sisältämää ravinne määrää ja suomalaisesta maataloudesta peräisin olevien maataloustuotteiden sisältämää ravinnemäärää kuluttajan ruokapöydässä, havaitaan vain muutama prosentti ravinteista päätyy kuluttajalle ja loput "katoavat". Tai ei aivan kaikki katoa, 3miljoonaa kiloa huuhtoutuu pelloilta vesiin.
Tässä hedelmällisessä keskutelussa onkin kysymys ravinteista, ei suolasta ja myrkyistä. Se onkin toinen tutkimaton juttu kuinka paljon torjunta-aineita maataloudesta vesiin kulkeutuu.
kaupungin sadevesiviemäreissä virtaa peltojen kuivatusvesiä? Oletko tosissasi? Kyllähän ne on kaupungin hulevesiä.
nuo luvut eivät pidä paikkaansa, tai sitten lahden keskustassa on ollut maatalousnäyttely ennen mittauksia.
maajussit rälläävät lahden keskutas ja tuovat renkaissaan valtavat määrät sontaa, joka saastuttaa sadeveden.
Että Vesijärven veden laatu taitaa olla tutkituimpia Suomen järvistä. Samoin sen tilaan vaikuttavia asioita tutkitaan jatkuvasti. Tuloksiin voit tutustua täällä :
//www.vesku.net/
Tietämätöntä? No olisiko tuosta iltalukemiseksi
"Ravinteet
Luonnonalueilla pintavesien ekosysteemiä ylläpitävät ravinteet, kuten fosfori ja typpi, ovat
lähtöisin hajoavasta orgaanisesta aineksesta. Kaupunkialueilla ravinteita joutuu pintavesiin
lisäksi lannoitteista, jätevesiviemäreiden vuodoista, jätesäiliöistä ja roskalaatikoista (Fergu-
son 1998). Fosfori- ja typpilähteitä ovat myös eläinten jätökset ja ilmalaskeuma (Zoppou
2001). Myös liikenne ja orgaanisen aineen hajoaminen ovat huleveden fosforin lähteitä
(Malmqvist 1983). Randall & Grizzarg (1983) lisäävät lähteeksi vielä erooson. Tukholman
Trekanten-järven tutkimuksessa (Anon 2000) todettiin, että liikennealueiden hulevesien
aiheuttama fosforikuormitus oli lähes yhtä suuri kuin asuinalueiden hulevesien aiheuttama
fosforikuormitus. Liikennealueiden hulevesien on todettu muuallakin olevan merkittäviä
fosforilähteitä, mutta syy tähän ei ole selvillä (Anon 2000). Svenssonin ja Malmqvistin
(1995) mukaan eläinten jätösten vaikutus huleveden fosforipitoisuuteen on suuri. Typpipi-
toisuuteen puolestaan vaikuttaa suuresti ilmalaskeuma. Malmqvistin (1983) kirjallisuustut-
kimuksen perusteella 50 – 100 % huleveden typpihuuhtoumasta ja 20 – 50 % fosforihuuh-
toumasta on peräisin laskeumasta. Vuosina 1977 – 1979 suoritetussa Valtakunnallisessa
hulevesitutkimuksessa laskeuman osuudeksi huleveden typpihuuhtoumasta arvioitiin 1/2 –
2/3 ja fosforihuuhtoumasta 1/4 (alueen läpäisemättömien pintojen suhteen laskettuna)
(Melanen 1981). Lisäksi typpikuormitusta tuottavat autojen pakokaasut, fossiiliset polttoai-
neet, lannoitteet sekä eläinten jätökset (Randall & Grizzard 1983).
Puiden lehtien kuivapainosta fosforia on 0,05 – 0,45 % ja typpeä 0,7 – 1,2 %; josta 5 –
20 % voi huuhtoutua huleveteen (Allison et al. 1998). Australiassa suoritetuissa tutkimuk-
sissa (Allison et al. 1998) havaittiin, että puiden lehtien poistaminen hulevesistä (joiden
-1
tyypillinen kokonaisfosforipitoisuus Australiassa on 0,3 – 0,6 mg l ja kokonaistyppipitoi-
-1
suus 1,5 – 4 mg l ) ei juuri vähentänyt huleveden kokonaisravinnekuormaa.
noiden epärealististen itseään joiksikin
luonnonystäviksi itseään kutsuvien ajatusmaailmaa.
Kuvittelevatko he tosissaan että maatalous
pitäisi Suomesta lopettaa ja ostaa ruoka jostain
muualta, niin itämeri pelastuisi. Täyttä
utopiaa ja itsepetosta. Mistään käytännon asioista
tällaisilla ihmisillä ei paljon voi olla kokemusta.
Ja vielä kuvittelevat että jäteveden puhdistamo
hävittää ne ravinteet jonnekin.
mutta luotan tutkittuun tietoon. Kaikki väitteeni perustuvat nykyiseen tietämykseen ja tutkittuun faktaan. "Kyllä virkamiehen sanaan pitää luottaa" (Kalli 2007)
Googlen hakusanalla "kaupunki hydrologia" löytyvää tietoa myös. Sekin on aika mielenkiintoista.
Ilmeisesti noiden listaamiesi lähteiden määrät/pitoisuudet ovat marginaalisia ts. lehmä vääntää isomman kasan kuin urbaani villakoira jos valtaa pitävien päättäjiemme esittämiin tutkimuksiin luotetaan tai sitten päättäjämme esittävät meille kukku-tutkimuksia ympäristötuen perusteluksi.
Päästöjen vähentämisessä on keskityytävä sinne missä päästöt ovat suurimmat, näin päästöt vähentyvät nopeimmin ja kustannustehokkaimmin. Näinhän on tehtykin (ympäristötuki), laihoin tuloksin.
Onko sittenkin niin että ympäristötuki ei tehoa koska "tyhjästä ei voi nyhjäistä". Päästöt tulevatkin muista lähteistä ja ympäristötuki maataloudelle on perusteeton.
Esitys: Perustetaan uusi Urbaani Ympäristötuki(UY), jossa perustuki muodostuu siten että jaetaan nykyinen ympäristötuki urbaanien (n. 2milj) kesken. Perustuki 200 euroa ja lisätoimenpide vaihtoehdot esim. lemmikkieläinten mukaan (vrt. hevoset). Esim villakoiran omistava perhe voisi valita lisätoimenpiteinä ulosteen keräyspussien hankinnan ja rajoitetun / virikkeelisen ulkoilualueen väliltä.
tutkimuksia,joiden tulokset ovat olleet
arveluttavia.Mitä tarkoittanet ,kun sanot että
"Kaikki väitteni perustuvat nykyiseen tietämykseen ja tutkittuun faktaan". Fakta on aivan eri asia,
joka pystytään todistamaan oikeaksi.
Jos jokin asia on kiistaton Fakta, niin miksi sitä ylipäätään pitää
tutkia.Mitkä päästöt tulevat maataloudesta?
Mitkä haja-asutuksen yksityistaloudesta?
Mitkä kaupunkien ja taajamien viheralueilta,
likenteestä jne. Puhdistamon purkuputkeen pumpattavan jäteveden ravinnepitoisuudet ovat
tarkasti mitattavissa mutta kaikki muu vesi
mikä jokiin ,järviin ja mereen virtaa,tulee
sinne koko maan alueelta taajamat mukaanlukien.
Ihmisten toiminta varmasti on perimmäinen syy,
mutta tarkasti valvotun maatalouden asettaminen
kaiken syntipukiksi ei oikei tunnu uskottavalta.
Väittämääsi että virkamiehen sanaan tulee
luottaa,mihin sekin perustuu? Usein se virkamieskin istuu virassaan jonkin puolueen
mandaatilla ja toiminta on sen
mukaista.Ympäristöministeriön ylilyönnit ovat
liian hyvässä muistissa natura-asioissakin,
joten uskoo ken tahtoo.
kyseenalaistavat väitteet maatalouden jättimäisestä osuudesta päästöihin, kuten olet väittänyt. Kaupunkien kuivatus- ja hulevesiä ei ole huomioitu lainkaan vesiensuojelussa. Lannoitteita saa käyttää rajoituksetta kotipuutarhoissa, pihoilla, viheralueilla, ojissa jne.
Kaupunkien infra on osin jopa yli satavuotiasta. On vähintäänkin todennäköistä (joskaan ei todistettua) että 50 vuotias viemäriverkosto vuotaa merkittävästi.
Ympäristötuki on väärin kohdennettu.
tarkemmin ajateltuna se nyt vaan on niin että maataloudesta menee vesistöön suurin osa fosforista. Päästöille ei voi mitään, jokaisen on pakko syödä ja päästöt ovat seurausta ruuan tuttamisesta. Ympäristötuki on tehokas tapa rajoittaa päästöjä, sitäpaitsi huuhtoutuminen on pitkä prosessi ja vaikutukset näkyvät viiveellä. Ympäristötuen tuplaamisella päästöt puolittuisivat nopeasti.
Siihen että valunta Per/ha on kaupunkialueilla paljon suurempi kuin maaseudulla koska imeytyminen ja haihdunta ovat maalla suuremmat. Samaten peltojen pinta valunnassa fosfori on pääosin maahiukkasiin sitoutuneena. Siis ei vesiliukoisena.
Siitä lehmän vääntämästä kasasta sen verran että se päätyy ravinnekiertoon pellolla, villakoiran ties missä tienvieri ojassa josta se virtaa vesistöön.
Voi mitä yhteiskunta sinussa onkaan menettänyt? Siellä sinä vaan istut tilasi pellon laidalla ja tiedät maailman menosta mielestäsi kaiken.
"Kolmekymppisenä ihminen tietää ja hallitsee elämästä kaiken, viisikymppisenä hän huomaa tietävänsä enemmän"...mitä enemmän ihminen tietää sitä vähemmän tietää tietävänsä.
Sinun pitäisi opetella kuuntelemeen, eikä tuomaan vain ajatuksiasi esille. Opi luottamaan asiantuntijoiden näkemyksiä.
tuotantoa. Eivät kaikki maataloutuotteet päädy kuluttajan pöytään, vai oletko nähnyt heinäpaalin ruokapöydällä? merkittävin osa maataloudesta tuottaa nykyään viihdettä; ratsatusta ja ravitoimintaa sekä apetta näille sirkushevosille.
Täällä on usein kerrottu, että pahimmat saastealueet ovat Suomenlahdella ja Saaristomerellä, jonka ympäristössä ei paljoakaan viljelyä Suomessa, sen sijaan tiheää asutusta joka puolella. Pohjanlahti ja Selkämeri ovat puhtaita ja siellä taas paljon maataloutta. Selittäkääpä nyt asiantuntijat, mistä tämä sitten johtuu älkääkä vedotko tutkimuksiin, jotka tuntuvat tehdyn periaatteella: päätetään ensin lopputulos ja tutkitaan miten siihen päästään!
kaiken hallitsevani tai tietäväni?
Tutkimuksiin joita tehdään poliittisin tarkoitusperin, pitää aina suhtautua kriittisesti.
Pitäisi vähintäänkin olla myös jonkin muun puoluepolitiikasta riippumattoman tahon
tekemä tutkimus, jotta tulos olisi uskottava.
Ei varmaan ole maailmassa maata jonka maatalouden
harjoittamisesta ei mitään päästöjä syntyisi,
mutta Suomen marginaalinen maatalous muihin
Itämeren rantavaltioihin nähden olisi syypää
Itämeren tilaan,en usko,ja vielä vähemmän
uskon ympäristöministeriön tutkimuksiin.
Tilastokeskus ja työministeriö kuuluivat
samaan sarjaan kertoessaan takavuosina
työttömyyslukuja julkisuuteen.
Aika vähän on aikaa ollut istuskella missään
pellon laidalla. Vähän muutakin on tullut
puuhailtua elämäni aikana. Elämän kokemusta
ainakin on vaikka en mitään tietäisikään.